Enni on alkuaan Einen ja Einin lempinimi. Virossa Enni käsitetään muunnokseksi Henrikasta. Einen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se on voinut olla Einon sisarnimi, joka on tullut saksalaisesta Enewald –nimestä, jonka merkitys on ’miekalla hallitseva’.
Helli on lyhentymä, joka voinut tulla monista nimistä esimerkiksi Helenan (kreikkalainen ’loistava’), Hellevin tai Hellinin pohjalta. Nimellä voi olla pohjana myös sanat ’hellä’ tai ’helliä’.
Elmiina on lyhentymä nimistä Vilhelmiina ja Helmiina. Vilhelmiina pohjautuu muinaissaksalaiseen miehen nimeen Vilhelm, joka tarkoittaa ’lujatahtoista kypäränkantajaa’.
Edit on alkuaan englantilainen nimi ja tarkoittaa ’onnellista taistelua’ tai ’rikasta sotaa’. Nimen kantamuoto on Eadgyth....
Tässä muutamia historiaan sijoittuvia seikkailutyylisiä kirjoja kokeiltavaksi:
-Adrienne Kress : Löytöretkeilijät-sarja (tähän mennessä suomennettu Kätketty ovi ja Pelottomat pelastajat -osat)
-Michelle Paver : Pronssisoturit ja Muinainen pimeys -sarjat (näissä on myös yliluonnollisia elementtejä)
-Roope Lipasti: Viikinkitrilogia-sarja
Vanhemmista klassikkokirjoista voisivat sopia esimerkiksi Enid Blytonin ja Jules Vernen kirjat sekä Neiti Etsivät, jos jotain niistä ei ole vielä tullut luettua.
Lawrencen Roomalaismysteerit-kirjojakin on enemmän alkuperäiskielellä englanniksi, mutta valitettavasti vain nämä kolme mainitsemaasi on suomennettu.
Toivottavasti näistä löytyisi mielenkiintoinen kirja tai...
Kaaderilla tarkoitetaan sotalaitoksen kantahenkilöstöä, vakinaista väkeä tai palkattua henkilökuntaa. Kaaderiperusteinen tarkoittaa, että vähintään joukon runkomiehistö on vakinaista väkeä, ei reserviläisiä tai asevelvollisia. Nykypäivän esimerkki kaaderiperusteisista joukoista Suomessa voisivat olla kantahenkilökunnalla runkomiehitetyt valmiusyksiköt. Suomalaisen kaaderijärjestelmän historiaa on käsitellyt väitöskirjassaan Juha Ratinen. Pertti Kilkin talvisodan pataljoonan- ja patteristonkomentajia käsittelevässä artikkelissa vertaillaan lyhyesti tuolloisia joukkoja perustamistavan mukaan.
Lähteitä:
https://intti.fi/valmiusyksikot
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kaaderi
Kilkki, P. (1972). Talvisodan pataljoonan-...
Hei
Jos kirjaa ei ole OUTI-kirjastoissa, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön ja tilaamme sen muualta Suomesta tai ulkomailta. Kaukolainaus on maksullista.
Lisätietoa kaukopalvelusta, maksuista ja tilauslomakkeen löydät kotisivuiltamme: Kaukolainaus - Kirjasto - Oulun kaupunki (ouka.fi) Voit tehdä kaukolainapyynnön myös kirjastossa.
