"Kielitoimiston sanakirjan" (Kotus, 2006) mukaan 'huithapelia' käytetään kuvaamaan kevytmielistä ja huolimatonta ihmistä. 'Hunsvotti' on halventava nimitys, joka tarkoittaa heittiötä, lurjusta tai roikaletta. 'Hunsvotti' on siis sävyltään ehkä negatiivisempi sana kuin 'huithapeli'. Omasta mielestäni 'huithapeliin' ei välttämättä liitty tarkoituksellista epärehellisyyttä.
Almiina-nimi on suomalaisena nimenä harvinainen eikä sen alkuperää selosteta suomalaisissa nimikirjoissa. (Kiviniemi: Suomalaiset etunimet, 2006. Lempiäinen: Suuri etunimikirja,1999. Nummelin&Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie,2005). Almiina-nimi muistuttaa Elmiina-nimeä, joka on muotoutunut Vilhelmiina-nimestä. Vilhelmiina on vanha Saksassa, Italiassa ja Amerikassa käytetty nimi. Vilhelmiina on lähtöisin muinaissaksalaisesta miehennimestä Vilhelm, joka merkitsee 'lujatahtoista kypäränkantajaa'. Almiina voi olla myös Alma-nimestä johdettu nimi. Alma on vanha espanjalainen nimi, joka luultavasti pohjautuu espanjan 'sielua" tarkoittavaan sanaan alma. Alma voi olla johdettu myös latinankielisestä sanasta almus, joka tarkoittaa 'hellää', '...
Nemo-nimeä ei löydy suomalaisista eikä englanninkielisistä nimikirjoista eikä kalentereista. Nimipäivän vietosta on siis vaikea sanoa mitään.
Väestörekisterikeskuksen sivuilta käy kuitenkin ilmi, että Suomessa on 88 miespuolista ja 2 naispuolista henkilöä. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Nemo on latinaa ja tarkoittaa suomeksi ”ei kukaan”.
Ilmeisesti Jules Vernen luoma fiktiivinen hahmo, Kapteeni Nemo, on tehnyt Nemo-nimestä tunnetun.
Kansansadut ovat suullisesti kerrottua ja muistinvaraisena säilynyttä perinnettä, joka usein on yhteistä monille kansoille. Tekijä ei näin ollen usein ole tiedossa. "Kansansatujen tapahtumat ovat täysin mielikuvituksen tuotetta, eikä niiden ole koskaan uskottu kansantarinoiden tapaan perustuvan tositapahtumiin." (Otavan kirjallisuustieto, 1990)
Aapelin joulupakinat Jouluraaha, Joulunviettoa pula-aikana, Hän lahjat antaa ja lahjat saa sekä Hermannin joulu löytyvät ainakin teoksesta Aapelin lukemattomat (1986). Aapelin valitut ilot – teoksessa (1972) on pakina Joulupukin poika.
Hauskoja joulupakinoita löytyy myös esimerkiksi pakinoitsija Ollin tuotannosta. Teos Mustapartainen mies herättää pahennusta (1921) sisältää pakinat Jouluaattona ja Joulumarkkinat.
Benjamin on hepreaa, ja se tarkoittaa "oikean käden poikaa", "onnenpoikaa". Nimi esiintyy Vanhassa testamentissa, jossa Jaakobin nuorin poika on Benjamin. Suomessa nimi on esiintynyt ensimmäisen kerran vuonna 1382 Lohjalla muodossa Benne. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1705 saakka.
Lisätietoa nimestä saa nimikirjoista, joita löytyy runsaasti kirjastoista. Esimerkiksi Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Hei
Tarjoilija on hotelli- ja ravintola-alan perustutkinnon ravintolapalvelun koulutusohjelman suorittaneen henkilön ammattinimike.
Viinuri on miestarjoilija alkoholia tarjoilevassa ravintolassa.
Sommelier on ravintolan viiniasiantuntija.
Nämä ovat kuitenkin jollakin tasolla myös toistensa synonyymejä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarjoilija
https://www.suomisanakirja.fi/
Hei Taru!
Harri Marstionkin leyvttämän "Romany violin" -kappaleen tekijät ovat Al & Merle Tibsen ja John P. Powell. Marstion levyttämät versiot on sovittanut Pedro Hietanen ja ne löytyvät seuraavilta äänitteiltä: Marstio [Äänite] ; A date with Mr. Marstio, Elämän viemää [Äänite] : 32 Marstion parasta ja Rakkauden jälkeen... [Äänite] : Harri Marstion parhaat.
Romany violin eli Mustalaisviulun suomentaja on "Annuli" ja suomenkieliset sanat löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan 5. osasta. Englanninkieliset sanat löytyvät Toivelauluja -vihkosen numerosta 124.
When gypsies gather round
the old campfire at night,
and stars are dancing in the skies above.
Their hearts are light and gay
as they sing their cares away,
and dance entil the flick...
Adolf Ehrnroothin leski Karin Birgitte on kreivin tytär ja perinyt näin arvonimen itselleen. Yleensä arvonimen menettää avioiduttaessa. Tanskan kuningashuone voi kuitenkin myöntää poikkeuksen arvonimen säilyttämiseksi avioitumisenkin jälkeen, kuten hänen tapauksessaan on käynyt.
Lähde:
Tanskan suurlähetystö
Oosa on luultavasti suomennettu suositusta ruotsalaisesta Åsa-nimestä, mutta tämä suomalaistettu versio ei ole jostain syystä yleistynyt, väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimeä on annettu kaikkiaan vain 42 kappaletta . Åsa tulee pohjoismaisesta jumaltarustosta, jossa aasat ovat mahtava jumalsuku. Suomessa Åsa on ruotsinkielisessä almanakassa, nimipäivä on 13.6.
