Tässä muutama ehdotus samantyylisistä kirjailijoista ja kirjoista.
Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu
Emmi-Liia Sjöholm: Paperilla toinen
Dolly Alderton: Kaikki mitä tiedän rakkaudesta
www.helmet.fi
Juhani Peltosen seuran sivulla on Antti Sepän vuoden 2001 Kirjallisuuspäivillä pitämä puhe Ehdotuksia peltostutkimuksen lukujen otsikoiksi. Siinä hän toteaa, että Peltosen tapana oli kierrättää tekstejään. Esimerkiksi hän antaa novellin Norjasta ostettu posliinitonttu: "Novelli Norjasta ostettu posliinitonttu ilmestyi 1970-luvun alussa jossain naisten lehdessä. Kun syksyllä 1973 ilmestyi romaani Valaan merkkejä. Novelli oli löytänyt paikkansa osana romaanin rapsodista rakennetta. Eikä mennyt kauaa, kun Tonttu lähti omille teilleen ja muuntautui televisionäytelmäksi. Kirjailija Peltonen liikutteli kokonaista tarinaa melko eheänä paikasta toiseen; hiukan tarvittaessa muunsi ja kartutti matkan varrella."Juhani Peltosen romaanissa Valaan...
Jaana Kaparin suomennoksessa Dumbledoren repliikki "It does not do to dwell on dreams and forget to live, remember that" on suomennettu "Ei ole hyvä rypeä haaveissa ja unohtaa elää, muista se."
Eva Maria Lesznerin vuonna 1982 suomeksi ilmestyneen kirjan Kirjokintaita ja -myssyjä alussa kerrotaan kirjoneuleista kahdella tai useammalla värillä. Töihin ei sen mukaan ole kirjallisia neuleohjeita vaan mallipiirrokset. Piirroksen tumma ruutu tarkoittaa, että silmukka neulotaan kirjovärillä, vaalea ruutu sitä, että se neulotaan pohjavärillä. Muut värit on merkitty pisteillä, risteillä ja vinoviivoilla. Kirja on täynnä mitä upeimpia värikuvia, mallipiirroksia ja ohjeita eri puolilta Pohjois-Eurooppaa peräisin olevista kintaista, käsineistä ja myssyistä: myös silloisen Neuvostoliiton alueelta löytyy useita malleja. - Suosittelen. Saatavuuden näkee HelMet - aineistohaustamme http://www.helmet.fi.
Kirjastoissa on paljon laulukirjoja, joissa on joululaulujen sanoja. Alavieskan kirjaston joululaulukirjoja voi etsiä Tiekkö-kirjastojen aineistotietokannan kautta (http://tiekko-info.origonet.net/) tai kysymällä kirjastosta (http://www.alavieska.fi/page.asp?pr=7&ar=10). Juuri tällä hetkellä (20.10.-2.11. Tiekkö-kirjastojen www-sivusto on poissa käytöstä.
Kirjastossa ei tällaista laitetta ole. Ota yhteyttä Näkövammaisten keskusliittoon: myös lukihäiriöisen on mahdollista saada tätä kautta palveluja:
http://www.nkl.fi/fi/etusivu/iiris/yhteys
Bengt Pohjasen "Jokos lorut lapoit lophuun": neljä laulua Kalevalasta meänkielelä (Barents Publisher, 2007) löytyy useista Suomen kirjastoista, myös oman alueenne kirjastokimpan kokoelmista. Voitte siis tilata sen lähikirjastoonne lainattavaksi.
Mikäli korttiinne on liitetty pin-koodi, voitte tehdä varauksen verkossa. Muussa tapauksessa voitte tehdä varauksen kirjastossa käydessänne.
Kirjastojen tietokannoista löytyi vain pari tätä merkkiä käsittelevää korjaus- ja huolto-opasta:
Walker, Mick : Moto Guzzi twins restoration : all Moto Guzzi V-twins, 1965-2000 (ISBN:1-85532-679-5)
Darlington, Mansur: Moto Guzzi 750, 850 and 1000 V-twins: owners workshop manual (ISBN: 0-85696-339-9)
Näiden kirjojen saatavuuden kirjastoissa voi tarkistaa esim. Monihaku-palvelusta http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm .
Alfamer-kirjakaupan www-sivulta http://www.alfamer.fi/ voi katsoa, mitä alan kirjoja on ostettavissa.
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Periaatteessa voimme tarkistaa kirjaston järjestelmästä, onko myöhässä olevasta kirjasta jo lähtenyt ilmoitus. Ennakoilmoitusta emme voi tarkistaa. Viime viikkoina järjestelmässämme on ollut ongelmia. En ole kuullut, että myöhästymisilmoitukset olisivat jääneet pois, mutta ihan mahdotonta se ei ole. Pahoittelen. Valitettavasti meidän ennakkoilmoituksiimme ei aina voi luottaa. Siksi kannattaa itse huolehtia eräpäivistä ja tarkistaa ne Helmetistä tai taskukirjastosta.
Kirjailija Ann M. Martinista ei näytä löytyvän juurikaan tietoa suomeksi. Paula Havaste on julkaissut arvostelun The Baby-sitters club / Helsingin sanomat 1998-05-31, arvostelu on julkaistu myös Kirjallisuusarvosteluja C -aikakauslehdessä; 5/1998 s. 59 ( tämä löytyy varmaan suuremmista kirjastoista ).
