Oman kirjastoalueesi kokoelmiin Robert Aldrichin ohjaama elokuva The Frisco Kid (1979) ei kuulu, mutta se löytyy muualta Suomesta, mm. Piki-kirjastojen ja Vaski-kirjastojen kokoelmista. Voit halutessasi tilata DVD:n kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://finna.fi/
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/123484
Elena Madyn Body jumper -kirjasarjan ensimmäistä osaa Vaihdokas kuvaillaan näin:
"Vaihdokas on tarina ulkokuoren alle haudatusta salaisuudesta. Päähenkilö on nuoren naisen mieli, aave elämästä joka päättyi liian varhain."
Kirjan esittely Helmet-sivuilla:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510413111&qtype=b
Sarjan toisen osan nimi on Varjo ja kolmannen Varjelija. Voisiko tämä olla muistamasi kirja?
Foxin tulevasta ohjelmistosta ei liene tietoa kellään, mutta mikäli kysyjän käytössä on DVD-soitin, Num3rot-sarjan kaikki kaudet voi lainata kirjastosta. Oheisesta linkistä pääset tutkimaan kausien tietoja, ja mikäli kirjastokorttiin on liitetty nelinumeroinen PIN-koodi, pääset tekemään kausiin varauksen vaikka heti:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=num3rot&type=AllFields
Tässä vinkkejä kollegoilta:
Märta Tikkanen: Miestä ei voi raiskata
Anja Snellmanin/Kaurasen tuotanto
Laura Gustafsson: Huorasatu
Pirkko Arstila: Susinainen
Lotta Dufva: Limbodusa
Emilia Kukkala: Kaiken jälkeen
Kanerva Tuominen: Naiset jotka vihaavat naisia
Minna Rytisalo: Jenny Hill
Minna Lindgren: Vihainen leski
Martta Kaukonen: Sinun varjossasi
Riikka Pulkkinen: Lumo
Monika Fagerholm: Amerikkalainen tyttö, Säihkenäyttämö
Mukaan lipsahti muitakin kuin suomalaisia:
Ja pakko ehdottaa yhtä ruotsalaistakin, koska sopii aiheeseen niin mehukkaasti, nimittäin Aase Berg: Akka.
Lisa Taddeo: Eläin
Sara Al Husaini: Huono tyttö
Pip Williams: Kadonneiden sanojen kirja
Euforia: Romaani Sylvia Plathista
Merete Pryds Helle: Nora
Stieg...
Kirjastoja on ollut olemassa jo yli 2000 vuotta. Vuosisatojen ajan kirjastoja on ylläpidetty yliopistojen ja muiden oppilaitosten yhteydessä. Tavallisia kirjastoja, joihin lapsetkin pääsevät, sanotaan yleisiksi kirjastoiksi. Niilläkin on Suomessa jo melko pitkä historia. Eri kirjastot ovat eri ikäisiä, esim. oma kirjastoni Töölö täytti äskettäin 90 vuotta. 50 vuoden kuluttua jokainen kirjasto on 50 vuotta nykyistä vanhempi.
Jos asia vielä kiinnostaa, löydät lisää tietoa netistä osoitteesta www.kirjastot.fi.
Näyttäisi siltä, ettei kysymääsi runoa ole suomennettu kokonaisuudessaan. Laulun kolme ensimmäistä säkeistöä löytyvät suomeksi laulukirjasta ”Lauluja Lönnrotin ajoilta” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002). Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Muinaisten_aikain_muisto löytyy puolestaan Lenngrenin runon suomennosmukaelma, jonka on tehnyt Carl Helenius ja joka on ilmestynyt ”Turun Viikko-Sanomissa” 1825. Siinäkin on vähemmän säkeistöjä kuin alkuteoksessa.
Kohtuullisen määrän suomennosrunoutta sisältävä, osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvä Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta ei tunne Lenngrenin runon suomennosta lainkaan. On tosin mahdollista, että runo olisi suomennettuna...
Olisikohan kyseessä seuraava teos (muita näiden tekijöiden teoksia kun en löytänyt): Mayo, Edvard J. - Jarvis, Lance P., The psychology of leisure travel: effective marketing and selling of travel services. Boston, Mass.: CBI Pub. Co, 1981. Tästähän on saatettu ottaa uudempia painoksia.
Voisit yrittää sisustuslehtien arviointipalstoilta : Avotakka, Glorian antiikki tai netin keskustelupalstoilla (Suomi24 - Keskustelu - Taide ja design - Design). Lähetä kuva jollekin palstalle, jospa joku siitä tunnistaisi tuolin ja suunnittelijan.
