Jyväskylän kaupunginkirjaston ensimmäinen kirjastoauto Minna-Kantti aloitti toimintansa vuonna 1976. Jyväskylän maalaiskunnan ensimmäinen kirjastoauto oli puolestaan nimeltään Aapo, ja se aloitti liikennöinnin vuonna 1973. Silloinen Jyväskylän maalaiskunta oli Suomen ensimmäisiä kuntia, joka otti käyttöön kirjastoautopalvelut.
Lähteet:
Jyväskylän kaupunginkirjaston historiikki. jyvaskylan_kaupunginkirjaston_historiikki.pdf Linkin toimivuus tarkistettu 1.8.2023.
Jyväskylän kirjastoautotoiminta juhlii nelikymppisiä -uutinen Kirjastot.fi-sivustolla. Jyväskylän kirjastoautotoiminta juhlii 2.–7.9.2013 nelikymppisiä | Kirjastot.fi Linkin toimivuus tarkistettu 1.8.2023.
Kirsi Kunnas on suomentanut Tove Janssonin kuvakirjan Vem ska trösta Knyttet? Kyseinen kohta Kunnaksen suomennoksessa Kuka lohduttaisi Nyytiä kuuluu näin: [Siis Nyyti riisui kenkänsä ja huokasi:] hohoi: / on kaikki hyvin, miksi iloinen en olla voi?"
Ainakaan kirjojen asiasanoituksen perusteella ei ole. Vuonna 2005 ilmestyi Tiina Mahlamäen väitöskirja Eeva Joenpellosta (Naisia kansalaisuuden kynnyksellä). Mahtaisiko siitä löytyä vastausta?
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (2004) kertoo, että Mitja on Suomen ortodoksisessa kalenterissa mainittu Demetrioksen eli Diitrin venäläinen kutsumamuoto. Lisäksi Mitjan lähtökohtana voi olla Mikael. Demetrios-nimen
pitkähkö selitys löytyy tästä Lempiäisen kirjasta.
Ortodoksinen kalenteri löytyy http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Kirja on tilattu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin, ja se on lainattavissa todennäköisesti parin viikon kuluessa. Tilannetta kannattaa seurata Helmet-verkkokirjastosta:
www.helmet.fi
Laina täytyy pääsääntöisesti palauttaa johonkin Helmet-kirjastoon. Jotkut kirjastot ottavat kuitenkin vastaan muiden kirjastojen lainoja ja palauttavat ne omistajakirjastoon muualle Suomeen. Tällainen palvelu on maksullista. Voit kysyä tästä mahdollisuudesta siitä kirjastosta, johon sen palauttaisit.
Toinen mahdollisuus on lähettää laina postitse.
Voisiko kyseessä olla Veera Lahtisen teos "Ja tästä ei sitten puhuta"? Kirja on julkaistu vuonna 2001 ja sen kustantaja Like kuvailee kirjaa sanalla tosikertomus.
Linkki maailman runouteen -tietokannasta, johon on listattu käännösrunojen tietoja, ei löytynyt tätä kyseistä Nils Ferlinin runoa, vaikka monia muita hänen runojaan sieltä löytyikin: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Nils Ferliniltä on suomennettu seuraavat kokoelmat: 'Lauluja elämälle' (Tukholma : Finn-Kirja, 1980), Riemunkirjavin lyhdyin ; 'Keisarin papukaija ; Oravanpyörästäni' (Tornio: Leo Saukkoriipi, 1991) ja 'Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit' (Tornio: L. Saukkoriipi: 1990)
Teoksesta 'Lauluja elämälle' löytyy runo "Kevätriimit" joka voisi ehkä olla etsimäsi? Kannattaa varmasti ainakin tarkistaa kyseinen kirja ja runo! Teos löytyy Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
Helsingissä VHS-tallenteen digitointi on mahdollista Pasilan kirjastossa, Myllypuron mediakirjastossa ja Kaupunkiverstaalla (entinen Kohtaamispaikka Lasipalatsi).
Digitointia varten pitää varata tietokone. Voitte varata koneen puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeasta laidasta kohdasta "Löydä kirjastosi".
Palvelu on maksutonta ja kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa laitteen käytössä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löysin vain yhden Hellaakosken sanoihin sävelletyn ruotsin kielellä olevan laulun. Se on Olavi Ingmanin säveltämä "Kimppu kukkia akkunalla" (Blommor i fönstret), sanat on kääntänyt Joel Rundt. Laulu on kokoelmassa: 20 laulua / toimittanut Martti Turunen, WSOY 1935.
Hei
Ellibsillä on "Pyydä uusi salasana"-toiminto, jonka kautta voit saada uuden salasanan sähköpostiisi. Jos tämä ei jostain syystä onnistu, kehotan ottamaan yhteyttä Ellibsiin.
Näillä tuntomerkeillä kyseessä voisi olla Toivo Särkän vuonna 1958 ohjaama elokuva "Pieni luutatyttö".
Lisätietoja elokuvasta Elonet-palvelusta, jossa se on myös vapaasti katsottavissa.
Ahtinen on karjalainen sukunimi, jota on käytetty Sortavalassa sekä Savossa Juvalla. Merkintöjä löytyy jo 1500-luvulta. Sukunimen taustalla on ortodoksinen ristimänimi, venäjän Avtonom ja kreikan Autonomos.
Lähde: Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka: Sukunimet
Selaamistamme kalakirjoista ei voinut päätellä vastausta.
Voit ottaa yhteyttä Suomen haukiseuraan hallitus@suomenhaukiseura.fi. Seura on myös facebookissa https://www.facebook.com/Suomen-Haukiseura-ry-280350865324882/
Monenlaisia kirjoja voi nykyään lukea kuvauksina ilmestymisaikansa yhteiskunnallisista oloista. Linnan, Canthin ja Sillanpään lisäksi esimerkiksi Aleksis Kiven (Seitsemän veljestä), Juhani Ahon (Rautatie, Papin tytär), Arvid Järnefeltin (Isänmaa, Veneh’ojalaiset), Maila Talvion (Pimeänpirtin hävitys), Ilmari Kiannon (Punainen viiva, Ryysyrannan Jooseppi), Joel Lehtosen (Putkinotko), Pentti Haanpään (Noitaympyrä, Kenttä ja kasarmi), Lauri Viidan (Moreeni), Veijo Meren (Manillaköysi), Hannu Salaman (Juhannustanssit) ja Timo K. Mukan (Maa on syntinen laulu) teoksia voi pitää aikalaiskuvauksina.
Lisää kirjailijoita ja teoksia löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Kai Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia
Varpio & Huhtala (toim.):...
Tällainen "ristiin luvittaminen" ei ole mahdollista. Kirjastokortti on aina henkilökohtainen. Halutessanne voitte noutaa puolisonne varaukset ja lainata ne omalle kortillenne, mutta tällöin lainaaminen tapahtuu kirjaston palvelutiskillä. Teidän pitään tällöin tietää myös, mistä varaushyllystä varattu aineisto löytyy ja mistä aineistosta on kyse.
https://www.helmet.fi/fi-FI
