Ensimmäinen TES-TV:n kokoillan elokuva oli Hannu Lemisen ohjaama Rosvo-Roope (1949) 25. maaliskuuta 1956.
Vastaanottimia oli tuolloin käytössä ehkä 350 kappaletta.
Lähde: Television viisi vuosikymmentä : suomalainen televisio ja sen ohjelmat 1950-luvulta digiaikaan / toim. Juhani Wiio
Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007. - 675 s. : kuv.
ISBN 978-951-746-939-5
s. 582
Säilyneistä kotimaisista pitkistä elokuvista, eritoten Suomi-Filmin, Fennada-filmi ja Suomen Filmiteollisuuden tuotannosta on televisiossa esitetty valtaosa. Tuoreempaa tuotantoa on esittämättä samoin pienten yhtiöiden tuotantoa. Keskustelussa heitettiin esiin 7 %.
Lähde: keskustelu Suomen kansallisfilmografian työryhmän jäsenten kanssa KAVA 5.3.09.
Yksittäisten...
Tässä tietotekniikkaa paremmin ymmärtävän työtoverin ohje:
1. Kirjaudu koneeseen tunnuksilla, joilla on järjestelmänvalvojan oikeudet.
2. Paina hiiren oikealla painikkeella Oma tietokone -kuvaketta ja valitse valikosta Ominaisuudet.
3. Valitse välilehdeltä Lisäasetukset ja sieltä Käyttäjäprofiilit-kohdasta Asetukset.
4. Valitse luettelosta se käyttäjäprofiili, joka on jumissa ja paina Poista-painiketta. Varmista poisto.
(5. Voit joutua luomaan uudelleen käyttäjäprofiilin.)
Huom! Kun poistaa käyttäjäprofiilin, poistuvat samalla Suosikit sekä työpöydälle tallennetut tiedostot.
Valitettavasti Electrelanen The Valleys -kappaleen nuottia ei löydy suomalaisista kirjastoista. Tarkistimme myös Library of Congress -tietokannasta, mutta Electrelane-hakusanalla löytyy vain äänitteitä. Ilmeisesti yhtye ei siis ole julkaissut nuottikirjoja.
1. Voit tehdä varauksen itse www.helmet.fi-sivuilla joko kirjaston työasemalta tai muualta Internetin välityksellä.
2. Henkilökunta voi tehdä varauksen puolestasi kirjastossa tai puhelimessa. Tällöin hän tarvitsee kirjastokorttisi tai sen numeron.
3. Voit myös soittaa kirjastoon ja maksutta varata hyllyssä olevaa aineistoa. Puhelimitse varattua aineistoa ei lähetetä toiseen kirjastoon, vaan sinun on noudettava se kirjastosta, johon olet soittanut.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteinen varausohje löytyy seuraavasta linkistä:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Jamppa Tuomisen levyttämän "Tähdenlento"-kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Koivisto. Kappale alkaa: "Tuntuu niinkuin tuhat vuotta mä kulkenut oisin".Jamppa Tuominen on levyttänyt myös kappaleen "Tähden lento" (tai joissakin julkaisuissa "Tähdenlento"), jonka on säveltänyt ja sanoittanut Reijo Lumisalmi. Se alkaa: "Kerran kun mä matkallain".Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Olkaa hyvä ja ottakaa suoraan yhteyttä johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoon. Päivämäärän muuttaminen onnistuu ainoastaan kirjaston henkilökunnalta. Henkilökohtaisesti ei tarvitse kirjastossa käydä, soittamalla tai sähköpostitsekin asia hoituu, mutta tarvitsemme kirjastokortin numeron.
Espoon kirjastojen yhteystiedot löytyvät seuraavalta sivulta:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362
Suomalaisen merenkulun historiasta on ilmestynyt esim. seuraavat kirjat: Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimittama kirja vuodelta 2008 Ulos maailmaan, kirjoittanut Yrjö Kaukiainen sekä Täkillä, koneessa ja byssassa: merenkulkijan elämää ennen ja nyt, toimittanut Sari Mäenpää ( Suomen merimuseo, 2008).
