Kansallisbibliografiasta löytyy hakusanalla vene teoksia, jotka ovat ilmestyneet vv. 1900-1940. Hakusanalla puuveneet ei löydy näin vanhoja kirjoja. Kuvitusmerkintää ei kirjoissa ole, mutta tulosjoukossa on Finlands båtkalender = Suomen venekalenteri, jossa voisi kuvitella olevan kuvia. Ehkä kannattaisi katsoa myös Oy Turun Veneveistämö = Ab Åbo Båtvarf –yrityksen esite. Nämä teokset kuuluvat kansalliskokoelmaan, ja niitä on kysyttävä Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastosta (http://www.lib.helsinki.fi ). Voi olla että heillä on enemmänkin kirjoja, kysy heiltä tämä kysymys.
Osoitteesta http://www.puuvene.net voi saada hyödyllisiä yhteystietoja. Kotkan puuvenekeskuksen osoite on http://www.puuvenekeskus.fi/ , siellä näyttää olevan...
Kyselitte Huloma-sukunimen alkuperää. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" -teos (2000) ei tuntenut tuota harvinaista sukunimeä eikä sitä löytynyt myöskään Suomalaisten paikannimien joukosta.
Suomen kielen etymologinen sanakirja (1978) kertoo, että hulas-sana tarkoittaa nurkkaa tai soppea, "hulassa oleminen" taas pulassa olemista. Hul-alkuisten sanojen kantasanana voisi olla germaaninen "hula", joka tarkoittaa onttoa tai tyhjää tilaa, loukkua tai "hål" -sana, joka tarkoittaa reikää, aukkoa, pesää tai luolaa.
Suomen murteiden sanakirja (1994) kertoo, että "huloo" -sanaa käytetään vetelästä tai pehmeästä maasta: "Ja tuolla se on toi laht sellasta huloota", tai muuten pehmeästä aineesta: "Ei sunkan se keisar syöm miteäm muuta...
Valitetettavasti kiikareita ei saa Espoon kirjastoista lainaksi, eikä niitä saa muistakaan Helmet-kirjastoista. Suksia, sauvoja ja luistimia on tarjolla pääkaupungin kirjastoissa mutta kiikareita ei.
Netistä löytyy lainauspalvelu Kuinoma, ja sieltä saa kiikareitakin: http://www.kuinoma.fi/tuotteet/442
Yleisten kirjastojen kaukopalvelun kautta voi tilata esim. korkeakoulujen kirjastoissa olevia kirjoja. Ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa ehtona on ettei teosta ole missään paakaupunkiseudulla sijaitsevassa kirjastossa. Lisätietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluperiaatteista on kirjaston internetsivulla www.lib.hel.fi. Sivun oikean yläkulman 'Hae sivustolta' hakuruutuun voi kirjoittaa 'kaukopalvelu' tai etsiä tiedon hakuruudun alapuolella olevan aakkosellisen hakemiston kautta.
Jos tarkoitus on valokuva ja levittää kyseisessä lehdessä olleita kirjoituksia ja/tai valokuvia, niiden levittämiseen tarvitaan alkuperäisten kirjoittajien ja kuvaajien lupa. "Vanha lehti" ei ole suojan kohde, mutta sen yksittäiset jutut ja kuvat ovat.
Vain sellaisia tekstejä, joita voidaan pitää tekijänoikeuden ulkopuolelle jäävinä (esimerkiksi kokouksen pöytäkirja tai yhdistyksen tms. virallinen kokousilmoitus) kohteina, voi levittää ilman lupaa, ennen kuin tekijän kuolemasta on 70 vuotta.
Heikki Poroila
Hei,
Hyvinkään kaupunginkirjaston lehtitarjontaan voit tutustua kirjaston sivuilla olevan aiheenmukaisen lehtiluettelon kautta https://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/lehdet/aiheenmukainen-lehtiluettelo/
Jos haluat lisätietoja lehtitarjontaan liittyen, kannattaa olla yhteydessä suoraan kirjastoon kirjasto@hyvinkaa.fi
Valitettavasti en onnistunut löytämään kuvausta vastaavaa teosta. Kysyin tunnistusapua myös kollegoilta, mutta kukaan heistäkään ei tunnistanut sitä. Ehkäpä joku tämän palstan lukijoista tietäisi, mistä teoksesta on kyse.
