Yleisten kirjastojen yhteisluettelon (MANDA) ja korkeakoulukirjastojen yhteisluettelon (LINDA) mukaan kyseistä kirjaa / kirjasarjaa ei ole toistaiseksi saatavana Suomessa.
Hollywood-näyttelijä tarkoittaa tosiaankin Hollywoodissa tuotetuissa tai yleisemmin amerikkalaisen tuotantoyhtiön tuottamissa elokuvissa usein näyttelevää ihmistä.
Termi on yleensä kehuva tai neutraali, mutta 1920-luvulla se saattoi tarkoittaa muutakin: "Suomessa nopeasti levinnyt tähtikuume herätti huolta useimmissa kulttuurivaikuttajissa. Tämä liittyi osittain siihen, että Hollywood-tähtien yksityiselämän moraalittomuuksista uutisoitiin toistuvasti suomalaisessa lehdistössä. Sekä kevytkenkäiset avioliitot että avioerot institutionalisoituivat kaksikymmentäluvun taitteen Suomessa osaksi Hollywood-tähteyttä. Esimerkiksi vuonna 1921 Maailman sivuilla kerrottiin äskettäin eronneen Pauline Frederickin ja Willard Mackin aikovan...
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin seuraavaa:
Teollistuneissa maissa on todennäköisempää tulla isäksi 80-vuotiaana kuin kehitysmaissa, koska miesten elinajanodote ja keski-ikä ovat teollistuneissa maissa korkeampia kuin kehitysmaissa. YK:n viimeisimmän tilaston mukaan kehittyneimmissä maissa miesten elinajanodote on 75,2 vuotta ja keski-ikä 41 vuotta. Vastaavasti vähiten kehittyneissä maissa miesten elinajanodote on 60,7 ja keski-ikä 19,5 vuotta.
Lähde:
World Population Prospests 2019, United Nations
https://population.un.org/wpp/
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi tekstin! Palaamme asiaan, mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Helene Schjerfbeckiä käsitteleviä uudempia aikakauslehtiartikkeleita voit hakea esimerkiksi Aleksi-viitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjastoissa. Lisäksi Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa indeksoidaan taideaiheisia sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita. Taidekortistossa ei kuitenkaan ole viitteitä 1970-lukua vanhemmista artikkeleista. Myös Turun kaupunginkirjaston aikuistenosaston vanhasta asiasanakortistosta löytyy muutamia artikkeliviitteitä Schjerfbeckistä (esimerkiksi Naisten Ääni 1942, s. 95-97 ja 1946, s.24-28). Viitteitä aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleihin kannattaa etsiä tutkimuskirjallisuudesta, ks. esim. Ateneumin 1992 julkaisema Helene Schjerfbeck -teos (toim. Ahtola-Moorhouse).
Vanhojen...
Arabianrannan vene ei vielä ole lainattavissa eikä varattavissakaan.
Kyselin veneestä Arabianrannan kirjastosta ja sieltä pyydettiin ottamaan yhteyttä huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Kaupunginosayhdistyksestä kerrottiin, että vene tullee lainattavaksi vasta toukokuussa.
Joka tapauksessa veneen varaukset todennäköisesti tehdään samaan tapaan kuin viime kesänäkin eli puhelimitse tai sähköpostitse Arabianrannan kirjastoon tai käymällä paikan päällä kirjastossa.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kapylan_kirjas…
http://artova.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Arabianrannan_kirjasto…
Kirjaston kautta ei pääse netissä lukemaan vanhoja Melody Maker -lehtiä mainitsemasi sivun kautta tai muutenkaan.
Kuopion Varastokirjastossa lehtiä on vuosilta 1975(vajaa), 1983 (vajaa), 1984 (koko vsk.), 1985,1986 (vajaat), 1987-2000 (koko vsk:t). Varastokirjastosta lehtiä lainataan kaukolainaksi kirjastosi kautta.
Olisiko kyseessä Tapio Kaitaharjun kirja "Me suomalaiset" (Arator 1992)?
https://www.finna.fi/Record/eepos.92182
https://haku.helmet.fi/iii/encore/reviews/Sb1327096/T?lang=fin&suite=co…
Kirjan kansikuva löytyy OllinOnnin sivuilta:
https://kirjat.ollinonni.fi/kirja/me-suomalaiset/artikkeli/224607
Molemmat kielet kuuluvat mongolilaisiin kieliin. Suurin osa burjaatin puhujista asuu Venäjään kuuluvassa Burjatian tasavallassa. Lisäksi kieltä puhutaan joillakin Mongolian pohjoisilla raja-alueilla ja vähäisemmissä määrin myös Kiinassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mongolilaiset_kielet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Burjaatin_kieli
http://www.lausti.com/articles/languages/mongoli.html
Venäjän kielen ja kulttuurin vaikutukset näkyvät burjaatin kielessä, esimerkiksi sanastossa, ääntämisessä ja morfologiassa. https://www.britannica.com/topic/Mongolian-languages/The-Eastern-and-We…
Lisätietoa mongolin kielen ja burjaatin kielen eroavaisuuksista ja yhteneväisyyksistä voi löytää näistä lähdelinkeistä.
https://dergipark.org....
