Kyseessä on kuuluisa suomalainen maantieteilijä J.G.Granö. Hänen tunnetuin teoksensa on "Puhdas maantiede: tutkimusesimerkeillä Suomesta ja Virosta valaistu metodologinen selvitys", joka ilmestyi saksaksi vuonna 1929 ja suomeksi 1930. Suomenkielinen kirja on ainakin Helsingin yliopiston Maantieteen laitoksen kirjastossa http://www.helsinki.fi/ml/maant/kirjasto.html ja Opiskelijakirjastossa http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi
Teoksesta ilmestyi pari vuotta sitten uusi, englanninkielinen painos joka on myös Maantieteen laitoksen sekä Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa.
Lisätietoja saa mm. Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 1998/4. Sama teksti on Internetissa osoitteessa http://www.tsv.fi/ttapaht/984/grano.htm
Tiedot...
Kyseeseen ei ainakaan tule sellaisen nettikahvilan perustaminen, jossa nettiin pääsystä peritään maksua.
Kirjastolain 5§ määrittelee kirjastopalvelujen maksuttomuuden. Hallituksen esityksessä eduskunnalle kirjastolaiksi todetaan, että kansalaisten tasavertaisuus kirjasto- ja tietopalvelujen käyttäjinä edellyttää, että myös verkkojen kautta saatavat palvelut ovat pääosin asiakkaalle maksuttomia.
Kun kirjaston tiloissa on jo nettikoneet saattaisi erillinen kirjaston kahvilassa oleva kone osoittautua ongelmaksi. Jos kirjasto sijoittaisi koneita kahvilatiloihin, asia olisi varmasti toinen.
Kahvilan perustaminen kirjaston tiloihin käsitellään varmasti kunnan kirjasto- tai kulttuurilautakunnassa. Kirjastojen tiloissa maassamme toimii kyllä...
Nimellä varustettu keskustelupuheenvuoro nauttii tekijänoikeuden suojaa, jos se on riittävän omaperäinen. Myös nimimerkillä kirjoitettu saa teoriassa suojaa, mutta käytännössä voi olla vaikea todentaa, kenelle tämä oikeus kuuluu. Mahdotonta se ei kuitenkaan välttämättä ole.
Toisen tekstiä ei ilman lupaa saa käyttää näyttelyssä tai julisteessa, ellei kyseessä ole aito sitaatti. Sellaisesta voisi olla kysymys, jos kirjanäyttelyssä on jokin esittelyteksti, johon on otettu keskustelupuheenvuoroista sitaatteja. Tällöinkin edellytyksenä on, että lainaukset sijoitetaan jonkin oman tekstin osaksi. Pelkistä sitaateista koottu kokonaisuus ei täytä sitaattipykälän 22 ehtoja.
Ainakin anonyymejä tekstejä voi käytännössä käyttää melko huolettomasti,...
Pääkirjaston ala-aulassa on maksullinen näyttelytila, mutta ilmeisesti haluatte kuitenkin maksuttoman tilan. Lasten- ja nuortenosastolla on mahdollista järjestää pienimuotoisia näyttelyitä lasten töistä. Tilan annamme maksutta, mutta edellytämme, että näyttelyn pitäjä ottaa huomioon tilan asettamat rajoitukset. Kuopion kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta kuopio.finna.fi .
Tuon ajan puhallinorkesterista on vähän mainintoja, ja erillistä historiikkia orkesterin toiminnasta ei ole tehty. Tuomiokirkkoseurakunnan kanttorin (sähköposti 5.7.2020) mukaan "Jorma Svanströmin aktiivisen toiminnan myötä orkesteri oli hyvin aktiivinen tuolloin aikoinaan". Myös puhallinorkesteri Apollo on perustettu tämän Tuomiokirkon puhallinorkesterin jäänteistä. Apollon kotisivut: https://www.apollo-orkesteri.fi/
Lisäksi joitakin potentiaalisia lähteitä:
Rumpali Mikko Virton kotisivuilla on lyhyesti kerrottu, että Tuomiokirkon puhallinorkesteri oli "tasokas": https://virto.fi/contents/?page_id=300
Joitakin jäsenistöä luetellaan DDT Jazzbandin muistelma-artikkelissa: http://...
Uusin jonka löysin Helmet-kirjastojen kokoelmasta oli tämä Suomi-englanti-suomi –sanakirja, jonka viimeisin eli 19. painos on ilmestynyt 2015.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2045669?lang=fin
Tällainen ruutulattia on tosiaan ainakin vanhemmissa kantakaupungin kivijalkaliiketiloissa melko tuttu näky. Helmet-kirjastojen rakennusperinnettä ja rakennustekniikkaa koskevien kirjojen tutkiminen ei anna selvyyttä, oliko juuri ruskeavalkoinen ruutulattia erityisen ominainen jollekin aikakaudelle.
Linoleumlattiat yleistyivät Helsingissä 1910-luvulta alkaen. Linoleum-massaa saattoi värjätä eri väriseksi ja linoleumin pystyi asentamaan sekä lauta- että betonilattian päälle. Keraamiset laatat tulivat lattioille 1910-1930 -luvuilla. Porrashuoneissa ja liikehuoneissa käytettiin klinkkerilaattoja. Erilaisia lattiamassoja käytettiin myös liiketiloissa ja 1930-luvulla markkinoille tuli kumimarmori.
Lähdeteoksissa kerrottiin sinänsä hyvin eri...
