Suomen kansallibibliografiasta Fennicasta tai Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta ei löydy viitetietoja siitä, että etsimänne Jaakko Kiven teos olisi käännetty englanniksi.
Lähteet:
order=author&asc=1&lang=FINhttps://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?
Tässä muutama linkki Unicefin ja EPCD:n sivuille. Valitettavasti tiedot eivät ole aivan viime vuodelta.
Education from the Bottom Up: UNICEF's Education Programme in Somalia 2015
https://www.econstor.eu/handle/10419/93689
Unicef
https://www.unicef.org/somalia/education.html
EPDC Education policy and Data Center http://www.epdc.org/
http://www.epdc.org/sites/default/files/documents/EPDC%20NEP_Somalia.pdf
Kyseinen kirja - jonka tekijästä ei ole varmuutta - on Chin Ping Mei : Hsi Menin ja hänen kuuden vaimonsa elämäntarina.
Kirjan nimi tarkoittaa esipuheen mukaan metallimaljakko-luumunkukkaoksaa. Kirja oli tosiaan Kiinassa kielletty 1700-luvulta vuoteen 1912 asti.
Kirja löytyy niin Anjalankosken kuin Inkeroistenkin kirjastoista.
Turhan aikaisten uusimisien aiheuttamia eräpäiviä ei voi korjata jälkikäteen. Uusimiskertoja Helmet-verkkokirjastossa on yhteensä viisi, jonka jälkeen lainassa olevat niteet tulee palauttaa johonkin Helmet-kirjaston pisteeseen.Mikäli niteistä ei ole varauksia, ne on uudelleen lainattavissa. Käyttösääntöihin ja verkkoasiointiin liittyviin yksityiskohtiin voit tutstua seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Seuraavat teokset löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta ja viimeinen myös HelMetistä:
http://finna.fi
Saksaksi löytyy myös seuraava teos Kansalliskirjastosta:
Tekijä Gadebusch Bondio, Mariacarla.
Nimeke Medizinische Ästhetik : Kosmetik und plastische Chirurgie zwischen Antike und früher Neuzeit / Mariacarla Gadebusch Bondio.
Julkaistu München : Wilhelm Fink, cop. 2005.
Kyseessä on Nord Bernhard. Bernardilta on ilmestynyt vuonna 1956 Mina fem söner, suomennettu nimellä Viisi poikaani, 1980.Lisätietoja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_33737 . Vuonna 1957 ilmestyi teoksen jatko-osa Leker farligt, suomennos nimellä Vaaralliset leikit 1980. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au137b307e-f1a2-4a94-a89d-d… .
Pentti Kirstilän Hanhivaara-sarjan ensimmäinen teos on vuonna 1977 ilmestynyt Jäähyväiset rakkaimmalle.
Kaikki Hanhivaara-sarjan 10 osaa näet esimerkiksi alla olevasta linkistä Kirjasampoon:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hanhivaara-sarja
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Yhtenäisiä hittilistoja 1970-luvulta alkaen nykypäivään ei näytä olevan julkaistu missään. Paras kirjallinen lähdeteos tuntuu olevan Juha Lassilan Mitä Suomi soittaa? : hittilistat 1954-87 (1990). Sen saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastoissa selviää Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi/
Kevyen musiikin listoja koskeviin kysymyksiin on tässä palvelussa vastattu aiemminkin. Vastaukset löytyvät arkistosta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp#Hakutulos käyttämällä hakusanoja listat ja populaarimusiikki.
Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajien verkkosivuilta
http://www.ifpi.fi/tilastot/ löytyy erilaisia myyntilistoja, samoin RockDatan sivuilta
http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/rockdata.html
Hei!
Espoon pääkirjastossa on soitonopas (kirja ja CD) Beamer, Keola: Hawaiian slack key guitar:fingerstyle arrangements and techniques, 1998, joka ilmeisesti on sama kuin Kotkassakin.
Lisätietoja saa osoitteesta:Dancing Cat Records, Dept. SKPO, Box 639, Santa Cruz, CA 95061. Netistä voi tilata oppaita esim. osoitteest
ice.ucdavis.edu
www.dancingcat.com
www.slackkey.net
Eräs tapa kartoittaa YK: eri alajärjestöjen säännöllisiä julkaisuja on mennä nettisivulle osoitteeseen http://www.unsystem.org/index7.html (Official WEB Site Locator for the UNITED NATIONS System of Organizations, Catalogue of UN System WEB Sites). Sivuilla järjestöt on ryhmitelty niiden toiminnan alan mukaan. Jokaisen järjestön nimestä on linkki ko. järjestön etusivulle. Niiltä on syytä sitten katsella kohtaa, joka viittaa julkaisuihin, esim. Health -> World Health Organization (WHO) -> Reports.
