Kirjoista en valitettavasti runoa löytänyt, selasin esim. Neuvostolyriikkaa osat 1-4. Tulenkantajat lehdessä vuodelta 1930 numerossa 4 löytää kyseinen runo Uuno Kailaan vapaasti suomentamana. Kyseinen lehti on luettavissa sekä Kaisatalossa että Kansalliskirjastossa. Jos runo jostakin kirjasta vielä löytysi, niin palaan asiaan.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kappaleen on tosiaan monikin artisti levyttänyt:
https://finna.fi
Ainoa nuotti näyttäisi kuitenkin olevan vuoden 1965 valokopioitu käsikirjoitus:
https://finna.fi
Tämä nuotti on musiikkiarkisto Japan kokoelmissa. Voit halutessasi kysyä nuotista tarkemmin Japasta:
http://www.musiikkiarkisto.fi/index.php
Kävin läpi kokoelmamme Suomenlinna-aiheisia kirjoja mahdollisimman laajalti mutta valitettavan laihoin tuloksin. Suomenlinnaa käsitteleviä kirjoja kyllä on paljon, mutta juuri missään niistä ei käsitellä saarten väestöä eikä varsinkaan erikseen 1950- ja 1960-lukuja. Ainoa löytämäni kirja, josta saattaisi olla apua, on Ove Enqvistin ja MIkko Härön teos Varuskunnasta maailmanperinnöksi ( http://luettelo.helmet.fi/search*fin/?searchtype=X&SORT=D&searcharg=var… ), jonka luvussa Suomenlinna kaupunginosana -> Asukkaat on pari sivua tekstiä saarten väestöstä kyseisillä vuosikymmenillä.
Tutkin myös tieteellisten kirjastojen valikoimaa Melinda-tietokannasta, mutta sieltäkään ei sopivaa aineistoa tuntunut löytyvän.
Ehkä asiaa kannattaisi...
Maamme-kirjan löydät kokotekstinä osoiteesta:
http://www-db.helsinki.fi/atko/muisti.muisti_haku.haku_sivu
Muisti-tietokanta löytyy ko. osoitteesta. Kun kirjoitat tekijän kohdalle Topelius ja nimekkeen kohdalle maamme, saat linkin josta avautuu Maamme-kirjan teksti kokonaisuudessaan sisällysluetteloineen.
Rahtilaivoista löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista: Vapaalahti; Hannu: Suomalaiset rahtilaivat 1970-80 osat 1 ja 2, Suomalaiset rahtilaivat 1960-1969, Malmberg, Thure: Bore 1897-1997, vuosista suomalaista merenkulkua, Karonen, Petri: Enso-Gutzeit oy laivanvarustajana: Oy Finnlines ltd ja merivienti vuosina 1947-1982, Pietikäinen, Matti: The Finnlines fleet 1947-1997 ja Vainio Martti: Hackmanin laivat: havaintoja Hackman & Co:n omistamista lavoista vuosien 1793-1991 aikana.
Muistelmateoksia ovat mm. kirjat Skogberg, Kurt: Bogsvall och kölvatten: Sjömansminnen och upplevelser från ”då och nu”, segelfartyg och supertankers i späänande jämförelse, Villa, Kyllikki: Vanhan rouvan lokikirja, Rouvari, Erkki: Nuoruuteni satamat, Lehtonen...
Kofeiinia on yli 60 kasvin lehdissä, siemenissä tai hedelmissä. Sitä on luonnollisena aineosana mm. kaakaopavuissa, ja niiden kautta siis myös suklaassa.
Kaikkien kofeiinia sisältävien ruokien tai juomien nimeäminen on mahdotonta, koska samannimisissäkin ruoissa käytetään eri ruoka-aineita. Kofeiinia sisältävien kasvien lista löytyy täältä:
http://www.liberherbarum.com/In0952.HTM
Kofeiinia on lisättynä monissa elintarvikkeissa. Alla on listaa joistakin:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01…
Tässä myös muita kofeiinia ja sen lähteitä käsitteleviä sivuja:
http://www.kahvijaterveys.fi/kaikki-kofeiinista/kofeiinin-lahteet.html
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/el…
http://...
Sinun pitäisi muuttaa osoitteesi Helmet-kirjastojen asiakasrekisteriin. Voit tehdä sen joko paikan päällä jossakin Helmet-kirjastossa (silloin tarvitset mukaan kuvallisen henkilötodistuksen) tai kirjautumalla omiin tietoihisi osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI . Valitse omissa tiedoissasi kohta "Muuta yhteystietoja". Kun pidät rekisterissä olevat asiakastietosi ajan tasalla, voit edelleen käyttää Helmet-kirjastojen palveluita, vaikka et asuisikaan pääkaupunkiseudulla. Edellytyksenä on vain, että sinulla on osoite Suomessa. Esimerkiksi Helmet-kirjastojen e-aineistothan ovat käytetttävissä mistä käsin tahansa.
Halutessasi voit tietysi myös lakkauttaa kirjastokorttisi. Ilmoita silloin asiasta johonkin Helmet-kirjastoon. Kirjastojen...
