Oletko jo tutustunut Kirjava Kukko sarjaan. Siinä on monia hauskoja kirjoja, esimerkiksi Levolan Rouslain-kirjat ja Parvelan Ella-kirjat. Uusin Ellasta kertova kirja Ella Lapissa ei tosin enää ole siinä sarjassa.
Suosittelen sinulle myös Astrid Lindgrenin, Tuula Kallioniemen ja Päivi Romppaisen kirjoja. Jos pidät eläimistä silloin saatat pitää myös Lucy Danielsin Eläinten arkki -sarjasta. Ja sitten vielä Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -kirjat ja Risto Räppääjät.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi mm. seuraavanlaisia julkaisuja, joissa on varmaan tietoa vanhan ajan merimieselämästä:
Snellman, Kai: Purjelaivoilla isoisäni matkassa : Albert Herman Snellman 1828-1904. Raahen museon julkaisuja ; [7]. Raahen kaupunki, 1994.
Simola, Olavi: Loch Linnhen vanavesi : erään suomalaisen valtameripurjehtijan vaiheet vuosina 1898-1933. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003.
Kaukiainen, Yrjö: Laiva Toivo, Oulu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998.
Korpela, Paavo: Merisaappaat ja seelipussi : purjelaivoilla maailman merillä. Pohjoinen, 1972.
Nämä kirjat löytyivät sanahaulla. Hakusanoiksi voi laittaa esim. merimie** and historia** tai merimie** and elämä**(...
Tässä linkissä on Kuluttajantutkimuskeskuksen tietokannasta (http://www.kutuke.fi/kultu/kultu_tavaratjapalvelut.html)
vuodelta 2006 löytyvät digitaalikameroiden testit
http://www.kutuke.fi/cgi-bin/thw.pl?%24%7BBASE%7D=tapa&%24%7BHTML%7D=li…
Artikkelin nimi on linkkinä lehden numeroon.
Kirjeenvaihtokaveri-asiaa on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ja siihen löytyi hyvä vastaus arkistosta - se menee näin:
Internetissä on useita palveluita, jotka välittävät kirjeenvaihtoystäviä.
Kokeile esimerkiksi seuraavia:
http://www.mylanguageexchange.com/penpals.asp
http://www.efriends.pnet.pl/lists.html
Lisää voit etsiä esim Googlella, http://www.google.fi . Valitse hakusanaksi joko penpals tai pen friends.
Välitin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja haeskelin tietokannoista, mutta en saanut kokoon kuin kymmenisen teosta. Näyttäisi siltä että etsimästäsi aiheesta ei vain ole kirjoitettu kovin suurta määrää kaunokirjallisia teoksia...
Tässä lista teoksista:
Timo Pusan kirjat käsittelevät myös köyhyyttä suomalaisessa pikkukaupungissa (tuotanto -70-90-luvuilla)
Hanna Marjut Marttila: Kertoi tulleensa petetyksi (2002)
Arto Salmisen tuotanto (2000-luvulla julkaistuja)
Mathias Rosenlund: Kopparbergsvägen 20 / Vaskivuorentie 20 (2013)
Marja Björk: Prole (2012), sijoittuu 1970-luvulle
Jera Hänninen: Harakkapoika (2006), kertoo konkurssin kokeneen perheen pojasta
Emilia Pöyhönen: Leipäjonoballadi (2000-luvulle...
Suomen Pankin verkkosivuilta (http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/pages/defa…) voi lukea, että vaikka nämä pikkukolikot eivät ole Suomessa laajassa käytössä (koska hinnat pyöristetään lähimpään viiteen senttiin), kyseiset kolikot ovat virallisia maksuvälineitä, eikä niitä siten ole tarvis minnekään lähettää. Kauppias voi kieltäytyä ottamasta niitä vastaan, mutta asiasta täytyy ilmoittaa etuovella. Tämä lienee harvinaista eli jos lompakkoon on näitä pikkukolikoita kertynyt, kyllä niitä voi Suomessakin käyttää maksuvälineinä.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Pauli on lyhentymä Pauluksesta, joka tarkoittaa latinaksi vähäinen, pieni ja oli apostoli Paavalin latinalainen nimi, jonka hän omaksui Sauluksen tilalle.
Aija taas on Raamatussa miehennimi (hepreaksi korppikotka tai harahaukka) ja paikannimi. Suomessa, jossa nimeä on annettu vain tytöille, se lienee mukailtu nimestä Eija, jonka lähtökohtana saattaa olla kirkkolauluissa ja virsissä keskiajalta saakka esiintynyt ilon huudahdus eijaa.
Näyttää tulleen tänään varattavaksi. Kello 15:27 jonossa oli jo 26 ihmistä.
Uutuuskirjat tulevat kirjastoihin noin viikko tai kaksi ilmestymisensä jälkeen. Kannattaa seurata HelMet-palvelua.
Richard Brooksin vuonna 1962 ohjaamasta elokuvasta "Sweet Bird of Youth" eli "Nuoruuden suloinen lintu" ei valitettavasti ole Suomessa dvd-tallennetta kirjasto- tai vuokraamolevityksessä. Elokuva pohjautuu Tenessee Williamsin samannimiseen näytelmään vuodelta 1959.
