Yleisten kirjastojen luokitusjäjestelmään (YKL) voi tutustua Internetin kautta osoitteessa http://ykl.kirjastot.fi/. Valitsemalla yläreunan valikosta "luokat" saa näkyviin listauksen luokista numerojärjestyksessä selityksineen, ja kohdasta "hakemistosanat" saa puolestaan aiheiden mukaisen listan, josta näkee, mihin luokkaan mikin aihe kuuluu.
Tornion kirjaston aineistoa on mahdollista selata netissä osoitteessa http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2&sesid=1313056738. Hakuja voi tehdä tekijän, teoksen nimen tai aiheen perusteella, ja halutessaan hakua voi rajata esim. kielen tai aineistolajin (kirja, lehti, cd-levy jne.) perusteella. Löytyneet teokset -sivulta pääsee Saatavuus-saraketta klikkaamalla katsomaan, missä kirjastoissa...
Keplo Leutokalman viidennen osan piti tosiaan ilmestyä jo tämän vuoden puolella suomeksi, mutta ilmestyminen on siirtynyt vuoden 2013 alkuun. Kirjan suomenkielinen nimi tulee ilmeisesti olemaan Jäänteiset.
Lähteet:
http://www.risingshadow.fi/keskustelut/index.php?topic=6136.0
https://www.facebook.com/pages/TAMMI/182101125174279?fref=ts (Espoon Fantasian kysymys)
Teos Johannes Brahms: Vapaa vaeltaja (Hellasedition, 1984) löytyy Helmet- kirjastojen kokoelmista. Kirja on ilmestynyt Musiikin mestareita –sarjassa. Sen on kirjoittanut Karla Höcker ja suomentanut Seppo Heikinheimo.
Myös seuraavissa kirjoissa on käsitelty Johannes Brahmsia:
-Sinkkonen, Jari: Nerouden lähteillä: suurten säveltäjien hauras elämä, WSOY, 2015
-Salter, Lionel: Suuria säveltäjiä, Karisto, 1983, (suom. Auli Hurme)
Niinkuin jo kysymyksessä arvelit, tämä ei ollut yksinkertaisella googlauksella selviävä juttu.
Turusta kirjoittavat kirjailijat käyttävät mieluusti kaupungin lähiöitä tapahtumaympäristönä. Usein lapsuuden ja nuoruuden naapurustot näyttäytyvät tekstissä tunnistettavina vaikkei niitä nimettäisikään. Esimerkiksi Riku Korhonen esikoisromaanissaan Kahden ja yhden yön tarinoita (Sammakko, 2003) yhdistelee ominaispiirteitä useista lähiöistä, mutta antaa kuitenkin maantieteellisen kiinnityspisteen käyttämällä kadun nimeä.
Marko Kitin Viidakossa (Arator, 2003) esiintyy Varissuo. Muissa novelleissaan lähiö on nimetön.
Yksi romaani kuitenkin löytyy, jossa Pansion (ja Pernon) alue mainitaan oikein nimeltä. Marko Fromin Hiljaisten...
Valitettavasti en nyt juuri pääse käymään paikan päällä tutkimassa asiaa,mutta kuvailun perusteella ensimmäiseksi mieleen tulee japaninsiipipähkinä, Pterocarya rhoifolia. Näyttävätkö tarkoittamasi puut samanlaisilta kuin esimerkiksi alla olevissa linkeissä?
https://www.viherrinki.fi/tuote/japaninsiipipahkina/
http://www.mustila.fi/kasvit/PterocaryaRhoifolia
Joaquín Viloria de la Hozin teosta Federico Tomás Adlercreutz (1793-1852) : vicisitudes militares, económicas y sociales de un conde sueco en América (Bogotá: Facultad de Administración, Universidad de los Andes, 2005) ei löydy Suomen kirjastoista espanjankielisenä. Teos on ruotsinnettu nimellä Fredrik Thomas Adlercreutz (1793-1852) : en svensk greves militära, ekonomiska och sociala öden och äventyr i Spanskamerika (2017), mutta ruotsinnostakaan ei ole saatavana Suomesta.