Ylen arkisto selvitti asian Runoraadin toimittajalta Minna Joenniemeltä: Kyseessä on Jukka Itkoselta tilattu kaksiosainen jouluruno Joulutähti, hyasintti, kaksi joulun kukkaa. Se löytyy tästä joululähetyksestähttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/12/20/runoraadin-joulurunot-etsivat-…
Hei!Rakastan turkulaisia on Jope Ruonansuun esittämä kappale. Se on uudelleensanoitettu versio Kristiina Halkolan esittämästä ja Kaj Chydeniuksen säveltämästä kappaleesta Jos rakastat. Chydeniuksen alkuperäinen sävellys löytyy kirjastosta useammasta eri nuotista. Jope Ruonansuun esittämänä kappale löytyy ainoastaan CD-levyltä. Myös googlaamalla löytyy ainakin kitaranuotteja joihin on merkitty soinnut. Tämä linkin takaa löytyy soinnut kitaralle, ukulelelle ja pianolle:https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/jope-ruonansuu/rakastan-turkulaisia-chords-2470340Myös tällainen sivusto on olemassa:https://tabinetti.com/
Kreikkalaista kirjallisuutta ei ole käännetty kovin paljon suomeksi, mutta jotain tietysti löytyy. Liitän vastaukseen linkin vastaukseen, joka lähetetty kysymykseen vuonna 2003. Kirjastojen tietokannoista löytyy esimerkiksi tällaisia romaaneja ja novellikokoelmia: Doxiadis, Apostolos : Petros-setä ja Goldbachin hypoteesi. Romaani. Suomentanut Reija Tamminen. Like, 2004. Kirjailija on syntynyt 1953. Kirjan alkuteos on vuodelta 1992. Kasvotusten : nykykreikkalaisia novelleja. Toimittanut ja kääntänyt Riikka P. Pulkkinen. Enostone, 2021. Novelleja 18 nykykreikkalaiselta kirjailijalta. Näkymätön ja näkyvä : nykykreikkalaisia novelleja. Suomen Ateenan instituutti, 2000. Kirja sisältää 25 novellia....
Humuksesta löytyy tietoa hyvin monentyyppisistä kirjoista: luonto- ja ympäristön suojeluun liittyvistä kirjoista, maantiedon kirjoista, metsä- ja maataloutta käsittelevistä kirjoista sekä puutarhakirjoista. Koska en tiedä mihin käyttötarkoitukseen tarvitset tietoa humuksesta, olen yrittänyt koota mahdollisimman monipuolisen aloituskirjalistan. Mitään varsinaista "kaikki humuksesta"-tyyppistä kirjaa ei löydy, ainakaan meidän hakukeinoillamme, mutta tietoa löytyy kuitenkin aika monipuolisestikin.
Oheen olen siis koonut kirjalistan suhteellisen helposti löytyvistä kirjoista:
Kirjayhtymän Suomen luonto- kirjasarja, erityisesti osat 2 ja 5;
Gaudeamuksen Ympäristön tila Suomessa;
Weilin & Göösin GEO - maantiedon suuri tietosanakirja 5...
TPS:n omilla sivuilla maaleja ei ole, mutta osoitteesta
www.jatkoaika.com nuo tiedot löytyvät.
Valitse ensin linkki "SM-liiga", sieltä "Tilastot". Tilastoista voit valita "Maalipörssin" ja sieltä sitten määritellä pudotusvalikosta, minkä joukkueen maalipörssin
haluat nähdä.
Kirkes-kirjastoissa (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) ei näyttäisi etsimäsi vuoden Eeva-lehtiä olevan. Helsingin kaupunginkirjastossa, Pasilan pääkirjastossa, sen sijaan Eeva-lehtiä säilytetään pysyvästi käsikirjastossa luettavina. Sieltä pitäisi löytyä myöskin vuoden 2004 Eeva-lehdet.
Täältä löytyvät Pasilan kirjaston yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Tässä muutama kirja, jotka liittyvät uudisasukkaisiin Yhdysvalloissa.
Villin lännen Kati / Carol Ryrie Brink
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2061132?lang=fin
Never marry a cowboy / Lorraine Heath http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2039066?lang=fin
Willa Catherin tuotanto
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1190874__SCATHER%2C%20WILL…
Kirjastopalveluiden oppaan (http://www.lib.hel.fi/virkku/) mukaan
WP on käytettävissä Malmilla, Maunulassa, Oulunkylässä ja pääkirjastossa Itä-Pasilassa.
Katso sivu: http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h155/h159/q604.htm
Kannattaa varmuuden vuoksi ensin soittaa kyseiseen kirjastoon ja tarkistaa, että mikro toimii tällä hetkellä ja tehdä samalla ajanvaraus.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2013) kerrotaan, että sanan hallita sanavartalo on vanha germaaninen laina. Tätä vanhaa kantamuotoa edustaa nykyisissä germaanisissa kielissä esimerkiksi saksan halten ja ruotsin hålla. Kirjassa mainitaan, että suomen kirjakielessä hallita on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Veijo Meren teoksessa Sanojen synty (1991) hallita-sanan taustalla oleva, vanha germaaninen laina on rekonstruoitu muotoon halthan-. Indoeurooppalainen sanavartalo oli Meren mukaan qel-, panna nopeaan liikkeeseen. Alkumerkitykseltään tämä tarkoitti karjan ajamista. Erkki Itkosen toimittamassa teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1992) ...
Etsitty kirja lienee Norma Fox Mazerin Kaapattu tyttö (Otava, 1985).
"Terrin äiti on kuollut jo vuosia sitten, tai niin isä on aina sanonut. Terrillä ei ole edes valokuvaa äidistä, eikä isä halua puhua hänestä. Yllättäen Terri saakin selville, että hän ja isä ovat viettäneet liikkuvaa elämää siksi, että he ovatkin pakomatkalla. Ja äiti onkin elossa..."