Ainoa tieto, jonka onnistuin löytämään annetuilla tiedoilla, oli, että Tulen tumma -nimisen ryijyn on suunnitellut ehkä Hannamaija (tai Hanna-Maija) Teisko.
Lisätietoja ryijystä voisi mahdollisesti saada kysymällä Suomen käsityön museon tietopalvelusta: Tietopalvelu Suomen käsityön museossa | Käsityön museo (craftmuseum.fi)
Tein haun Helmet-kirjastojen tietokantaan Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi (finna.fi) hakutermeillä (Kaikki osumat:rodos OR Kaikki osumat:rodoks*) AND (Aihe:historia*). Tulokseksi sain vain yhden nimekkeen: Giertz, Bo: Rodoksen ritarit. SLEY-kirjat 1994.ks. Rodoksen ritarit | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi), tässä myös kirjan esittely ks. Rodoksen ritarit | KirjasampoMikäli vastaavanlainen englanninkielinen kirjallisuus kiinnostaa, löytyi seuraavanlainen teos:Goodman, Anthony A.: The shadow of God : a novel of war and faith. Sourcebooks 2002.ks. The shadow of God : a novel of war and faith | Varastokirjasto | Finna.fi, tässä kirjan esittely ks. The Shadow of God: A Novel of War and Faith: Anthony A. Goodman: 9781402201509:...
En löytänyt tätä laulua, mutta sain kollegalta ehdotuksen:Voisikohan laulu olla joku näistä Ylen Uskottomien laulujen illan biiseistä? Esimerkiksi OSSI KALEVI - Syrjähyppy, https://areena.yle.fi/1-66017884Tuo kappale löytyisi Tunnin tanssit - näinhän se käy -äänitteestä, http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=syrj%c3%a4hyppy&id=ccc4f24e-3f20-4cc1-b8f4-5b5b94451464 . Se näyttäisi olevan kuunneltavissa Lahden kirjaston kotiseutukokoelmassa, https://www.finna.fi/Record/lastu.9941?sid=5083668450 Sieltä voisi kysyä, miten äänitteen saisi kuunneltavakseen, Lahden kirjaston sähköpostiosoite, kaupunginkirjasto@lahti.fiEhkäpä joku lukijoistamme tunnistaa tämän kappaleen?
Tuurin Kylmien kyytimies on pikapuoliin tulossa lainattavaksi Helmet-kirjastoihin. Varauksen voi tehdä vasta kun tiedot äänikirjasta ja kirjastoista näkyvät Helmetistä. Ennakkoon varausta ei voi tehdä.
Helmetiä (www.helmet.fi) kannattaa seurata ja tehdä varaus kun tiedot sinne illmestyvät. Varauksen voi tehdä itse Helmetin kautta kirjastokortin ja pin-koodin avulla tai pyytää kirjastossa tai puhelimitse henkilökuntaa sen tekemään.
Seuraavista kirjaston kirjoista voi olla iloa: 1 Räty Ella, Kotipihan havukasvit, 140 ainavihantaa lajiketta. 2 Westerstål Ulla-Märta
Ikivihreät puutarhakasvit. 3 Räty Ella, Monivuotisten puutarhakasvien leikkausopas. 4 Alanko Pentti Havupuut ja -pensaat puutarhassa
5 Bloom Adrian, Gardening with conifers. Hakukoneen avulla löytyy kirjoittamalla kasvin nimen, esim. sivuilla http://pikkupuu.fi/index.php?page=mustakuusi, http://fi.wikipedia.org/wiki/Serbiankuusi ja
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2099216
Tervetuloa pajaan laitteen kanssa niin katsotaan yhdessä. Ilman ajanvarausta opastuksen saaminen heti on aina epävarmaa mutta parhaat ajat siinä tapauksessa ovat klo 9-14 välillä. Ajan varaamalla opastaja on apunanne sovittuna aikana. Soita ja varaa aika puh (09) 816 57 607 tai sovitaan aika sähköpostitse. Sähköpostiosoite on sellonpaja@gmail.com
Ett sätt att söka information är att kontakta lokala tidningar:
Nya Åland (http://www.nyan.aland.fi/) eller Ålandstidningen (http://www.tidningen.aland.net/) Titta också på sidan: Åländska länkor (http://www.mhbibl.aland.fi/aland/).
Suomessa Tammi kustantaa Gahrtonin kirjoja. Sieltä saimme tietää, että Gahrton on ruotsalaisen lastenkirjakustantamon toimitusjohtajia, perheellinen ja hauska mies.
Suomenkielistä tietoa kirjailijasta ei löydy verkosta, ainoastaan kirjaesittelyitä.
Ruotsinkielellä löydät tietoa mm. seuraavista linkeistä.
http://www.bok.bonnier.se/carlsen/forfattare/mans_gahrton.htm
http://www.sr.se/p1/program/sommar/000714.htm
Kuvassa saattaisi olla sinisilmäkiitäjä (Smerinthus ocellata). Varmistusta varten voitte lähettää kuvan vaikka laji.fi -sivuston foorumille https://foorumi.laji.fi/Lähteet:https://laji.fi/taxon/MX.61459https://www.suomen-perhoset.fi/sinisilmakiitaja/
Saijonmaan ja Theodorakisin nuotteja löytyy yleisistä kirjastoista ympäri Suomea, mm. Helsingistä. Voit tilata niitä kaukolainaan oman kirjastosi kautta asioimalla kirjastossa tai tekemällä kaukolainapyynnön kirjaston nettisivujen kautta (suurimmalla osalla kirjastoja onnistuu tämä). Parhaiten asia selviää, kun asioit omassa kirjastossasi.
Hei,Jack Halkaisija lienee ollut alkuperäinen yleistynyt nimitys Suomessa, koska se löytyy lehdistä jo vuoden 1888 joulukuussa eli saman vuoden aikana, kun murhat tapahtuivat. Kirje, josta Jack the Ripper -nimitys tulee, putkahti esille syyskuun lopulla 1888. Vuodelta 1889 löytyy myös nimitys "Silpoja Jaakko" ja "Jack watsanleikkaaja".Jack Halkaisija oli yleisin nimitys vielä 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, koska Saksalaisissa Theo von Blankenseen kirjoittama Sherlock Holmes-novelli on sanomalehden jatkokertomuksessa suomennettu nimellä "Kuinka Jack-halkaisija vangittiin" Wiipuri n:o 27 3.2.1910. Alkuperäinen novellin nimi on "Wie, Jack, der Aufschlitzler, gefasst wurde" ja aufschlizen tarkoittaa pikemminkin viiltäjää kuin...
Ehkä tarkoitat ulkoasiainministerinä työskennellyttä Walther Rathenauta ? Hänet murhattiin v. 1922. Biografia löytyy saksaksi internetistä
http://www.dhm.de/lemo/html/biografien/RathenauWalther/ Muutosten vuosisata -kirjassa (osa 3, s.270) on Rathenausta jonkin verran suomeksi. Otavan suuri maailmanhistoria (osa 17, s.55)kertoo, että Rathenau murhattiin 24.6.1922 hänen mm. neuvoteltuaan liittoutuneiden kanssa Genovan konferenssissa eri tavoista maksaa sotakorvauksta. Rathenaun oli konferenssissa onnistunut voittaa liittoutuneiden luottamus ja hillitä heidän vaatimuksiaan ilman Saksan tekemiä myönnytyksiä.
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kertomus, joka kerrotaan niin runon,
proosan kuin draamankin keinoin. Romaanissa on siis osia, jotka on kirjoitettu
näytelmädialogin muotoon. Seitsemää veljestä on esitetty paljon näyttämöllä ja
siksi siitä on tehty erilaisia dramatisointeja ja sovituksia Aleksis Kiven muotoileman dialogin lisäksi. Painamattomista esimerkkeinä Kalle Holmbergin ohjaama ja Ritva Holmbergin dramatisoima 70-luvulla Turun kaupunginteatterille ja Jouko Turkan elokuvaversio.
Painettuja sovitelmia: Alpo Rautaseppä: Seitsemän veljestä koulunäyttämölle (1953), Kauppisen näytelmäksi sovittama S.V. (1948)ja Kallion mukailema S.V. (1930).