Valitettavasti Jaakko Salon säveltämää ja Sauvo Puhtilan sanoittamaa kappaletta Menneet illat (1961) ei ole julkaistu missään nuottijulkaisussa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään mitään tietoja sitaatin sanojasta. Tietokannoistakaan ei ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista asiantuntijan nimen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Espoon kirjailijat ry:n kotisivut ovat verkossa osoitteessa http://www.espoo.fi/kirjasto/kirjailijat .
Yhteydenottoa varten on osoite sekä puhelinnumero, ei valitettavasti sähköpostiosoitteita.
Tällainen eurooppalaistyylinen small talk löytyi Hymyhuulet-ohjelmasta https://m.youtube.com/watch?v=d4az2VvfZZc
Tosin keskustelijana on Ville Virtanen.
Kirjasampo keskittyy kaunokirjallisuuden esittelemiseen. Sieltä voi hakea kysymääsi aihetta esim asiasanoilla ”lastenkirjallisuus taidehistoria”
https://www.kirjasampo.fi/fi
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkirjallisuus%20taidehistoria
Ehkä parhaiten kysymääsi aihetta vastaa nuortenromaani Finn Zetterholm: Lydian salaisuus (2007). Myös Björn Sortlandin hieman vanhemmille nuorille suunnatussa romaanissa Silmätyksin (2007) liikutaan taiteen maailmassa.
Nämä pienten kuvakirjat esittelevät taidetta / taiteilijoita:
Eva Montanari: Kuka tietää miltä Krokotiili näyttää? (2002) - taiteen eri suuntaukset
Laurent de Brunhoff: Babarin taidemuseo (2006) - kuuluisia taideteoksia elefantti-versioina
Guido Visconti: Nerokas...
Valitettavasti emme löytäneet sarjaa. Auttaisivatkohan nämä hakutulokset: liidokit, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sliidokit__Orightresult__U?…
sähkölaitteet askartelu, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ss%C3%A4hk%C3%B6laitteet%20…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sarjan?
Hei,
monissa ilmastonmuutokseen liittyvissä teoksissa käsitellään luonnonkatastrofeja. Esimerkiksi seuraavista kirjoista voisi ottaa vinkkiä:
Saukkonen, Lea, Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos, 2020
Ertimo, Laura, Vesi : kirja maailman tärkeimmästä aineesta, 2017
Lunde, Maja, Sininen, 2019
Ballard, J. G., Kuivunut maailma, 2013
Ballard, J. G. Uponnut maailma, 2011
Isomäki, Risto, Sarasvatin hiekkaa, 2005
Isomäki, Risto, Vedenpaisumuksen lapset, 2020
Tietäväinen, Ville, Harvennus, 2021
Kyseessä on animaatioelokuva Father Christmas and the missing reindeer (1998), jonka on ohjannut Jon Doyle. Tässä elokuvan linkki Internet movie database -elokuvatietokannassa: Father Christmas and the Missing Reindeer (TV Movie 1998) - IMDb
Elokuvaa ei löydy Suomen yleisistä kirjastoista, mutta se on mahdollisesti saatavilla tilattuna ulkomailta.
Sappihapot mahdollistavat rasvojen imeytymisen ruoansulatuksessa. Ne toimivat emulgaattoreina, jotka sitoutuvat ohutsuolessa kolesteroliin ja muodostavat yhdessä misellejä eli pieniä palloja. Misellit ovat vesiliukoisia, jolloin rasva ja suolen vesipitoinen sisältö sekoittuvat emulsioksi. Tällöin vesiliukoinen lipaasi-entsyymi pääsee paremmin pilkkomaan rasvaa monoglyserideiksi ja rasvahapoiksi. Ilman sappihappoja suurin osa ravinnon rasvoista jäisi imeytymättä ja poistuisi elimistöstä ulosteen mukana.Lähteet:Tolonen, Minna. "Sappihapot aihiolääkesyntetiikassa : Farmakologisesti kiinnostavien sappihappojen amidijohdosten valmistaminen". Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2007. S. 16 - 18.Spectrum tietokeskus. 10. osa. WSOY, 1979. S. 275, 276....
En ole ihan varma ymmärsinkö kysymyksesi oikein, mutta jos haluat
ohjeita oman kotisivun tekemistä varten, niin voit tehdä haun
pääkaupunkiseudun kirjastojen plussa-tietokantaan (http://www.lib.hel.fi/
plussa/) asiasanalla www ja esim. rajauksella kirjat ja suomen kieli.
Saat noin 100 viitettä ja näet mihin kirjastoihin teokset on hankittu.
Internetistä löydät ohjeita ja oppaita kotisivun tekemiseen runsaasti,
esim. osoitteesta http://www.htk.fi/kirjasto/kotisivu.htm (todella laaja ja
hyvä linkkihakemisto). Tässä osoitteessa on koottuna HTML-oppaita,
tyylioppaita, ohjelmia, kuva- ja äänilinkkejä ja myös mallisivuja.
Sivun teon alkeet HTML-kielellä löytyvät esim. osoitteesta
http://cartes.hut.fi/~forssen/www/index.html. Ja HTML-...