Lähteet:
Juri Nummelin: Eemu, Ukri, Amelie. 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo 2005)
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Pääaineena näiden aiheiden opiskelu ei taida olla mahdollista. Ne kuuluvat osana tiettyihin oppiaineisiin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kreikan kielen ja kirjallisuuden kurssien joukossa on kreikkalaisen mytologian mursseja. Samoin Jyväskylän yliopiston latinan kielen ja kulttuurin opintoihin kuuluu opintojaksoja antiikin mytologiasta:
http://www.helsinki.fi/kreikka/opiskelu/opinto-opas/index.html
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/romklass/Opiskel…
Viikinkien mytologia taas kuuluu osana lähinnä folkloristiikan opintoihin. Myös arkeologian opinnoissa aihetta voidaan käsitellä.
Tikkuri- sana tarkoittaa kudottua villapaitaa t. -takkia, käytetään K.- ja P.-Pohjanmaalla, Kainuussa, Peräpohjolassa, Länsip.,paikoin P.-Savossa P.-Karjalassa.
Tieto on kirjasta: SUOMEN kielen etymologinen sanakirja. -Helsinki:Suomalais-ugrilainen seura osa 5 /kirj.Erkki Itkonen, Aulis J.Joki,Reino Peltola. -1975. ISBN 951-9019-12-X
Perä-Pohjolan ja Lapin rajoilla tikkuri sana on käytössä ainakin Sodankylässä.
"Miljoonan markan pakarat" on käännöskappale. Alkuperäisen kappaleen "Black but sweet" on säveltänyt ja sanoittanut Wilmoth Houdini. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on kirjoittanut Jukka Itkonen (syntynyt 1951).
Kuvailemastasi vankilasta käytetään nimeä ”kuiluvankila”. Tällainen on mm. Turun linnan vanhin vankila 1300-luvulta. Kuiluvankilaksi vankilaa kutsuttiin siksi, että (Turussa) 200 vuoden ajan tunnustusvangit laskettiin kahdeksan metriä syvän kuilun pohjalle köyden avulla.
”Tunnustusvangit saivat nimensä siitä, että vankeutta aina 1700-luvulle saakka ei käytetty rangaistuksena siinä mielessä kuin nykyään, vaan vangeilta haluttiin tunnustus”, kertoo Turun linnan opas. ”Jos tunnustusta ei irronnut, vanki laskettiin takaisin kuiluun ja saatettiin unohtaa sinne jopa vuosiksi kohtalokkain seurauksin”, jatkaa opas.
Lähde: ”Tulossa kolme karmaisevaa vankilahetkeä” Esko Kärkkäinen Turun Sanomissa 24.9.1998
http://media.tkukoulu.fi/collection/94/ (...
Karamellin taivutus on muotoa karamellia.
Lähde Suomen kielen perussanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
2001 (myös MOT-sanakirja osoitteessa http://mot.kielikone.fi/mot/tampereenkirjasto/netmot.exe )
Räihä-nimi on kotoisin Karjalasta ja Savosta. Nimen haltijoita tunnetaan eri paikkakunnilta 1500-luvulta lähtien. Nimen alkuperä saattaa liittyä riehakasta merkitsevään räihä-sanaan, tai se saattaa liityä muunnokseen jostakin ortodoksisesta ristimänimestä. (Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Räihä on tai on ollut sukunimenä 2865 henkilöllä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Sipisten kanta-alue on tiettävästi eteläisessä Savossa, Sulkavan ja Puumalan tietämillä, vanhan Säämingin suurpitäjän alueella. 1500-luvun puolivälissä on juuri Sulkavan seudulla merkitty kirkonkirjoihin henkilöt ’magnus sippinen’ ja magnus Sipin’. Mutta onpa nimenkantajia ollut myös läntisessä Suomessa.
Sukunimeksi Sipinen on muovautunut isän nimestä Sipi – tai mahdollisesti myös isännän mukaan nimetystä talosta. Sipi taas on aikoinaan kansan suussa muuntunut suomalaiseen muotoonsa ruotsalaisesta nimestä Sigfrid. Tämä alkujaan muinaissaksalainen nimi on muodostunut sanoista ’sig’, voitto, sekä ’frid’, rauha. Nimi siis merkitsee voittoisaa suojelijaa tai voitolla rauhan tuojaa.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999....
”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sanan ”rahkeet” merkitys on ’aisoja länkiin yhdistävät valjaiden hihnat’. Kuvainnollisessa mielessä ja nykykielessä rahkeilla viitataan taitoihin, voimiin, voimavaroihin tai vastaaviin, joiden avulla voidaan tehdä jotakin. Jos sellaista ei ole tarpeeksi, sanotaan, etteivät rahkeet riitä eli johonkin ei pystytä.
Kysymyksesi on kiinnostava, mutta vaikea.
Koska aiheesta ei normaaleilla aineistotietotakanta- ja internet -tiedonhauilla löytynyt mitään, eikä antiikin filosofiaa käsittelevät kirjat summittaisesti selaillen antaneet vinkkejä, kysyin asiaa muutamalta asiantuntijalta. Professori Juha Sihvola, mm. toinen kirjan Antiikin filosofia ja aatemaailma (1994, Sihvola & Thesleff) kirjoittajista, ei tunnistanut ilmiötä tässä päivässä , mutta kirjoitti vastausviestissään seuraavasti:
"Antiikin aikana taas ei tunnetusti ollut sanomalehtiä ja muukin joukkotiedotus oli vähäistä, joten sanomalehtien ignoroimisen ja antiikin ihailun välinen yhteys täytyy olla vähän monimutkaisempi.
Antiikin filosofiassa oli toki suuntauksia, jotka vastustivat...
