Alla joitakin tutkimuksia ja lehtiartikkeleita aiheestasi. Lähteesihän eivät saa olla kovin vanhoja, vanhemmissa puhutaan ehkä eri sukupolvista. Näidenkin "oikeat sukupolvet" kannattaa tarkistaa. Lähteet ovat peräisin yliopistojen Arto-tietokannasta. Sopivia asiasanoja ovat ainakin isät, isyys, kasvatus, sukupolvet:
- Isyyden muutos : keski-ikäisten miesten lapsuuskokemukset ja oma vanhemmuus / Merja Korhonen (Väitöskirja, 1999)
- Isyys eilen ja tänään : eräitä näkökulmia isyydestä / Hannu Mustonen. (pro gradu, 2009)
- Isänä olemisen uudet suunnat : hoiva-isiä, etäi-isiä [i.e. etä-isiä] ja ero-isiä / Jouko Huttunen. (2001)
- Isyyden muutos / Sanna Hyry ja Norma Enbuske. (AMK-opinnäytetyö, 1999)
- Elättäjästä läsnäolijaksi : Kasvatuspuheen...
Urheilukysymyspalstaa ei löytynyt, olisiko lopettanut toimintansa? On olemassa Suomen urheilutietäjät -niminen yhdistys, jonka tarkoituksena on oman sivustonsa mukaan "edistää ja pitää yllä urheilutietoutta Suomessa":
http://www.sci.fi/~sut/
Toiseen kysymykseesi vastattiin Suomen urheilukirjastosta (http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2976) näin:
"Niin kauan kuin nykymuotoinen seiväshyppy on ollut arvokisaohjelmassa, yrityksiä on ollut kolme kutakin korkeutta kohti. Mutta aikoinaan on ollut mahdollista yrittää ennätyskorkeudesta vielä neljännen kerran."
Lehdet ovat mikrofilmeinä Kansalliskirjastossa, jossa niitä voi käydä lukemassa. Myös Joensuun kaupunginkirjastossa on lehtien mikrofilmatut vuosikerrat. Joensuusta mikrofilmejä voi tilata kaukolainaksi omaan kirjastoon.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei valitettavasti näyttäisi olevan Hevoshulluja vuodelta 2005. Sen sijaan niitä on mahdollista saada kaukolainana Varastokirjastosta Kuopiosta. Siellä pitäisi olla koko vuosikerta.
Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…. Kaukolaina on maksullinen, mutta Helsingin kaupunginkirjastossa koko lehden vuosikerran saa Varastokirjastosta 4 euron varausmaksulla.
Toinen mahdollisuus on lukea Hevoshulluja Kansalliskirjastossa, jonka Kansalliskokoelmassa kyseinen vuosikerta on. Lehdet täytyy kuitenkin tilata etukäteen osoitteesta https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html löytyvällä lomakkeella, ja luonnollisesti niitä saa lukea...
Hyvää yleisesitystä kirjastojen e-aineiston tarjonnan laajenemisesta koko maan tasolla on hankala löytää. Vastauksessa kerrotaan Helsingin kaupunginkirjaston ja helmet-kirjastojen erilaisen e-aineistotarjonnan kehityksestä.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen ensimmäiset e-kirjat ilmestyivät verkkoon 2006. https://yle.fi/uutiset/3-6081326 HelMet-aineistohaun yhteydessä tarjottiin Ellibsin e-kirjojen lainauspalvelu, mainittiin Helsingin kaupunginkirjaston vuoden 2007 vuosikertomuksessa. Mahdollisuus kuunnella musiikkia Naxos Music Library -palvelun kautta otettiin kokeiluna käyttöön kesäkuussa 2007. Vuoden 2008 lopulla e-kirjoja oli Helsingin kaupunginkirjastossa 328 nidettä. Suurta läpimurtoa ei e-kirjojen osalta tapahtunut vielä...
Hei, tässä hyvin tiivistetty vastaus. Lopussa lukuvinkkejä aiheesta.
Eduskunta edustaa ylintä päätöksentekovaltaa ja sen tärkein tehtävä on lakien säätäminen. Lakien säätämisen lisäksi eduskunta päättää valtion budjetista ja Suomea koskevien kansainvälisten sopimusten hyväksymisestä.
