Tässä on muutamia aihetta käsitteleviä kirjoja:
Luoma, Taina: Hiukset : leikkaaminen, kampaaminen ja kosmeettinen hoitaminen, 2005
SKOLNIKOV, S. P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut, 1984
SONNTAG, Linda: Kampauksia, hiusten- ja kauneudenhoitoa, 1992
SYROMJATNIKOVA, Irina: Kampausten historia, 1989
TAHDON / [Porin seudun hiusyrittäjät ry:n muotitoimikunta], 2005 (juhlakampauksia morsiammille)
Alan lehdestä Pinnistä löytyy myös varmasti tarvitsemaasi tietoa.
Löysin ikivanhasta päiväkirjastani vastauksen. Runo on Nils Svanbergin kokoelmasta "På vakt" ja alkaa itse asiassa "Livets bilder komma mig inte nära nu längre."
T. kysymyksen lähettäjä
Kaivattu kirja saattaisi olla Tuija Lehtisen Ihan pihalla (Otava, 2003). Se on kertomus neljästä nuoresta Perhekoti Tuulikanteleessa. Yksi heistä on tulevaisuudenuskonsa menettänyt ja puhumattomaksi lukkiutunut "kaukalon ex-kuningas" Jiri, jonka lupaavasti alkanut jääkiekkoilijan ura ja ammattilaishaaveet ovat kariutuneet nilkan murtumiseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=a0c9493a-7da…
Haku Vaarakirjastojen tietokannasta (oiva.vaarakirjastot.fi) tuottaa useita tärppejä tämän kappaleen sisältävistä nuottijulkaisuista. Parhaiten se löytyy alkukielisellä nimellään Aguas de marco.
Se löytyy mm. näistä:
The best of Brazil (sanat, melodia, soinnut): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Bossa & samba Brazil 1 (kitaratabulatuuri): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
The most requested bossa nova & samba songs (piano, sanat, melodia, soinnut):
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Kyyti-kirjastoissa ei valitettavasti ole Joka Poika -lehden vuosikertoja.
Haluamanne vuosikerrat voidaan tilata teille kaukolainaksi. Lisätietoa kaukolainapalvelusta Kouvolassa: https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
Filosofia: Ranskalaisen filosofin Descartesin (1596-1650) kuuluisin lause on ”Ajattelen, siis olen”. Jo 1600- luvulla Descartes pohti teorioissaan henkisen ja ruumiillisen olemassaolon yhteyttä toisiinsa.
Psykologia: Ollessaan hereillä ihmisellä on tietoisuus, kun taas syvässä unessa hänellä ei ole tietoisuutta. Tiedostaminen on aktiivista toimintaa ja se perustuu kieleen. Hereillä ollessaan ihmisen mieli tuottaa koko ajan ajatuksia, jopa ajatusten virtaa, johon voimme vaikuttaa mm. toiminnallamme.
Damasio, Antonio: Descartesin virhe: Emootio, järki ja ihmisen aivot. (Descartes’ error, 1994.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2001.
Eagleman, David: Aivot. Ihmisen tarina
Pietikäinen, Joustava mieli
https...
Martti Joenpolven novelli Kulkutautisairaala ilmestyi alun perin kirjailijan vuonna 1994 ilmestyneessä novellikokoelmassa Villiminkit. Kulkutautisairaalan voi löytää myös Joenpolven vuosina 1988-94 julkaistut neljä novellikokoelmaa sisältävästä kokoelmasta Novellit. 2 (Gummerus, 1996).
Käytettyjen kirjojen verkkokauppoihin tekemäni pikaisen silmäyksen perusteella sekä Villiminkit että Novellit. 2 -kokoelmaa on antikvariaateista saatavissa tälläkin hetkellä. Hinnat vaihtelevat välillä 3-7 €.
Historiantutkimus ei ole yksiselitteistä ja siksipä on mahdotonta sanoa täysin oikeaa vastausta, etenkin kun kyse on niinkin hankalasti mitattavasta asiasta kuin toivo.