Hei,Tämä voisi olla Alfonso Araun ohjaama Rakkauden pilvitarha (A walk in the clouds, 2001). Pääosissa mm. Keanu Reeves.https://www.imdb.com/title/tt0114887/
Singer-ompelukoneiden valmistusvuodet löytyvät Ismacs-sivustolta. Annetuissa tiedoissa on kuitenkin jokin pielessä, koska sivuston mukaan Y-sarjanumerot ovat kuusinumeroisia ja annettu numero on seitsemännumeroinen. Lisäksi 29K-mallien sarjanumerot alkavat tietokannan tietojen mukaan numerolla 7. Näillä tiedoilla valmistusaika ja -paikka eivät siis selviä, mutta voit itse tarkistaa tiedot ja etsiä vastauksen Ismacsista.LinkkiIsmacs: Singer Sewing Machine Serial Number Database https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Tässä lukuvinkkejä aiheittain.LotatKoivisto, Sesse: Lotta Heidin sota (Otava 1982, uusi painos 2022)Mustonen, Enni: Kielon jäähyväiset (Otava 2000, useita uusia painoksia)Virtanen, Irja: Kenttäharmaita naisia (Tammi 1956, uusi painos 2006)KotirintamaKilpi, Eeva: Talvisodan aika (WSOY 1989, uusi painos 2026); Välirauha, ikävöinnin aika (WSOY 1990, uusi painos 2026); Jatkosodan aika (WSOY 1993, uusi painos 2026)Kähkönen, Sirpa: Kuopio-sarja (1. osa sijoittuu sotia edeltävään aikaan, osat 2-6 sotien aikaan ja osat 7-9 myöhemmille vuosikymmenille)Köngäs, Heidi: Mirjami (Otava, 2019)Mäki, Merja: Ennen lintuja (Gummerus 2022)Rytisalo, Minna: Lempi (Gummerus 2016)SotalapsetFranck, Mia: Pommipuutarha (Teos & Förlaget 2018)Sahlberg, Asko:...
Kollegani selailivat Levolan runokokoelmia, mutta tätä tekstiä ei niistä löytynyt. Kaj Chydeniuksen Kuorolauluja 2 -vihkosen mukaan Chydenius on säveltänyt tekstin vuonna 1986. On mahdollista, että kyseessä on kokoelmien ulkopuolella julkaistu tai varta vasten laulettavaksi kirjoitettu teksti.
Ehkä tarkoitat ulkoasiainministerinä työskennellyttä Walther Rathenauta ? Hänet murhattiin v. 1922. Biografia löytyy saksaksi internetistä
http://www.dhm.de/lemo/html/biografien/RathenauWalther/ Muutosten vuosisata -kirjassa (osa 3, s.270) on Rathenausta jonkin verran suomeksi. Otavan suuri maailmanhistoria (osa 17, s.55)kertoo, että Rathenau murhattiin 24.6.1922 hänen mm. neuvoteltuaan liittoutuneiden kanssa Genovan konferenssissa eri tavoista maksaa sotakorvauksta. Rathenaun oli konferenssissa onnistunut voittaa liittoutuneiden luottamus ja hillitä heidän vaatimuksiaan ilman Saksan tekemiä myönnytyksiä.
Mikäli Säkkijärvi-kirja, jonka mainitsitte, on Väinö Sepän kirja Säkkijärvi kautta aikojen, voin iloksenne kertoa, että kirjaa on lainattavissa monessa kirjastossa. Siitä vaan lähimpään kirjastoon pyytämään teosta kaukolainaksi.
Mikäli kyseessä on jokin muu kirja, sitäkin voi tiedustella kaukolainaksi oman kunnan kirjastosta.
Tikkurilan lukion kotisivulta http://www.edu.vantaa.fi/tilu/etusivu.html
löytyy mm. opinto-ohjelma. Vastaava tiedostoa kuin Helsingin matematiikkalukion tuntijako ei löytynyt. Kotisivulta löytyvät myös koulun yhteystiedot.
Jos tämä "video" voidaan tulkita elokuvateokseksi, mikä ei ole suinkaan itsestään selvää, sen levittäminen kirjaston verkkosivun kautta edellyttää oikeudenhaltijan lupaa. YouTube-palvelussa on siellä laillisesti olevia, mutta myös paljon täysin laittomasti levityksessä olevia sisältöjä, joille ei vain ole tehty mitään. Kun en tiedä täsmällisesti, mistä "videosta" on kyse, on vaikea tämän tarkemmin ottaa kantaa.