Kuntien tehtävä on järjestää kuntalaisille peruspalvelut, joista on säädetty laeilla. Kuntien itsehallinnosta on säädetty perustuslaissa (731/1999), ja valtiolla on vain rajattu oikeus puuttua itsehallinnollisten yhteisöjen toimintaan. Kunnalliseen hallintoon kuuluvat virkamiehet työskentelevät käytännössä tiiviisti valtion alue- ja paikallishallinnon viranomaisten kanssa. Kuntien ylimpänä päätöksentekoelimenä on kuntavaaleilla valittu valtuusto. Kuntien...
Ensimmäinen etsimäsi laulu on Matti Eskon "Vanha kunnon rakkaus" (2015), jossa lauletaan "ei saanut seinästä rahaa, eikä ollut mitään nettiä, ei voinut googlettaa, vaan ite piti ettiä".
Toinen laulu on Hectorin "Tavallinen suomalainen mies" (2014). Siinä lauletaan näin: "Mä käytän harmaita housuja ja tykkään katsella kun kala syö ja syntyy renkaita.":
https://lyrics.fi/hector/tavallinen-suomalainen-mies
Laulut löytyvät suoratoistopalveluista ja myös Helmet-kirjastosta cd-muodossa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2213860?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2173640?lang=fin
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan, lyhyesti sanottuna, Eura-nimen voi johtaa sanasta etra, jonka taustalla on kantagermaaninen väylää, (vesi)suonta, vesireittiä merkitsevä sana. Artikkeli kokonaisuudessaan löytyy Suomalaisesta paikannimikirjasta (Karttakeskus, 2007) sivulta 51.Suomalainen paikannimikirja on kaikkiaan hyvä tietolähde suomalaisista paikannimistä kiinnostuneelle. Laaja lähdeluettelo auttaa tarvittaessa eteenpäin.Paikannimikirjoja on toki muitakin, sekä yleisiä että tiettyyn alueeseen keskittyneitä. Ne löytyvät verkkokirjastosta hakusanalla paikannimet.https://vanamo.finna.fi/
Pirkko Routasalo on tehnyt englanninkielisen väitöskirjan kosketuksen merkityksestä vanhusten hoitotyössä, lisäksi häneltä on ilmestynyt useita artikkeleita aiheesta. Niistä yksi löytyy Internetistäkin. Lisäksi löytyy yksi opinnäytetyö sekä muutama artikkeli muilta tekijöiltä.
Kirjat ja opinnäytteet:
- Enäkoski, Ritva & Routasalo, Pirkko: Kosketuksen voima, 1997 (yleensä kosketuksesta)
- Hellström, Anna: Hoitajan kosketus hoivaosastolla olevan vanhuksen kokemana. Opinnäytetyö, Turun terveydenhuolto-oppilaitos, 1999
- Routasalo, Pirkko: Touch in nursing care of elderly patients. Väitösk. Turun yliopisto, 1997
Artikkelit:
- Puolakka, Anna: Kosketus dementiatyössä. Dementiauutiset 2001, nro 1, s. 4-9
- Routasalo, Pirkko: "Mitä aikuinen...
Yksityisjuhlien, lähinnä häiden, järjestämiseen liittyviä lehtiä Suomessa ovat ainakin Häät, Mennään naimisiin ja Tehdään häät. Kokousten yms. järjestämisestä löytyi ainoastaan lehti nimeltä Kokouskutsu, Sokos hotellien kokouspalvelulehti, joka on ilmestynyt ainoastaan vuosina 1989-1990.
Tiedot näistä lehdistä löytyivät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) ja Suomen kansallisbibliografia Fennican (http://finna.fi kautta. Joko kokousten järjestämiseen liittyviä lehtiä ei Suomessa ole tai niitä on hyvin vaikea löytää nimeä tietämättä. Löytämäsi Tampere conference city –julkaisu löytyi otsikon tiedotuslehdet alta. Muut sen ryhmän lehdet eivät liittyneet kokousten järjestämiseen.