Kirjastossa ei ole tällä hetkellä paikalla molempia versioita, mutta kirjan tietojen perusteella kova- ja pehmeäkantisten painosten sivumäärät ovat täsmälleen samat. Siten mitä luultavimmin tekstitkin ovat samat. Pokkariversioita aika harvoin muutetaan kovakantisista, etenkään kun painokset ilmestyvät kohtuullisen pienellä aikaviiveellä. Kustantajakin mainostaa osoitteessa http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/sara-shepard/96/ kovakantista, pokkaria ja e-kirjaa vain eri kirjojamuotoina eli sisällöltään yhtenäisinä.
Varmaankin hyviä apuvälineitä tällaisia etsittäessä olisivat
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
ja
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Ylempi sisältää vain runoja ja haun voi suorittaa sekä tekijän että alkuperäkielen perusteella.
Jälkimmäisessä voi suorittaa haun valitsemalla alkukielen (suomi, ruotsi), käännöskielen (espanja) ja kaunokirjallisuuden genren (runot)avulla.
Hei, ohessa Aleksi-artikkelitietokannan hakutulos hakusanalla "sydänkirurgia". Viitteet järjestäytyvät uusimmasta vanhimpaan, joten luulen, että löydät ainakin joitakin relevantteja viitteitä, joiden avulla pääset eteenpäin.
Ks. myös Huhtamies, Mikko Uuteen elämään; Mattila, Severi Thorax- ja verisuonikirurgia.
Nimeke
Tekijä
1
Sydän paikallaan
Kanninen, Ella
Kauneus ja terveys...
Varattu teos voi olla matkalla-tilassa parista päivästä viikkoon riippuen siitä, mistä kirjastosta se lähetetään. Jos teos lähetetään Helmet-alueella kaupungista toiseen, prosessissa menee usein noin viikko. Syynä on se, että teos liikkuu eri kaupunkien lajittelupisteiden kautta ennen noutokirjastoon saapumista.
Tony Wolfin kuvittamissa satukirjoissa "Metsän tarinat" (Kids.fi, 2010) ja "Lumottu metsä" (Kids.fi, 2011) on satu "Hissi", jossa tontut rakentavat puuhun hissin metsän eläimille. "Metsän tarinat" -kirjaa en nyt pääse katsomaan, mutta "Lumottu metsä" -kirjassa on värikäs A4-kokoinen kuva puuhun köysillä viritetystä punaisesta puisesta hissistä, jonka ympärillä on tonttuja ja eläimiä. Tekstien kirjoittajat ja suomentajat ovat molemmissa kirjoissa eri henkilöitä: "Metsän tarinat" -kirjassa Anna Casalis ja Sari Welling-Hirvonen, "Lumottu metsä" -kirjassa Peter Holeinone ja Eeva Mäkelä. Alkuteokset ovat italiankielisiä.
Myös Ulf Löfgrenin kuvakirjassa "Ihmeellinen puu" (Weilin & Göös, 1969) puussa on hissi. Kirjan on suomentanut...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyi kaksi nimekettä, jotka käsittelevät työskentelyä Portugalissa, mutta molemmat ovat englanninkielisiä. Informaatiota saa ainakin Suomi-Portugali-seuran kotisivuilta http://koti.phnet.fi/spyhd/ ,joilla esitellään myös maan tapakulttuuria.
Alkoholijuomien käsikirja 1 (1988) kertoo, että chileläiset vientilaatuviinit luokitellaan asitiakypsytysajan mukaan seuraavasti:
Vino Courant vuoden vanhaa, Vino Special vähimmäisikä 2 vuotta, Vino Reserve vähimmäisikä 4 vuotta, Gran Vino vähimmäisikä 6 vuotta. Etiketeissä on oltava ikämerkinnät.
Kirjan uusinta 5. korjattua painosta vuodelta 1995 on joissakin maakuntakirjastoissa, mutta ei minulla käytettävissäni.
Alkolla on vastikään ollut Chilen viinikulttuuriviikko ja Etiketti-lehden numerossa 3/2000 käsitellään aihetta. Lisätietoja saa Alkosta http://www.alko.fi/
Hei!
Uusin Tatu ja Patu on jo tilattu Vaara-kirjastoihin, myös Joensuun pääkirjastolle. Kustantaja on arvioinut ilmestymispäiväksi 15.6 ja se saapuu heti samalla viikolla myös meille. Suosittelen tekemään varauksen, Tatut ja Patut on ns. kuumaa kamaa.