Lytton Strachey toteaa Kuningatar Viktoria -kirjassaan (1927) näin: ”Suuri enemmistö hänen alamaisistaan ei ollut koskaan nähnyt aikaa, jolloin ei Viktoria olisi hallinnut. Hänestä oli tullut heidän maailmankatsomuksensa välttämätön osa, joten ajatus että he olivat menettämäisillään hänet, tuntui tuskin mahdolliselta.”
Kirjailija Stefan Zweig arvioi Eilispäivän maailma -kirjassa (1945), että vuosisadan alun toiveikkuuden taustalla oli neljäkymmentä rauhan vuotta, joka oli voimistanut maita taloudellisesti, tekniikka oli kiihdyttänyt elämänrytmiä ja tieteelliset...
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tästä tietoja. Osaisiko joku kysymyksen lukijoista sanoa mistä tämä sanonta tai ajatus on peräisin? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tässä muutamia ranskankielisiä maailmanhistorian linkkejä ja linkkilistoja:
http://home.worldnet.fr/~larane/histoire00chrono0.htm
http://www.seminaire-sherbrooke.qc.ca/hist/Hist5/travaux.htm
http://www.gymnase-morges.ch/docs/Lienshist.html
http://perso.wanadoo.fr/saigprod/
http://www.nomade.tiscali.fr/cat/arts_culture/histoire/
http://www.csaffluents.qc.ca/wsed/his214.htm
Hei,
Kuvassa on todennäköisesti Laphria gibbosa -petokärpänen. Kasvien tunnistuksessa voi käyttää apuna myös Google Lensiä, iNaturalist-sovellusta tai ötököiden osalta vaikkapa Facebookin Suomen ötökät - Bugs of Finland-ryhmää.
Schifrinillä oli yksinkertaisesti liian kiire, jotta hän olisi ehtinyt säveltää musiikin Murskaajaan. Hän sävelsi musiikin ainakin seitsemään muuhun pitkään elokuvaan samana vuonna. CD:n Dirty Harry (Music from the Motion Pictures) vihkosta löytyvässä haastattelussa Schifrin sanoi, että hän oli Englannissa tekemässä musiikkia elokuvaan Kirottujen laiva eikä voinut sen takia ottaa työtä vastaan.
Käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätöksiä ei pääse katsomaan Internetin kautta. Päätöksistä saa tietoa käymällä ao. virastotssa
Helsingin käräjäoikeus Pasilanraitio 11
00240 Helsinki
(PL 25, 00241 Helsinki) (09) 1571
Telekopio
(09) 157 2717
helsinki.ko@om.fi
Helsingin hovioikeus Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
(PL 76, 00521 Helsinki) (09) 15 961
Telekopio
(09) 159 6212 (kirjaamo)
helsinki.ho@om.fi
Haku maakuntakirjastojen tietokannasta tuotti vain tulokseksi Myllykosken kirjaston Myllykosken kotiseutukokoelman, jonka aineistoa ei voi lainata.
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
www.helmet.fi
Elokuva-arkiston Tenho-tietokannan mukaan elokuvalla on ollut useita videolevittäjiä (Magnum Video videolevitys; Videofirma Makuuni videolevitys ; Makuuni Kuopio videolevitys ; Musiikki- ja Videokellari) 1990-luvulla. Niistä sitä saattaisi hyvällä onnnellä löytää.
Lisäksi Videodivareja:
- Videodivari www.videodivari.com
- Hohdon videodivarilista luettelee videodivareita ympäri Suomea. Esim. Elokuva-Aitta, Näsilinnank. 16, 33210 Tampere 03-212 2510 ; Cult Fiction Oy, Maariankatu 10 20100 TURKU p. (02) 251 6400
http://www.hohto.to...