"Nuoruuden kultainen lintu" on esitetty Ylellä joitakin kertoja, viimeksi vuonna 2009. Teidän kannattaa lähettää Ylelle ohjelmatoive elokuvasta.
http://www.elonet.fi/fi
http://www.imdb.com/title/tt0056541/
http://yle.fi/aihe/yleisradio/palautetta-ja-toiveita-ylelle#anna-palaut…
Lähdin ratkomaan kysymystäsi Helmet-haulla. Katsoin Pimeän poika -kirjan asiasanoja ja tein uuden haun. Lapsuus ja pahoinpitely tai henkinen väkivalta. Hakutuloksena olivat mm. Jorma Hyvösen Pillipiipari, Linda Olssonin Kaikki hyvä sinussa, Ulla Appelsinin Lapsuus lahkon vankina ja Riikka Pulkkisen vieras. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28lapsuus%29%20%28pahoinpitely%20%7C%20%28henkinen%20v%C3%A4kivalta%29%29__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Torey Haydenin teosten innoittamana kokeilin hakua lapset ja sopeutumattomuus ja sain tulokseksi esim. Doris Lessingin Viides lapsi ja Tiina Pihlajamäen Rant. Ta. Li. ...
Aivan kattavaa listaa on vaikea koota tuolla aikarajauksella. Maailmanhistoriaa käsitteleviä suomenkielisiä teoksia julkaistiin kyseisenä ajanjaksona lukuisia, joten niiden läpikäyminen veisi pitkän ajan. Tyros oli varsin merkittävä kaupunki antiikin aikana, joten on kuitenkin todennäköistä, että siihen viitataan monissa näissä teoksissa. Tässä yksi Finna-palvelussa tekemäni haku, jossa hakusanana oli ”foinikia”, kieleksi oli rajattu suomi ja aikajaksoksi 1930-1951:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lookfor=%22Foinikia%22&type=Subject&filter[]=search_daterange_mv:%22[1929%20TO%201951]%22
Valitettavasti minulla ei ollut...
Fennica-levysarjan julkaiseminen alkoi vuonna 1953. Teoston verkkosivuilla mainitaan sarjan käsittävän 46 teosta yli 50:llä äänilevyllä. https://historia.teosto.fi/
Mitä ilmeisemmin se on edelleen olemassa vain vinyylilevyillä. Jonkinlaista digitointiaikomusta on ehkä ollut, sillä ainakin Suomen Säveltäjät Ry:n vuosikertomuksessa vuodelta 2013 mainitaan Fennica-levysarjan digitointihanke, jota yhdistyksenkin oli tarkoitus tukea. https://composers.fi/wp-content/uploads/migrated_media/2014/11/Vuosiker…
Tästä voisi vielä kysyä ainakin Musiikkiarkistosta. Se on tekemisissä useiden digitointiprojektien kanssa, vaikka ns. taidemusiikki ei olekaan arkiston toiminnan ydinaluetta. https://musiikkiarkisto.fi/toiminta/...
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Paikka tosiaan löytyy Lieksasta Kivivaaran suunnilta, tosin nimi on monikkomuodossa Pitkän-Partasen selkoset. Koordinaatit ovat: N=7052323.579, E=663921.121. Tässä karttalinkki: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=7052323.579&e=663921.121&title=Pitk%C3%A4n-Partasen%20selkoset&desc=&zoom=5&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-zValitettavasti en onnistunut löytämään tietoa nimen alkuperästä, vaikka kyselin asiasta myös paikallisessa Facebook-ryhmässä.
Kyseinen laulu on nimeltään Raastuvan penkillä ja laulu on suosittu teekkareiden lauluilloissa.Kappaleen nuotti löytyy esimerkiksi Helsingin kirjastoista Sellon musiikkiosasto ja tikkurilan musiikkivarasto, joten tätä kautta voit tarkistaa laulun sanat.Netistä kun etsin tietoa laulusta, niin useammassa lähteessä kappale mainittiin lauluna, jossa vaihtuu kieli kesken kappaleen.Löysin tallaiset sanat:"Raastuvan penkillä halasinminä mustalaisen Veeraa.Raastuvan penkillä halasinminä mustalaisen Veeraa-ra-ra-ra,Veera se vapisi ja penkki se natisija orkar du inte mera-ra-ra-ra.Veera se vapisi ja penkki sen natisija orkar du inte mera.På rådstugans bänken där halsadejag zigenarflickan Vera.På rådstugans bänken där halsadejag zigenarflickan Vera-...
Nils Åke Nilsson kuvaa kirjassaan Ölresan müncheniläisen oluttuvan tyypillistä hiukopalaa Münchener Bierradi mit Schnittlauchbrot: ohuiksi siivuiksi leikattu retikka, joka syödään suolan ja hienoksi hakatulla ruohosipulilla päällystetyn voileivän kera. Samaa (retikat spiraalin muotoon leikattuina)suosittelee myös Irmeli Kopisto-Menzel Saksalaisessa keittiössä (v.1984), jossa hän antaa myös retikkalaatin ohjeen:
Höylää tarvitsemasi määrä retikoita kasvishöylällä ohuiksi lastuiksi. Lado ne kerroksittain salaattikulhoon ja ripottele jokaiselle kerrokselle reilusti suolaa. Suola saa ne mehustumaan niin, että salaatinkastike muodostuu aivan itsestään. Anna salaatin maustua jonkin aikaa.
Osoitteessa www.puutarha.net alan harrastajilla on...