Tähän kysymykseen on kyllä vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Jokaisella kirjastolla kun on asiakaskoneilla käytössä omat sovelluksena. Jo esimerkiksi pääkaupunkiseudulla käytännöt vaihtelevat kaupunkien välillä: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoilla on erilaiset sovellukset. Minun on vain kehotettava kaikkia asiasta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä omaan kirjastoon ja sen tietotekniikkayksikköön tai muuhun vastaavaan.
Ehkä kuitenkin käytät asiakaskoneita Helsingin kaupunginkirjastossa? Helsingin kirjastojen tietotekniikkayksiköstä kerrottiin seuraavaa:
Ensinnäkään Messengerin asentaminen Asko-koneille ei ole mitenkään helppoa ja toisekseen ohjelma ei ole tietosuoja-asetustensa puolesta mitenkään kaikkein...
Pohjois-Ruotsin kirjallisuudesta ei ole yhtä julkaisua kattavasti vaan laajaa aluetta lähestytään Tornionlaakson, Norrbottenin, Västerbottenin ja Norlannin suunnalta. Keskeinen teos on Åke Leif-Lundgren ja Bert Linné: “Spåret lockar vid källan : Norrbottens prosa i presentation och urval” (1997), joka sisältää valikoiman alueen kirjailijoiden tuotannosta kirjailijaesittelyiden kera, alkaen 1800-luvulta Petrus Laestadiuksesta päätyen Bengt Pohjaseen. Samoilta tekijöiltä on myös vastaava teos Norrbottenin runoudesta “Tiden snöar från trädet (1993). “Litterärt i norr : en Norrbottensantologi” (1953) on toinen antologia kirjailijaesittelyin, vähän uudempaa pohjois-ruotsalaista kirjallisuutta on julkaisussa “50 norrlandsförfattare” (1986...
Mikko Mäkelän ja Pirkko Rettin toimittamassa Suomen kunnat 1917-2009 (AtlasArt 2008) on listattu vuoden 1917 kunnat sivuille 82-85. Niitä oli kaiken kaikkiaan 532. Lista on sen verran pitkä, ettei niitä voi tähän kirjata.
Kirjassa on tietoa kuntarakenteen kehityksestä. Itsenäistymisen aikaan 1917 Suomessa oli mm. 38 kaupunkia, neljä kauppalaa ja 490 muuta kuntaa.
Kirjaa voitte tiedustella alueenne kirjastosta.
Helmet-kirjastoissa lainausoikeuden menetät, kun velkasaldosi on 30,00 euroa tai enemmän.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Perinteisiä printtikirjoja löytyy Helmet-hausta hakusanoilla NLP tai neurolingvistinen ohjelmointi. Suomenkielisiin voi rajata valitsemalla kieleksi suomi.
E-kirjapuolella valikoimat ovat valitettavasti heikot. Ekirjasto-palvelu antaa haulla NLP vain muutaman osuman.
Anton Tšehovin kertomus O vrede tabaka on ilmestynyt suomeksi nimellä Tupakan vahingollisuudesta vuonna 1906 kokoelmassa Kertomuksia 1. Kääntäjäksi mainitaan Robert Arnold Seppänen. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_25778Markku Lahtela suomensi kertomuksen samalla nimellä, mutta lisä maininnalla ”yksinpuhelu”. Suomennos julkaistiin näytelmämonisteena.https://www.dramacorner.fi/sv/pjaser-och-forfattare/tupakan-vahingollisuudestaMartti Anhavasuomensi näytelmän nimellä Tupakoinnin haitoista vuonna 2009.https://naytelmat.fi/play/tupakoinnin-haitoistahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Rob._A._Sepp%C3%A4nen
FINLEX, Valtion säädöstietopankki, löytyy internetistä osoitteesta http://www.finlex.fi . Siirry eteenpäin kohdasta: Ajantasainen lainsäädäntö ja kirjoita pikahakuun: kirjastolaki, niin saat luettavaksesi kirjastolain. Lain 2§ rajaa kirjastopalvelujen tavoitteet seuraavasti: "Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen." Pykälä 3 määrittelee kunnan tehtävät näin: "Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse...