Claes Andersson ei muista julkaistun runoa nimellä ”Etikettejä vammaisille”. Voisiko kyseessä olla runo ”Kraepelinin muistolle” kokoelmassa Runoja meren pohjalta (s. 67)?
Jos kirja on jossakin HelMet-kirjastossa eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastossa, voit tilata sen mihin tahansa noiden kirjastojen toimipisteeseen. Varaaminen onnistuu osoitteessa http://www.helmet.fi tai soittamalla kirjastoon.
Mikäli kirjaa ei ole missään pääkaupunkiseudun kirjastoissa – yliopiston kirjastot mukaan lukien –, sen voi saada kaukolainaksi muualta Suomesta tai ulkomailta. Kaukopalvelulomake löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv….
Tässä muutamia autoja ja journalismia käsitteleviä kirjoja. Valitettavasti en onnistunut löytämään suomenkielisiä.
- Clarkson Jeremy, Clarkson on cars
- Porter Richard, And on that bombshell
- Dunne Jim, Car spy: secret cars exposed by the industry's most notirious photographer
- Hazleton Lesley, Confessions of a fast woman
- Owen Paul, Test pilot: living the petrolhead's dream
- De Forte, Skelton, Entwistle, A life awheel: the 'auto' biography of W De Forte
Kirjojen tiedot ovat peräisin maailmanlaajuisesta WorldCat-tietokannasta:
https://firstsearch.oclc.org/WebZ/FSPrefs?entityjsdetect=:javascript=true:screensize=large:sessionid=fsapp1-42913-jt8p1edy-6pnc8s:entitypagenum=1:0
Levynkansien kuvia ei voi käyttää ilman kuvan oikeudenhaltijan lupaa, vaikka kyseessä olisi ei-kaupallinen tarkoitus.Taideteosten suoja-aika, eli aika jona teosten kopiointi ja yleisölle jakaminen yleensä on luvanvaraista, on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Valokuvien ja äänitteiden suoja-aika on 50 vuotta niiden julkaisemisesta. Nämä suoja-ajat koskevat siis teosten toisintamista ja jakelua.
Lisätietoa:
Tekijänoikeuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
ja -asetus http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950574
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen verkkosivut http://www.antipiracy.fi/
Kuvasto ry:n verkkosivut: https://kuvasto.fi/kuvaoikeuksien-abc/
Ehkä olet laulanut Ilkka Kuusiston soololle, kuorolle ja pianolle säveltämää pienoiskantaattia "Laulan opettajistani", jonka tekstit ovat "Kevätpörriäisestä". Teoksen alussa kuoro laulaa: "Minä tykkään käydä koulua". Solisti laulaa: "Minun opettajani on kauhean kiva". Kuoro laulaa myös: "Minun opettajani on äkäinen".
Hei,
Kyseinen kappale, joka on alkuperäiseltä nimeltään Kullan ylistys, mutta tunnetaan paremmin mainisemallasi nimellä, on alunperin kansanlaulu, joten sen tarkkaa syntyhetkeä ei ole tiedossa.
Kappaleesta on tehnyt oman sovituksensa mm. Merikanto, Oskar [1868-1924] ja Larin-Kyösti [1873-1948].
Levytyksiä laulusta on tehty todella paljon. Varhaisin, jonka löysin on vuodelta 1903 (Hjalmar Frey).
Ehkäpä Suomen äänitekokoelma on Ylen äänilevyarkisto ja pelkästään siellä oli yli 120 levytystä kappaleesta.
Kyseessä on ilmeisesti Jaakko Haavion (1904 - 1984) runo Nykyaika, joka on hänen vuonna 1933 ilmestyneessä kirjassaan Taivaan ovella: uskonnollisia runoja.
Teksti on Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Romaanin 14. luvun loppuosassa on kuvaus jahtivoudiksi ylenneen, Eeron ajatuksia: "Synnyinmaa ei ollut hänelle enään epämääräinen osa epämääräisessä maailmassa, ilman mitään tietoa missä ja minkälainen. Vaan tiesipä hän missä löytyi se maa, se kallis maailman-kulma, jossa Suomen kansa asuu, rakentelee ja taistelee ja jonka povessa lepäsivät isiemme luut.---"
Teksti löytyy esimerkiksi Aleksis Kiven Teokset -julkaisusta (Otava 1984) romaanin sivulta 675.
Hei,
Kemin kaupunginkirjastosta löytyy useita lainattavia kirjoja, jotka käsittelevät 40-luvun pukeutumista.
Kirjat ovat pääsääntöisesti luokassa 90.21 Muoti ja muodin historia.
Apu näistä kirjoista varmaan löytyy.
Käännyimme kysymyksesi kanssa Suomen Urheiluliitto ry:n puoleen ja sieltä vastattiin, että ikäsarjan määräytyminen riippuu siitä kilpaillaanko Pohjoismaissa vai EM- ja MM-kilpailuissa. Suomessa ja Pohjoismaissa kilpaillaan niin sanotun kalenteri-ikäsäännön mukaan, eli uuteen sarjaan saa osallistua jo vuoden alusta, vaikka täyttäisi kyseisen ikävuoden vasta vuoden lopussa. EM- ja MM-kilpailuissa taas noudatetaan tarkkaa syntymäpäivää kilpailusarjojen määrittelyssä. Näin ollen voit siis kilpailla Suomessa M50-sarjassa jo vuoden 2011 alusta alkaen.
Lisätietoa veteraaniurheilusta löydät Suomen Veteraaniurheiluliiton sivuilta osoitteesta http://www.svu.fi/
kiitos hyvästä ehdotuksesta. Laitoin ehdotuksesi eteenpäin ja se luvattiin tutkia. Toivottavasti tällaisten boksien laina-aikaa pidennetään.
Mikko Airaksinen
Espoon kaupunginkirjasto
Kyseessä on Pertti Meriläisen teos "Soittokunnat Hausjärvellä ja Riihimäellä 1885 - 2010" (2010). Teos kuuluu Riihimäen kaupunginkirjaston ja Hausjärven kirjaston kokoelmiin. Sieltä kirjaa ei kuitenkaan voi tilata kaukolainana Helsinkiin, koska se on lainattavissa pääkaupunkiseudulla. Meriläisen teos löytyy Työväenliikkeen kirjastosta. Alla olevasta linkistä voit tarkistaa kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot.
Lähteet:
http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Kirjasto/Kirjoja-Riihimaen-historiast…
http://frank.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
http://www.tyovaenperinne.fi/
Helmet-kirjastoissa on Eino Pietolan kirja Korpisotaa Vienan Karjalassa (2001), johon on koottu Pietolan kirjat Korpisoturit, Kärkikomppania ja Läpimurto länteen. Tämän kokoomateoksen sisältämien kirjojen nimet löytyvät Helmetistä kirjan tietojen ja kirjastoluettelon alapuolelta kohdasta Sisältö. Kirjan tiedot löytyvät siis myös, kun hakee tämän yksittäisenäkin ilmestyneen kirjan nimellä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1455637__SEino%20Pietola%2…
Todennäköisesti Pietolan vuonna 1979 ilmestynyt kirja Kärkikomppania on ollut aiemmin Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta poistettu kokoelmista esimerkiksi huonokuntoisuuden takia.
Kun hakee aineistoa, jota ei Helmetin kokoelmista löydy, tietokanta yrittää arvata, mitä...
Livro del cavallero Cifar on kirjoitettu arvioiden mukaan vuoden 1300 tienoilla. Kirjan vanhimmat säilyneet kopiot, joita varmaankin tarkoitat, ovat 1400-luvulta. Tunnetuin lienee Pariisin kansalliskirjaston hallussa oleva käsikirjoitus.
Vapaamuotoista käsinkirjoitusta voidaan simuloida fonteilla vain hyvin rajallisesti johtuen fonttien välttämättömästä säännönmukaisuudesta. Etenkin keskiaikaista kirjoitusta on vaikeaa jäljitellä, koska kirjoitus on ollut nykyistä koristeellisempaa, ja vanhat kirjoitusvälineet ovat levittäneet mustetta epäsäännöllisesti.
Pariisin käsikirjoitusta katsoen voin kuitenkin tehdä pari ehdotusta. Fontit ”Dorovar Carolus”, ”Offenbach Chancery” ja ”DeiGratia” voisivat tulla kyseeseen.
Sekä ilmaisia että...
Hei,
Lähtisi etsimään kirjaston kansanperinteen luokasta 86.21. Suomalaisen kirjallisuuden seuran (SKS) julkaisuissa löytyy varmasti aiheesta. Tässä muutamia kirjoja, joista voi löytyä jotain:
Kertomusperinne : kirjoituksia proosaperinteen lajeista ja tutkimuksesta (SKS, 1982)
Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat (SKS, 2004)
Virtanen, Leea: Suomalainen kansanperinne (SKS, useita painoksia)
Kalevala ja maailman eepokset (SKS, 1987 ; Kalevalaseuran vuosikirja 65)
Kertojat ja kuulijat (SKS, 1980 ; Kalevalaseuran vuosikirja 60)
Kalevala-lipas (SKS, 1999, uusi laitos).
Kertomusperinteen opas (SKS, 1971)
Hei!
Ruotsissa Jungstedtin kirjat ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä:
Den du inte ser (2003), suomennettuna nimeltään Kesän kylmyydessä;
I denna stilla natt (2004) , suomennettuna Meren hiljaisuudessa;
Den inre kretsen (2005), suomennettuna Saaren varjoissa;
Den döende dandyn (2006), suomennettuna Muurien varjoissa;
I den ljuva sommartid (2007), ei toistaiseksi suomennettu;
Den mörka ängeln (2008), ei toistaiseksi suomennettu;
Den dubbla tystnaden (2009), ei vielä suomennettu
Kirjastoauton pysäkkien nimet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastoauto/aikataulut/. Pysäkin osoitteen kirjoittamallakin varaukset varmaan löytävät perille.
Pahoittelen, että järjestelmä ei todellakaan tunnu toimivalta. Laitoin asiasta palautetta palautejärjestelmäämme, ja toivon mukaan asia korjataan.