Kumpikin teos löytyy Ruotsin kirjastoista ja voitte tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoonne. Lisätietoa kaukopalvelusta voitte lukea alla olevasta linkistä.
https://libris.kb.se/bib/9932214
https://libris.kb.se/bib/21549105
https://www....
Tarkoittanet ohjelmasarjaa ”Iltavuoro”, jota TV2:n Ajanvietetoimitus teki 25 jaksoa vuosina 1967-1969. Sarjan ohjelmat olivat toivekonsertteja, joissa solistit esiintyivät eri työpaikoilla. Näistä konserttitallenteista vain yksi on säilynyt TV-arkistossa. Ritva-tietokannan mukaan säilynyt jakso on nimeltään ”Iltavuoro – toivekonsertti vaneritehtaassa”. Se on kuvattu Hämeenlinnassa. Sääksjärven jakelukeskuksessa marraskuussa 1967 kuvattu konsertti ei siis ole säilynyt. Siinä esiintyivät Irwin Goodman, Laila Halme ja Robin.
Lähteitä:
Rouva Ruutu vastaa Yleisradion sivulla 18.09.2008:
https://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/kotimainen-ohjelma-60-luvun-lopulta-iltavuoro.htm
Iltavuoro-ohjelman tiedot radio-...
Hei!Suosittelen tutustumaan tähän Jouni Korkiasaaren oppaaseen Sukututkija siirtolaisten jäljillä https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061367816 Oppaassa on useita linkkejä eri tietokantoihin, joista voi yrittää löytää tietoa siirtolaiseksi lähteneistä ihmisistä. Osa tietokannoista on käytettävissä vapaasti, osa vaatii kirjautumista ja osa on maksullisia. Oppaassa kerrotaan myös, miten ihmisen nimi saattoi muuttua matkan varrella ja kerrotaan, miksi ihmisestä ei välttämättä löydy mitään tietoja.
Tässä joitakin romaaneja, jotka liittyvät tavalla tai toisella kansanopistoon.Eronen, Risto: Työn rakastaja (WSOY, 2004)Franzt, Eva: Kahdeksas neito (S&S, 2018)Kakkonen: Housuttoman maisterin kommellukset (Karisto, 1946)Lundberg, Ulla-Lena: Liekinkantajat (Teos & Förlaget, 2022)Lönnroth, Heleena: Ruumis uhrilähteessä (Kustannus Mäkelä, 1995)Mäki, Harri István: Musta legioona (Radiant Words, 2018)Sinervo, Aira: Koskessa kolisten (WSOY, 1960)Teerialho, Taina: Kesän tunnit (WSOY, 2010)Tikkanen, Märta: Emma ja Uno (Tammi, 2010)
Suomenkielistä mainitsemisen arvoista aineistoa en löytänyt. (Tarkistettu Fennica CD-ROM sekä artikkelitietokannat ARTO, Aleksi CD-ROM ja Kati CD-ROM.)
Joissakin englanninkielisissä elokuva-alan hakuteoksissa mainitaan Danny Kaye, ja hänestä on muutaman palstasenttimetrin verran tietoja. Esim. Varkauden kaupunginkirjaston käsikirjastossa Halliwell's Who's Who in the Movies (2001), lainauspuolella The Movie Stars Story / ed. by Robyn Karney (1984). Varsinaisia elämäertateoksia on Suomen kirjastoissa vain kaksi: The secret life of Danny Kaye / Michael Freedland (1985) Porvoon kaupunginkirjastossa ja The Danny Kaye story / Kurt Singer (1958) Hels. yliopiston humanistisen tiedekunnan kirjastossa. Dick Richardsin ja Martin Gottfriedin...
Sukunimi Teeriaho löytyy suojattujen sukunimien listasta. Nimen perässä luettelossa lukee -37, mikä tarkoittaa suojausvuotta.
Lähde:
Sukunimiopas ; Suojatut sukunimet [toimituskunta: päätoimittaja: Timo Hanhivaara ... et al.] Suomalaisuuden liitto, 1994 [Uud. laitos]
ISBN 951-96348-2-7
Jussi-Pekka Toivosesta löytyy tietoja Heitä luetaan -kirjasta (Kustannus-Mäkelä, 1990). Hänen ensimmäinen kirjansa julkaistiin Kontakti-sarjassa (Kauppiaitten Kustannus, 1970), jolloin J-P Toivonen oli vasta 11-vuotias. Kontakti-sarjassa ilmestyi myöhemmin useita hänen kirjojaan. Ne herättivät silloin suurta huomiota. Turun kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla on siltä ajalta Pirkka-lehdestä ja Turkulaisesta koottuja lehtileikkeitä.
Kotiliesi Käsityö -lehden numerossa 2015: 1 on (s. 16-17, kaava 66-70) on neulotun häämekon ohje. Samoin Novita neuleet -lehden numerossa on ohje pitsineulemekkoon (artikkelin nimi on lupaavasti " Hääjuhlat kartanossa").
Internetistä löytyy enimmäkseen maksullisia kaavoja, sekä erilaisia ideoita tai vinkkejä. Ks. esim nämä:
https://www.ravelry.com/account/login
- kirjautumalla voi etsiä myynnissä olevia kaavoja
- täältä esim. nämä edulliset kaavat https://www.ravelry.com/patterns/library/chrysanthemum-gown tai https://www.ravelry.com/patterns/library/01-wedding-dress
https://keskustelu.suomi24.fi/t/6741308/haamekko
- keskustelu, johon linkattu useita kaavoja
- linkeistä toimii ainakin https://dreamweaveryarns.com/catalog/...
Valitettavasti Alfred Tennysonin runoa Mariana (1830) ei ole suomennettu.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.britannica.com/topic/Mariana-poem-by-Tennyson
Sokean opas vuosilta 1954-1969 on digitoitu. Se kuuluu Kansalliskirjaston digitoituun kokoelmaan. Vuotta 1939 uudemmat julkaisut eivät ole tekijänoikeussyistä yleisesti luettavana. Julkaisua pääsee lukemaan kaikissa vapaakappalekirjastoissa. Pääkaupunkiseudun ainoa vapaakappalekirjasto on Kansalliskirjasto. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 36. Kirjasto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-18, aattopäivien aukioloajat kannattaa tarkistaa Kirjastossa on useita vapaakappaleiden lukemiseen tarkoitettuja työasemia useita Pohjoissalissa, yksi musiikkikirjastossa, yksi erikoislukusalissa ja yksi Slaavilaisessa kirjastossa. Työasemilta voi myös tulostaa, mutta tulostus on maksullista.
Kansalliskirjasto :...
Asiasta löytyy jonkin verran kirjallisuutta Piki-verkkokirjaston kautta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/
Asiasanaksi kannattaa laittaa kuumailmapallot, aineiston kohdalle ruksi "ei lasten aineistoa" ja vielä kirjallisuudenlajin kohdalle "vain tietokirjallisuus";
näin saa 10 teosta, jotka löytyvät jostakin Piki-kirjastosta, näytöltä voi tarkastella myös kunkin teoksen saatavuutta.
Kirjastojen työasemilla on lisäksi käytössä artikkelitietokannat Aleksi ja Arto, niissä on lehti- ja kausijulkaisuartikkeleita. Aleksi antaa asiasanalla kuumailmapallot peräti 43 artikkelia ja Arto taas 26 artikkelia.
Kaikkia julkisin varoin ylläpidettyja kirjastoja tulisi voida käyttää, joko
niin että lainaa tai hyödyntää lukusalia. Kannattaa etukäteen ottaa selvää käyttöehdoista.
Pääkaupunkiseudulla on paljon kirjastoja ja paljon erikoisalaojen kirjastoja, joten olisi hyvä tietää, minkä alan aineistosta olet kiinnostunut. Kurkkaapa
internetosoitetta www.kirjastot.fi tai pyydä näyttämään sitä kirjastossa asioidessasi.
Terveisin Myyrmäen kirjasto
Tiedot kyseisestä nuotista löytyvät kansallistietokannasta: http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/3CF3VPTSN7YTSCU2Y758N8YJ3X3AHKF2R…
Sijaintitiedot ovat vähän puutteelliset, mutta ilmeisesti nuotti löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ja sen voi tilata ainoastaan lukusalikäyttöön.