Melankolinen mielenlaatu oli olennainen osa 1900-luvun alkupuolen dekadentin kirjallisuuden estetiikkaa. Pirjo Lyytikäinen on käsitellyt tältä aikakaudelta mm. L.Onervan ja Volter Kilven tuotantoa, joista on löydettävissä malliesimerkkejä melankolisista henkilöhahmoista.
Tämänpäivän kirjailijoista melankolista mielenlaatua ovat käsitelleet ainakin Bo Carpelan, Riku Korhonen, Asko Sahlberg, Juha Siro ja Pasi Jääskeläinen. Näistä mm. Sahlbergin teos "Yhdyntä" sisältää melankoliaan kuuluvaa kohtalonomaista alakuloa ja yksinäisyyttä. Jääskeläinen on tutkinut melankoliaan liittyviä kysymyksiä erityisesti runoissaan ja mutta myös muissa kirjoituksissaan. Anna Hollsten on tutkinut Bo Carpelanin teosten melankoliaa mm. "Kirjallisuus, tunteet ja...
Kasvikirjoista ei löytynyt suomennosta, mutta googlaamalla löytyi nimitys valkohilppa. Et maininnut kysymyksessäsi, mihin tieteenalaan PEG liittyy, sillä lyhenteelle voi olla useitakin suomennoksia. Yleisimmin sillä viitataan Internetissä polyeteeniglykoliin, englanniksi polyethylene glycol. Mainintoja oli myös PEG-menetelmästä, joka on esseenarviointijärjestelmä (engl. Project Essay Grade).
Adolf Hitlerillä oli käytössään Junkers Ju 52-tyypin lentokone jo kampanjoinnissaan vuonna 1932, ennen valintaansa valtakunnankansleriksi. Tämän koneen rekisterinumero oli mitä ilmeisimmin tuo mainittu D-2201, kutsumanimenään ”Bölke”. Pian kansleriksi valintansa jälkeen vuonna 1933 Hitler sai käyttöönsä uuden, henkilökohtaisen Immelmannin mukaan nimetyn Junkers Ju 52-koneen, jonka numero oli D-2600. Tässä yhteydessä alkoi myös Hitlerin ja hänen henkilökohtaisen lentäjänsä Hans Baurin yhteistyö, joka kesti aina vuoteen 1945 saakka.
Vuonna 1939 Hitlerin henkilökohtaiseksi lentokoneeksi vaihtui Focke-Wulf FW 200 Condor.
Hitlerillä sekä hänen lähipiirillään oli 1930-loppupuolella sekä koko toisen maailmansodan ajan käytössään varsin laaja...
Tässä muutamia kirjoja, joita löytyy HelMet-kirjastoista hakusanalla 'omatoimimatkailu':
Kengännauhakassalla maailman ympäri / Eero Sorila, 2010.
Miljoona askelta Aasiassa: insinöörit reppumatkalla / Riitta Rusila, 2012.
Mad world: seikkailijan atlas / Tuomas Milonoff & Riku Rantala, 2011.
Green rooms: over 100 eco-friendly and ethical escapes around he world / [main authors Rebecca Ford ... [et al.], 2008.
Tässä lisäksi muita osumia 'matkakertomukset' hakusanalla ja uutuusjärjestyksessä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smatkakertomukset__Ff%3Aface…
Kuten näet, maailmanympärimatkailusta ei ole paljon kirjoja, mutta suppeammista matkoista kylläkin.
Blogilista.fi:n kautta voit mm. hakea maailmanympärimatkablogeja. Omaa...
Ensimmäisenä tuli mieleen Clive Cusslerin teos Inkojen kulta (1995), mutta siinä ei puhuta hylystä mitään. Internetin kautta tulee paljon viitteitä inkoja koskevaan kirjallisuuteen, mutta niistäkään en ole löytänyt sopivaa. Olen myös tarkastanut lehtiartikkeleita aiheesta, mm. National Geographic Magazine'n uudempia vsk. ilman tulosta. Valitan!
Mieleen tulee ainoastaan nykydekkareita, joissa on mukana virolainen henkilö. Esimerkiksi Ilkka Remes:Riskiraja, Olavi Kokko:Luvattu maa, Juha Numminen: Henkipatto, Jarkko Sipilä: Likainen kaupunki; Anna Jansson: Loputon uni ja Matti Rönkä: Tappajan näköinen mies.
Kirjasammon sivustolta yritin myös hakea, mutta en löytänyt. Varmaankin joku lukijoistamme keksii kirjoja aiheesta.
Viro keskukselta voisi myös kysyä.
http://www.eestimaja.fi/
http://www.kirjasampo.fi/
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1968137__Sriskiraja__Origh…
Thomas Brezinan saksankielinen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.thomasbrezina.com/. Sivun oikeasta laidasta kohdasta Coole Infos löydät linkin englanninkielisille sivuille. Sivun alalaidasta löytyy painike Kontakt. Siitä voit lähettää viestin Brezinalle. Viesti menee internetsivuja ylläpitävälle toimitukselle, joten ihan henkilökohtaista viestiä ei voi lähettää. Voit kirjoittaa englanniksi. Suomen kielestä en mene takuuseen.