Seuraavilta nettisivuilta löydät englanninkielistä tietoa Martinista.
http://www.scholastic.com/annmartin/
http://www.kidsreads.com/authors/au-martin-ann.asp http://hosted.ukoln.ac.uk/stories/stories/danziger/interview.htm
Voit etsiä samantyyppistä aineistoa useammallakin tavalla, esimerkiksi näin: Tarkista varaamiesi teosten teostiedoista aineiston kirjastoluokka. Varaamasi aineisto kuuluu Helsingin kaupunginkirjastossa luokkaan 188.1 (elämänohjeet). Kirjoita luokan numero HelMet-hakuun ja käynnistä haku. Saatuasi tuloslistan, voit rajata sen sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla koskemaan vain CD- tai DVD-aineistoa.
Voit myös etsiä teosten tiedoista asiasanat, joilla on kuvailtu teoksen sisältöä. Niillä löydät lisää samaa aihepiiriä käsittelevää aineistoa. Näiden teosten asiasanoja ovat esim. henkinen hyvinvointi, henkinen kasvu, mielenrauha, elämäntaito. Voit suoraan klikata jotain asiasanoista, ja saat listan teoksista, jotka on...
Satakirjastojen kokoelmissa on kaksi kirjaa, joista voisi olla apua:
Heikkinen, Esa: Tehostemestarin käsikirja 1 sekä Hamilton, Jake: Special effects in film and television. Suomen kirjastoista löytyy lisäksi muutama teos, joissa aihetta kenties käsitellään: Imes, Jack: Special visual effects; Lane, Andrew: Movie stunts & special effects sekä Millar, Dan: Cinema secrets. Kirjoja voit kysyä kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
Raahen kirjastoon tilatut lehdet näet myös erillisestä listasta. Raahen pääkirjastoon tuota Koti ja maaseutu -lehteä ei näyttäisi tulevan, mutta Vihannin kirjastoon kyllä, https://www.raahe.fi/kirjasto/lehdet
Hertsin kokoushuoneen varaus toimii Varaamon kautta, https://varaamo.hel.fi/resources/awpwgysd4y5q?date=2020-09-22. Siellä kuvataan myös tilan varustelua. Hertsissä on myös ryhmätyötila, varaus ja tiedot, https://varaamo.hel.fi/resources/awrtxoymgqza?date=2020-09-22. Ryhmätyötila on maksullinen. Herttoniemen kirjastosta voi kysyä lisätietoja p. (09) 3108 5080, herttoniemen_kirjasto@hel.fi.
Otaksuttavasti, etsitään siis laulua nimeltä "Suomen kaartin paluulaulu".
Kappaleesta on kysytty aiemminkin palstalla aiemminkin, sanat löytyvät Suuren toivelaulukirjan osasta kolme, jossa myös kerrotaan laulusta lisää.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-sanoittanut-kappaleen-oi
Äänitetietokanta Fonosta löytyy eri versiointeja savikiekoista lähtien:
http://www.fono.fi/LaajennettuHakutulos.aspx?kappale=suomen+kaartin+pal…
Ja ainakin kansalliskirjastossa voi päästä kuuntelemaan digitoitua tallennetta:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4549654
Hei!Valitettavasti lauluun ei löytynyt julkaistuja nuotteja. Osoitteessa Jamppa Tuominen - Vain yksi päivä (sanat) Chords - Chordify on kuitenkin soinnut lauluun eri instrumenteille. Toivottavasti niistä on edes hiukan hyötyä. Sivustolta kannattaa muutenkin hakea lauluja, joihin ei löydy muualta painettuja nuotteja.
Sketches by Boz on kokoelma Dickensin alunperin lehdissä julkaisemia kirjoituksia. Sitä ei liene koskaan käännetty suomeksi kokonaisuutena. Ainakaan Fennica-tietokannassa, jossa kaikki suomeksi julkaistu materiaali on luetteloituna, ei ollut viitettä käännöksestä. Kokoelmassa on n. 50 erillistä tarinaa, tarkistin niistä muutaman josko olisin löytänyt erillisiä käännöksiä, mutta vedin vesiperän.
1. Kattava kirjaston palvelupisteiden verkko (sekä fyysiset kirjastot että nykyään tietenkin verkko; kaikki yleiset kirjastot ovat verkossa), joka kattaa Suomen jokaisen kunnan.
2 Useimmat palvelut, kaikki peruspalvelut, ovat maksuttomia ja tasa-arvoisesti kaikkien ulottuvilla.
3. Myös useimmat tieteelliset kirjastot ovat Suomessa kenen tahansa kiinnostuneen käytettävissä.
4. Suomessa on paljon valtakunnallisia verkkopalveluita, joiden keskuksena toimii kirjastot.fi.
5. Suomessa on rakennettu paljon kirjastoiksi suunniteltuja rakennuksia, myös syrjäisempiin kuntiin. Monessa kunnassa kirjasto on keskeinen kulttuuripalvelu.
6. Yleisten kirjastojen kokoelmat ovat moniarvoisia eli hankintaa ei säätele arvopohjainen ajattelu saati...
Googlailemalla löytyy jonkin verran hajatietoa ajan helsinkiläisistä autoliikkeistä, mutta erittäin suositeltava teos tässä tapauksessa olisi Kalevi Karusuon kirjoittama Fiude : sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa (Helsingin automuseo, 2004). Se on lähes tuhatsivuinen järkäle, joka kertoo kaupungin autoliikkeistä ja maahantuojista vuosikymmenten varrelta. Kirja on lainattavissa helmet-kirjastoista
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1705643__Sautoliikkeet__O…
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla on Aikakone-palvelun avulla mahdollista tutkia Helsingin Sanomien näköislehtiä vuosilta 1889-1997. Autoliikkeiden ilmoituksia vuosina 1985-1992 oli usein sivukaupalla.