Mm. Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser on vaikuttanut molempiin alueisiin. Nasser ilmoitti 1956, että Egypti aikoi kansallistaa Suezin kanavan, mistä seurauksena oli Suezin kriisinä tunnettu lyhyt sota. Nasser myös vastusti Etelä-Afrikan apartheid-politiikkaa ja toimi inspiraationa mm. Nelson Mandelalle.Lisää tietoa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Suezin_kriisihttps://en.wikipedia.org/wiki/Egypt%E2%80%93South_Africa_relations
Kyseessä on Helena Anhavan runo joka alkaa "Nämä vuodet, / jolloin mielisit virkavapaalle elämästä...". Runo on kokoelmasta Hidas osa : runoja (1979, s. 62).Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Helena Anhava: Runot 1971-1990.Runojen lähdetietoja voi etsiä esimerkiksi hakupalvelu Finnasta runon alulla.https://finna.fi/
Hakemanne teos on varmaankin Claes Bergelin "Freddy", jonka suomenkielinen versio ilmestyi WSOY:n kustantamana 1962. Voitte kaukolainata kirjan lähikirjastonne kautta, sillä teoksesta on tietokantojemme mukaan niteitä ainakin Lappeenrannan maakuntakirjastossa ja Varastokirjastossa Kuopiossa. Kaukopalvelun säännöt ovat sivulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu
Kansalliskirjaston kokoelmista kirja löytyy myöskin, mutta sieltä kirjaa ei saa lainata kotiinsa.
Information om Kökar finns :
1.http://www.abo.fi/~gnordlund/kokarkultur/index.html
2.http://www.ellennet.com/kokar.htm
på finska i Fennica : http://www.ascentia.fi/fennica/ sen via Aluehakemisto
Gruppresor arrangeras av Ålandsresor : http://www.alandsresor.fi/
Om logi i Kökar hittar man på Fintravels sidor :
http://www.fintravel.com/ - Hotels i Finland eller på STN-resehandbokens sidor :
http://www.stn.fi/svenska/ via Alla kommuner
Koko maan, ja lähes koko maailman, kirjastojen kirjastotietokannat avautuvat esimerkiksi Yleisten kirjastojen Kirjastot.fi -sivulta linkeistä "Kirjastot" ja "Frank-monihaku". Samalta sivulla on myös linkki "Söksam" -tietokantaan, joka kattaa rannikkoseutujen suomenruotsalaisten kirjastojen kokoelmat.
Kirjastot kaukolainaavat kirjoja keskenään. Helsingin kaupunginkirjaston lib.hel.fi -sivun ylälaidan "Hakemistosta" löydät "Kaukopalvelun", josta voit tarkistaa kaukopalvelun säännöt ja kaukolainoista perittävät maksut.
Helsingin kaupunginkirjaston tietokannat löytyvät klikkaamalla sivulla lib.hel.fi>Aineisto ja tietokannat>Tietokannat.
En löytänyt varmistettua tietolähdettä Riiska-nimen etymologiasta. (Yksi mahdollinen on: Gregorios, kr. ’valpas’ = Itä-Suomessa Riiko, Riiska, Rissa). Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, josta asia saattaisi selvitä:
Sakkolan Riiska: muistojen kotikylä Suvannon etelärannalla / [toimitus: Antti Tenkanen ; toimikunta: Irma Havumäki ... et al.]
[Lempäälä]: Sakkola-Säätiö, 2011. Tämä teos löytyy Kansalliskirjastosta
https://finna.fi
Lähteet:
http://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Kirjallisuusluettelo.iw3
apumatti.helsinki.fi/admin/filecontrol/file_popup.php?download...
Helsingin Sanomien kuukausiliitteen vanhoja numeroita on parilta viime vuodelta lainattavissa ja varattavissa esimerkiksi Oodissa ja Tikkurilan ja Tapiolan kirjastoissa. Sitä vanhempia numeroita säilytetään vain Pasilan kirjastossa, mutta niitä ei saa lainaan.Jos haluat varata lehtiä, sinun pitää ensin kirjautua Helmetiin tunnuksillasi ja vasta sitten näet varattavat numerot. Voit myös kirjastossa käydessäsi pyytää virkailijaa tekemään puolestasi varaukset.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun evästeistä löytyy listaus tuota sivun alareunassa olevaa ratassymbolia klikkaamalla ja valitsemalla avautuvasta sivusta välilehti evästeilmoitus.Oleellisimmat tiedot, jotka menetämme ovat tilastot, joita seuraamme palvelun käyttöä analysoidessamme. Ne toimivat pohjana palvelun kehittämiselle.
Salme Saure on toimittanut kirjan Minun Helsinkini, jossa on Helvi Hämäläisen puheenvuoro Kaupunki jota rakastan. Kirjailija kertoo artikkelissa seuraavasti:
"Topeliuksenkadun perspektiivissä on usein kauniita pilviä, kauneimmat löydän kuitenkin Tuomiokirkon yltä. On kuin pilvet olisivat siellä saaneet kirkon
kupolin muodon; ne ovat henkevämpiä, juhlallisempia, pilvikatedraaleja."
Kirjaa löytyy useimmasta Helsingin kirjastosta pääkaupunkiseudun HelMet-aineistohaulla, osoite http://www.helmet.fi/