Thomas Brezinasta on usein kysytty tietoa Etätietopalvelussa. Aiemmat kysymykset ja vastaukset löytyvät osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Kirjoita hakuruutuun: Thomas Brezina ja paina Hae-painiketta.
Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmista löytyy Mary Austinin kirja nimeltään A woman of genius, julkaisija Old Westbury (N.Y.) Feminist Press 1985. Olisikohan tämä tarkoittamasi kirja? Nimi poikkeaa vähän antamastasi.
Käyttämissäni lähteissä ei mainita, että Alexei Apostol olisi itse rakentanut viuluja. Niissä ei myöskään mainita, kenen rakentamia viuluja hänen liikkeessään myytiin.
Kylkirauta-lehden artikkelissa (2006, nro 2, s. 26-27) Alexei Apostol : Suomen ensimmäinen ylikapellimestari Matti Orlamo kertoo Apostolin elämäntarinan. Tämä artikkeli löytyy myös verkosta (http://www.kadettikunta.fi/pdf/Kylkirauta206.pdf).
Rauno Niemisen kirjassa Soitinrakentajia Suomesta (Suomen kotiteollisuusmuseo, 1995, 19 s.) Alexei Apostolista kerrotaan puhallinsoittimien yhteydessä, s. 9: "Alexei Apostol (1866-1927) perusti Helsinkiin torvisoitintehtaan vuonna 1903 ja pianotehdas Apollon 1919... Apostolin tehtaalla rakennettiin torvet kokonaan itse." Samassa...
Pääkaupunkiseudun yhteisestä HelMet tietokannasta välimerkkejä koskevia teoksia ovat esim. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas ( Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2009), Pirkko Leino: Pilkulleen; opas välimerkkien käyttöön ( Otava, 2006) ja Hillevi Setälä: Hei haloo; täydellinen opas tekstiviestittelyyn ( Edita, 2007). Melinda tietokannasta löytyy mm.seuraavia pro gradu-töitä: Essi Hannu: Välimerkkien opettaminen yläkoulun ja lukion äidinkielen oppikirjoissa ( 2010) jaTeppo Nevo: Pilkku vai ei; näkökulmia välimerkkinormeihin- ja ongelmiin ( 2007)
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://finna.fi
Suomen kielen laitoksen sivuilta löytyi seuraavia lopputöitä:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/tutkimus/tietokanta
Kotimaisten kielten keskus osaisi...
Kallion kirjastossa on arkistoituna kirjallisuusarvosteluja useilta vuosikymmeniltä. Toini Havun arvostelun lisäksi tallella ovat muutkin Tuntemattoman sotilaan arvostelut tuolta ajalta. Näitä ”kirjallisuuspahveja” ei lainata, mutta ne ovat kirjastossa luettavissa ja kopioitavissa. Tosin kopiointi ei aina onnistu, lehtileikkeet ovat kellastuneita ja liiman tummentamia. Kallion kirjaston yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.lib.hel.fi/kallio
Voit myös lukea vanhoja lehtiä mikrofilmattuina Espoon pääkirjastossa Leppävaarassa ja Helsingin pääkirjastossa Pasilassa. Katso tarkemmin http://www.espoo.fi/kirjasto ( >lehdet ) ja http://www.lib.hel.fi/pasila/
Saat tiedot kaikista Linnan teosten arvosteluista teoksesta Suomen kirjailijat--...
Olettamuksesi osui oikeaan. Ulkomaalaisten lehtien irtonumerot tulevat maahan yhteisenä konttilähetyksenä, jonka jälkeen ne jaetaan irtomyyntipisteisiin. Tilaajille, kuten Helsingin kaupunginkirjastolle, lehdet tulevat normaalina postilähetyksenä. Ulkomailta tuleva posti voi eri syistä(esim. postitusluokka) viipyä matkalla pitkäänkin.
Tämän lehden fyysisten numeroiden tuottaminen Suomeen näyttää todella tyssänneen kokonaan ja ainoat tilaajat ovat saatujen tietojen mukaan yksityishenkilöitä. Myöskään Helsingin yliopiston kirjasto ei enää saa mikrofilmejä lehdestä.Lehti ilmestyy kuitenkin myös verkkolehtenä nimellä Electronic Telegraph osoitteessa http://www.telegraph.co.uk:80/et?ac=001522755964785&rtmo=wMiKnotb&atmo=… Sieltä voi etsiä artikkeleita myös arkistosta, ainoa löytämäni eilen ilmestynyt Helsinki-aiheinen artikkeli tosin käsitteli taitoluistelua. Jos artikkeli ei ole oikea, ehkä se oikeakin tulee arkistoon lähiaikoina.