Pienen selailun jälkeen järjestöjen sivut näyttävät yksilöllisiltä, mutta ovat siinä mielessä samansuuntaisia, että niiltä on löydettävissä säännöllisesti ilmestyviä julkaisuja.
Suomessa YK:n tallekirjastoja ovat Eduskunnan kirjasto ja...
Seppo Vuolanto on vastannut Suomen luonto -lehden Kysy luonnosta -palstalla vastaavanlaiseen kysymykseen:
Kysymys: "Mistä lokit tietävät tulla pellolle heti, kun maan muokkaus alkaa? Yhtään lokkia ei näy missään, kun traktori ajaa pellolle, mutta ennen kuin se ehtii edes saran päähän, pellolla on jo lokkeja."
Vastaus: "Maanviljelijä ei näe traktoristaan lokkeja, jotka lentelevät korkealla taivaalla ja tähystävät mahdollisia ruokapaikkoja. Ne tavallaan odottavat juuri sitä, että traktorit ilmestyisivät kevättöihin.
Lokit ovat pitkäikäisiä ja kaikkiruokaisia lintuja. Ne ovat oppineet, mistä milloinkin kannattaa ruokaa hakea, ja ne tietävät, että pelloilla kannattaa liikkua kevättöiden aikaan. Ne muistavat, että juuri tähän vuodenaikaan...
Kyseessä on Jukka Itkosen runo Kirje äidille kokoelmasta Laulu laulusta (1994). Runon voi lukea myös teoksesta Äideistä parhain : runoja äideille (toim. Tuula Simola, 1997, s.57). Runo alkaa riveillä "Sinä hymyilet salaperäisesti / haalistuneessa valokuvassa hyllyn reunalla..."
https://finna.fi/Record/helmet.1312565
Uudempia maantieteen kirjasarjoja ei tosiaankaan ole ilmestynyt eikä niitä löydy englanniksi Finnastakaan. Kustantajat tietäisivät tämän parhaiten, mutta oletetaan, että kyse on internetistä ja tiedon nopeasta vanhenemisesta. Tiedot on helppo päivittää verkkoon, kun taas kirjasarjojen tiedot vanhenevat osittain nopeasti. Sama koskee tietosanakirjoja. Yksiosainen tietokirja on ilmestynyt: Kimmo Kiljusen Maailman maat: liput ja historia (2018), joka painottuu lippujen lisäksi eri maiden historiaan.
Verkosta Makupaloista löytyy maantiedeaiheisia linkkejä:
https://www.makupalat.fi/fi/k/415%2B26804/hae?category=113769&sort=titl…
Näistä linkeistä voisi nostaa esiin Suomen YK-liiton Globalis-tietokannan, joka sopii erityisesti...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa ei ole yhtään Krasznahorkain teosta unkarin kielellä. Helsingin alueella löytyy kaksi teosta Helka-kirjastojen kokoelmista: Sátántangó ja Megy a világ ovat lainattavissa Kaisa-talosta.Muilta Suomen kirjastoalueilta löytyy muutama teos. Näistä voi tehdä kaukolainapyynnön. Krasznahorkai, László Finnassa.
Kappaleen sanoja on kysytty meiltä ennenkin. Tästä vastauksesta löytyy linkki sanoituksiin ja kommenteissa hieman lisätietoa:Mistä saa vastaus sanat lauluun: Minne käy tuulen ilmassa tiet. Ne kolme ensimmäistä säkeistöä löytyy eri laulukirjoista, mutta jossakin vanhemmassa… | Kysy kirjastonhoitajalta
Käytä pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussan tarkennettua hakua (klikkaa kohdasta tarkennettu haku) http://www.libplussa.fi Valitse sitten haku asiasanalla. Voit kirjoittaa laatikkoon hakulauseeksi: neuvottelutaito tai viestintä. Valitse kohdasta 'tarkenna' tarvittaessa asiasanahaku (vieritä laatikon reunassa olevaa nuolta), ja kirjoita hakusanaksi englannin kieli. Klikkaa seuraavaksi kohdasta tee haku.
Näin saat kymmenen viitettä, joista ainakin teokset Kokous- ja neuvottelukielen käsikirja suomi-englanti (1988) ja Brims, Jim: English for negotiating (1984) näyttäisivät sopivan kysymykseesi. Muiden viitteiden soveltuvuudesta tarkoituksiisi voit päätellä jotain katsomalla täysistä tiedoista niille annettuja asiasanoja....
Tekijänoikeuslakiin on tosiaankin tullut muutos (muutos astunut voimaan 1.1.2007), jonka mukaan teoksen tekijällä on oikeus korvaukseen teostensa kappaleiden lainaamisesta. Korvaus maksetaan tekijöitä edustavien järjestön välityksellä. Lain uuden pykälän löydät täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061228