Pienenä täsmennyksenä lisäisin seuraavaa: Laki suojaa elokuvateoksia, mutta kaikki "videona" olemassa olevana ei välttämättä saa tätä suojaa. YouTubessa on myös paljon sellaisia pätkiä, jotka on laitettu sinne PR-mielessä ja joiden halutaan leviävän. Todennäköisesti Googlella ei ole mitään sitä vastaan, että kirjaston sivuilla on...
Wikipedia-artikkelin mukaan jo toisella vuosituhannelle ennen ajanlaskun alkua Välimeren merikansat tekivät ryöstöretkiä. Alla linkki artikkeliin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merirosvous
Merirosvoja on ollut niin monina aikoina ja monenlaisissa kulttuureissa, että varmasti joukossa on ollut niin perheellisiä kuin perheettömiäkin.
Netissä olevassa synonyymisanakirjassa on parikymmentä synonyymiä sanalle sankari. Synonyymit löytyvät tästä linkistä https://www.synonyymit.fi/sankari.
Lumon ja Koivukylän kirjastot ovat avoinna 9.1.2021. Mahdollisista poikkeuksista tiedotetaan, kannattaa tarkistaa aukiolot etukäteen Helmet.fi:stä.
Kirjastoissa on käytössä rajoitetut palvelut 10.1.2021 asti. Kirjastotilaan pääsee palauttamaan aineistoa ja lainaamaan etukäteen varattua aineistoa, mutta muut tilat eivät ole käytössä.
Voit etsiä tietoa Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1012560647 esim. asiasanoilla tiedonhallinta, tietohallinto, informaatio. Asiasanoja voi myös yhdistellä. Kokoelmista löytyy eniten suomenkielistä kirjallisuutta, esim. Mikko Ruohosen Yrityksen tietohallinto (1999).
Englanniksi löytyy mm. Kenneth C. Laudonin Essentials of management information systems: organization and technology in the networked enterprises (2001) ja Mariam Ginmanin Information culture and business performance (1993). Yleisissä kirjastoissa asiasanoitus tehdään suomeksi ja ruotsiksi, englanniksi asiasanoja ei ole.
Internetistä voit etsiä myös englanninkielisillä asiasanoilla....
Mustekaloista eli meritursaista pitäisi löytyä tietoja seuraavista kirjoista:
Maailman eläimet. Kalat, sammakkoeläimet, matelijat. Tammi 1988
Erich Hoyt: Creatures of the deep : in search of the sea “monsters” and the world they live in. Firefly 2002
Suomenkielellä netistä löytyy tietoa Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Meritursas .
Latinankielisellä nimellä Octopus vulgaris Google löytää mm. sivut http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Octopus…
http://www.thebigzoo.com/Animals/Common_Octopus.asp
Tanskankielisellä nettisivulla on ehkä parhaiten tietoa (ruotsin avulla siitä saa kyllä selvän): http://www.norden.org/faktaof/text/09blaek.htm
Käsiin saamistani kirjoista voisi tehdä kaksi ryhmää: uudet, mielenkiintoiset, enemmän yleisellä tasolla liikkuvat sekä vähän vanhemmat enemmän katsojatutkimuksen tyyppiset. - Modernia linjaa edustaa esimerkiksi Matti Paloheimon Seksiä ja väkivaltaa - kysymyksiä elokuvatarkastajalle, joka on Liken vuonna 2003 julkaisema. - Musta lammas - kirjoituksia populaari- ja massakulttuurista vuodelta 1998, joka on Joensuun yliopiston humanistisen tiedekunnan julkaisema , sisältää kirjallisuustieteen, folkloristiikan, kulttuuriantropologian ja taiteensosiologian tutkijoiden populaari- ja massakulttuuria käsitteleviä artikkeleita. Pohjan tähteet - populaarikulttuurin kuva suomalaisuudesta, jonka ovat vuonna 2000 toimittaneet Hannu Salmi ja Kari...
Muhoksella ei ole englannin- tai saksankielestä, mutta muista Outi-kirjastoista löytyy, kts. www.outikirjastot.fi ja hakuehdoksi alasvetovalikosta "kustantaja" Univerb, niin pitäisi löytyä.