Kääntäjä Kari Klemelä on koonnut listat käännöskirjallisuudesta eteläslaavilaiselta kielialueelta. Lista suomeksi ilmestyneestä kroatialaisesta kirjallisuudesta on internetissä osoitteessa http://www.kolumbus.fi/kari.klemela/Alku.htm. Samalta sivulta löytyy myös lista ruotsiksi ilmestyneestä kroatialaisesta, serbialaisesta ja bosnialaisesta kirjallisuudesta sekä lista suomeksi ilmestyneestä jugoslavialaisesta kirjallisuudesta (joissakin alkuteos on ollut nimenomaan kroaatiksi kirjoitettu). Useita näistä teoksista on saatavana pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi .
Kroatialaista kirjallisuutta on pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa myös jo...
Kirjoittamisen ja erityisesti luovan kirjoittamisen oppaita löytyy kirjastoista paljonkin, tässä muutamia:
Kemppinen, Pertti: Tarinoiden maailmat (ISBN 952-5167-19-4)
Karhumäki, Johanna: Sininen kynä - luovan kirjoittamisen opas (ISBN 951-0-23502-4)
Wallin, Raimo s.: Luova kirjoitus (ISBN 951-95695-7-X)
Jonsson, Curt:Luova kirjoittaminen (ISBN 951-644-048-7)
Marjatta Kurenniemi on kirjoittanut omasta satukirjailijan työstään mm. esseessä Ragundiksen kynä, joka sisältyy teokseen Sadun avara maailma. Sadut varhaiskasvatuksen tukena/Ojanen, Sinikka. (ISBN 951-1-06054-6). Apua voi olla muistakin lastenkirjallisuutta käsittelevistä esseekokoelmista, esim.kirjassa Sadun voimat/toim. Johanna Jokipaltio Sinikka Nopola kertoo omista...
Fobioista saat mielenkiintoista tietoa mm. seuraavilta sivuilta: http://members.tripod.com/jejoni/fobiat.htm#Yksittäinen%20fobia
http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2003/040303_c.htm
Lista fobioista, jossa mainitaan mm. hämähäkkien pelko araknofobia ja hyönteisten pelko entomofobia löytyy osoitteesta http://www.angelfire.com/comics/mopsi/fobialista.html
Kirjoja aiheesta voit etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta Helmetistä osoitteessa http://www.helmet.fi asiasanalla (aihe) fobiat
Tekijänoikeuslaki 12§ sallii kopioinnin yksityistä käyttöä varten. "Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen." (Tek.oikL 12§ 1mom)
Lakiuudistuksessa ei tähän ole tulossa muutosta. Laista Opetusministeriön sivulla, http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
Kopiosto tulee kuvaan mukaan, kun on kyse esim. kopionnista oppilaitoksissa.
"Kun teosta kopioidaan yrityksissä, kouluissa tai julkishallinnossa, tarvitaan siihen sekä tekijän että kustantajan lupa. Lupa tarvitaan teoksen osittaiseenkin kopiointiin. Suomalaiset tekijät ja kustantajat ovat antaneet Kopiostolle valtuudet myöntää puolestaan kopiointilupia." http...
von Trierin uusin teos on Dancer in the Dark. Se löytyy meiltä Vaasan kaupunginkirjastosta, samoin pari muuta hänen teostaan. von Trierin elokuvat löytyvät meiltä aineistoreksiteristä hakemalla ohjaajan nimellä. Kun on kysymys von Trieristä, kannattaa huomioida nimen kirjoitusasu ja se, että haku kannattaa tehdä pelkällä nimelä Trier, http://lib.vaasa.fi:8080/ .
Todennäköisesti emme tule hankkimaan "Idiootit" -elokuvaa, vaikka se onkin kieltämättä laadukas filmi. Mutta meidän kauttamme se voidaan tilata kaukolainaksi, ainakin Tampereen kaupunginkirjastossa se näyttää olevan. Sinä voit tulla tänen paikan päälle tekemään kaukolainatilauksen.
Meillä ei ole mitään tiettyä elokuvahakemistoa tietokannassamme. Voit tulla katsomaan kyseistä...
Ari Haasion kirjassa "Kotimaisia dekkarikirjailijoita", (2001), on artikkeli Pirkko Arhipasta. Artikkelissa on sekä elämäkertatietoja että teosesittelyjä. Kirjaa on saatavissa useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, sekä lainattavia että käsikirjastokappaleita, joita voit lukea kirjastossa. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteessta http://www.helmet.fi .
Google-haulla löysin myös verkosta useita Pirkko Arhippaa käsitteleviä artikkeleita. Ohessa linkit muutamiin artikkeleihin, joista uskoisin sinulle olevan hyötyä:
http://www.koulukanava.fi/aidinkieli/kirjallisuus/dekkari/arhippa.htm
http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2001/1/muut/haastattelu.html
http://www3.soneraplaza.fi/ellit/artikkeli/0,2208,2009_32884,00.html
http://www....