Vanhoja meriromaaneja ovat mm. C.S. Foresterin merisankari Horatio Hornblowerista kertova kirjasarja. Historiallisia meriseikkailuja on kirjoittanut Patrick O´Brian, klassikkoja ovat myös Kapina laivalla, kirjoittanut John Boyne sekä Pimeyden sydän, kirjoittanut Joseph Conrad. Nykypäivän merimiehen elämästä on kirjoittanut Kyösti Pietiläinen muistelmissaan Kotkanpoika ja albatrossi ( Tammi, 2006). Eino Koivistoiselta löytyy...
Ylen Ohjelmapalautteen kautta saa neuvontaa ja vastauksia myös teknisiin kysymyksiin. Voit ottaa yhteyttä joko nettilomakkeen kautta (https://palaute.yle.fi/ - siellä painike "Tarvtsen teknistä apua"), puhelimitse (tekninen neuvonta numerossa 09-1480 5498 arkisin klo 9–15) tai sähköpostitse (palaute.tekniikka@yle.fi).
There is an institute called the Institute of Migration in Finland, their homepage is http://www.migrationinstitute.fi/index_e.php
The Genealogical Society of Finland have a page where they answer questions concerning genealogy. Their homepage: http://www.genealogia.fi/index.php?lang=en
There are books about genealogy - could you go to a library and find out if they have some books in English? I browsed through one of them (in Finnish; Sukututkimuksen käsikirja by Marjo Hyppönen and Rauno Luttinen, WSOY 1988, ISBN 951-0-14566-1). They recommend the beginning genealogist to start by interviewing his or her living relatives. In other words, you proceed backwords from the present to the past.
I think it is worth your while to visit the...
Tsunami-sarjan lopussa kuvataan vuotta myöhemmin tsunamin uhreille järjestettyä muistotilaisuutta. Sarjan henkilöistä ei kuollut kukaan.
Lähteet:
https://areena.yle.fi/1-4662541
Sarjan kääntäjä
Helsingin kaupunginkirjaston keskitetty varasto sijaitsee pääkirjastossa Pasilassa, käyntiosoite Kellosilta 9. Siellä olevia kirjoja pääsääntöisesti lähetetään muihin kirjastoihin, mutta lehdet ovat tästä poikkeus. Niitä ei lähetetä muihin kirjastoihin edes lukukappaleiksi, koska on tarkoitus, että lehdet ovat aina saatavilla yhdessä paikassa kopiointia tai lukemista varten. Ne ovat myös olennainen osa tietopalvelua.
Mainitsemaanne Eeva-lehteä löytyy varastosta vuosikerrat 1936-1951, 1965-1980, 1995-1998. Uusimmat numerot löytyvät pääkirjastossa uutisalueelta. Muiden lehtien saatavuuden voitte tarkistaa sivulta http://www.lib.hel.fi/pasila/varasto/vale01.htm
Henry Theelin levyttämä "Uskothan lapsonen" vastaa kuvaustasi. Laulu alkaa: "Sulla säilynyt kai on lapsen usko tahraton". Kertosäkeessä lauletaan: "Uskothan lapsonen tie taivahan on kirkas kultainen". Laulun alkuperäinen nimi on "Barnatro". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Einar Westling (salanimellä Gunnar Dahl) ja suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kullervo (eli Tapio Lahtinen).Henry Theel: Uskothan lapsonen YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=BvS62vppMd0
Nimien kiinalainen kirjoitusasu on ollut hyvin suosittu kysymys palvelussamme. Monissa vastauksissa on tähdennetty, että kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Lisää tietoa asiasta löydät aiemmista vastauksistamme klikkaamalla "Arkistohaku"-linkkiä ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'. Kannattaa katsastaa!