Vastaukseksi lainaan suoraan Ritva Sievänen-Allenin kirjaa “Johdatus kirjastotieteeseen ja informatiikkaan” (Otava, 1978): Kirjasto on kulttuurin kypsymisen tuote. Se syntyi silloin, kun yhteiskunta muuttui nomadisesta urbanisoiduksi ja kun graafiset merkinnöt tulivat välttämättömiksi järjestyneiden inhimillisten suhteiden tehokkaan toiminnan kannalta. Ensimmäiset kirjastot olivat ilmeisesti valtion hallinnon, kaupankäynnin ja uskonnollisten yhteisöjen kannalta tärkeiden muistiinpanojen säilytyspaikkoja (s.68).
Nykyään kirjastot toimivat meidän kaikkien huviksi ja hyödyksi, ja kirjastokortti taas on helppo, kätevä ja toimiva väline kirjastonkäytön kontrolloimiseen.
Ranskalainen Nobel-kirjailija Albert Camus (s.1913) kuoli 4. tammikuuta vuonna 1960 auto-onnettomuudessa Villeblevinissa lähellä Pariisia. Auton, joka oli merkiltään Facel Vega FV3b, omisti hänen kustantajansa Michel Galimard. Camus ei itse ohjannut onnettomuusautoa.
Tapahtumapaikalla otettu kuva kolariautosta löytyy osoitteesta
http://www.viewimages.com/Search.aspx?mid=2667834&epmid=3&partner=Google .
Kuva löytyy Googlen kuvahausta myös mm. hakusanoilla facel vega wreck.
Kuvan alla olevassa tekstissä sanotaan, että kuva on vain katselutarkoitukseen.
Muut lähteet:
http://www.meta-religion.com/Philosophy/Biography/Albert_Camus/albert_c…
http://de.wikipedia.org/wiki/Albert_Camus#Tod
Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista löytyy hakusanalla oppikirjat ja hakuehdolla kirja-arvostelu useita kirja-arvosteluja oppikirjoista, myös suomen kielestä. Aleksia voi käyttää Jyväskylässä pääkirjastossa ja lähikirjastoissa, Arto on vain virkailijakäytössä.
Lisäyksenä edelliseen: Sivulla http://www.jyu.fi/~koivisto/fennicum/s2.htm on esittelyjä suomen kielen oppikirjoista.
Suomen kansallisgallerian sivuilla voi ihailla taideteoksia ja päästä katselemaan esimerkiksi Albert Edelfeltin luonnoksia, mutta mitään verkkobiografiaa heillä ei ole.
Verkkoaineistoihin pääsee tutustumaan tästä linkistä:
https://www.kansallisgalleria.fi/kokoelmatietopalvelu/aineistot-verkossa/
Suomen taiteilijaseura ylläpitää kuvataiteilijamatrikkelia, josta löytyy etenkin nykytaiteilijoiden tietoja, mutta myös tietopaketit Suomen merkittävimmistä kuvataiteilijoista.
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-lista-taiteilijoista
Ulkomaalaisista kuvataiteilijoista löytyy suppeita esityksiä englanniksi esimerkiksi Biographies Online -sivulta : https://www.biographyonline.net/artists.html
Laajempi linkkikokoelma löytyy...
Hei, oletan, että olet Helmet-kirjaston asiakas. Useat Helmet-kirjastojen asiakkaat ovat viime aikoina ilmoittaneet, etteivät ole saaneet kirjaston lähettämiä varausilmoituksia tai muistutuksia sähköpostiosoitteeseen pp.inet.fi. Vikaa selvitetään. Jos mahdollista, omiin tietoihin kannattaa vaihtaa jokin toinen sähköpostiosoite. Tämän voi tehdä joko omilla Helmet-sivuilla tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Jos asiakastietoihisi on tallennettu jokin muu kuin pp.inet.fi-sähköpostiosoite, kannattaa kokeilla sähköpostiosoitteen (samankin) päivittämistä omiin tietoihin Helmet-sivulla. Jos ongelma jatkuu, voit ilmoittaa siitä Helmet-kirjastolle seuraavan palautesivun kautta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Kannattaa...