Internetissä on joitakin englanninkielisiä sivuja, joista länsimaisten nimien kiinankielisiä vastineita voi hakea, suomenkielisiä nimiä näissä tosin vähemmän on: http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
Kyseessä on todennäköisesti Kainuun Museon vuonna 2008 julkaisema Raili Kauppilan teos Kartananomistajien Kajaani. Se löytyy Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kirjassa on valokuvia Kauppakadun taloista talo talolta viime vuosisadan alusta tähän päivään.
Pääkirjaston yhteystiedot löytyvät täältä
http://213.143.184.82/kirjasto/yhteys.htm
Sitä voi myös ostaa Kainuun Museosta, linkki museon julkaisusivulle löytyy täältä:
http://213.143.184.82/kainuunmuseo/sivut/tuotteet.htm
Rakenteilla olevista asuinalueista kerrotaan Uutta Helsinkiä -sivuilla http://www.uuttahelsinkia.fi/ . Uusilla alueilla ovat yleensä edustettuina useat eri asumismuodot. Esimerkiksi Kalasatamaan rakennetaan omistusasuntoja, vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja ja hintasäädeltyjä hitas-asuntoja. Lista Kalasataman rakennuttajista löytyy täältä http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/asuntoja-kalasatama… . Rakennuttajien verkkosivuilla on tarkempia tietoja asunnoista sekä siitä, miten niihin haetaan.
Ainakin osa rakennuttajista ilmoittelee myös netin verkkopalveluissa, kuten Oikotie ja Etuovi, joten niiden kautta voi myös tehdä hakuja.
Mensalainen on Mensa ry:n jäsenlehti, jota ei ole yleisissä kirjastoissa. Fennica:n tietojen mukaan osa lehdistä vuodesta 1991 lähtien ovat salaisia, koska niissä on julkaistu jäsenluettelot. Vanhoja ennen vuotta 1991 julkaistuja lehtiä on saatavissa kaukolainaksi Varastokirjastosta.
Liittymällä Mensa ry:n jäseneksi lehden saa itselleen. Ks. http://www.mensa.fi/ . Sieltä voi tiedustella lehden saamista.
Runo tosiaan löytyy muutamaltakin nettisivustolta Eeva Kilven runoksi nimettynä. Sitä ei ole Kilven kokoelmissa Runoja 1972-1976 eikä kokoelmassa Laulu rakkaudesta, joka ilmestyi 1991, ja joka on valikoima neljästä runokokoelmasta. Eeva Kilpi on edelleen tavattoman suosittu ja lainattu kirjailija, emmekä onnistuneet tarkistamaan kaikkia kokoelmia. Kai Niemisen runoistakaan emme onnistuneet sitä löytämään. Joten valitettavasti runon kirjoittaja ei varmuudella selvinnyt.
Laulu "Minä, kuu ja kissa" kuuluu Taneli Kuusiston laulusarjaan "Saunakamari, op59". Tästä laulusta ei ole julkaistu kaupallista äänitettä, mutta se löytyy Yleisradion äänitteiltä, ns. kantanauhoilta, jotka ovat Yleisradion käytössä. Näitä äänitteitä ei lainata, mutta Yleisradio voi käyttää niitä ohjelmissaan. Toisella Yleisradion äänitteellä on solistina mezzosopraano Eeva-Liisa Saarinen ja pianistina Ilmo Ranta (1984), toisella laulaa Urpu Nuottamo ja pianoa soittaa Tapani Valsta (1971). Vaikka Yleisradion Fono-tietokannassa on linkki Spotifyhin Eeva-Liisa Saarisen äänitteen tietojen kohdalla, tämä äänite ei ole kuunneltavissa Spotifyn kautta.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi
Kirja voisi olla Pihlajanorsu: selkärangattomia selityksiä (Jaakko Heinimäki, Kaarlo Kalliala, Vesa Sisättö, piirrokset: Matti Pikkujämsä, 2008), jossa Hämärä luonto -teoksen tapaan on sanaleikkejä eläimistä Tosin kirja ei ole sininen. Alla kirjan esittely:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511222972&qtype=b
Toinen mahdollinen on samojen tekijöiden kirja Napapaju (2007), joka esittelee samaan tapaan kasveja:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511210689&qtype=b
