Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman, Erkki Helamaan Vanhan rakentajan sanakirjan mukaan käytettävä termi on smyygi (smyyki, myyki). Myykilauta on luultavasti jonkin alueen murresana.
Smyygi tulee ruotsalaisesta sanasta smyg. Suomennettuna siitä on käytetty useita eri muotoja: pieliovi, loukko, komero, viistomalli. Smyyg ts. oven ja ikkunan pieli.
Ossi on lyhentymä Ossianista. Ossian-nimen pohjana on luultavasti gaelin kielen sana ”oisin”, ”ossin”, joka tarkoittaa ”pieni hirvi”, ”kuusipeura”. Muinaisiiriläinen Ossin oli perimätiedon mukaan 200-luvulla Irlannissa elänyt taruhenkilö, josta skotlantilainen James Macpherson kirjoitti runoelman Ossianin laulut. Ossi on myös Osvaldin, Oskarin ja Osmon kutsumamuoto. Ossin nimipäivä on 17.7.
Lähteet: Etunimet / Kustaa Vilkuna, Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen
Helluntai on kristillinen Pyhän Hengen vuodattamisen juhla, jota vietetään kristillisen seurakunnan perustamisen muistoksi. Helluntai on hyvin vanha juhla, juutalaiset viettivät sitä sadonkorjuujuhlana jo kauan ennen Jeesuksen syntymää. Kristillinen seurakunta on viettänyt helluntaita 200-luvulta lähtien. Helluntain paikka kalenterissa on 50 päivää pääsiäisestä, se vaihtelee toukokuun 10. päivästä kesäkuun 13. tai 14. päivään.
Kansanperinteessä helluntai on sään ennustamisen sekä naimaonnen nostattamisen päivä. Helluntain säässä nähtiin enteet koko kesän sääoloihin ja helluntaisauna oli kansan parissa tärkeä tapahtuma. Helluntai oli erityisesti nuorisolle iloinen juhla, jolloin järjestettiin tansseja ja etsiskeltiin kesäheilaa ja...
1950-luvun arkisessa kielenkäytössä näitä kolmea sanaa käytettiin varsin huolettomasti ristiin rastiin välittämättä kyseessä olevien raaka-aineiden kemiallisista kaavoista. Sana "plastic" on yksinkertaisesti muovin englanninkielinen vastine, ja jos ulkomailla valmistetussa leluautossa on valmistusaineeksi ilmoitettu plastic, sanaa ei ehkä vain ole osattu suomentaa muoviksi, vaan on puhuttu suomeksikin plasticista tai plastiikista.
Puhekielessä myös "guttaperkka"-sanalla tarkoitetaan usein jotakin muovia. Ilmaisu on tullut siitä, että guttaperkka oli ensimmäinen nykyisten muovien tapainen valmistusmateriaali. Aito guttaperkka eroaa muoveista siinä, että se on on kumipuusta saatava elastomeeri eli kimmoisa polymeeri, kun taas muovi on...
Aleksandra (ruots. Alexandra) on Aleksanterin sisarnimi. Kreikkalainen Aleksandros tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa. Aleksandra on siis puolustajatar, suojelijatar. Aleksandra on ollut suomalaisessa almanakassa aiemmin eri päivinä: 3.5. Venäjän keisarinna Aleksandra Fedorovnan nimipäivänä, 5.5. ja 6.5. ja 17.10. vuoteen 1928 saakka. Aleksanraa on käytetty lähinnä ortodoksisissa maissa ja on Venäjälläkin suosittu. Lyhyempi Sandra, Santra on saanut oman nimipäivän 11.9.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet, 1993.
Keski-Euroopassa Milo on lyhentymä Miroslav-nimen muodosta Miloslav. Miroslav ja Miloslav merkitsevät 'maineikasta rauhan miestä'. Milo tunnetaan myös antiikan veistoksesta Milon Venuksesta, jossa Milo viittaa paikkakuntaan. Pentti Lempiäisen mukaan Milon kantanimiksi on arveltu myös nimiä Camillo tai Kamillo ja Emil.
Nimipäivättömien nimien kohdalla nimipäivän valinta on viime kädessä lapsen vahempien käsissä. Milon kohdalla voisi olla ainakin kolme mahdollista nimipäivää. Miroslaviin pohjautuvan Miron nimipäivä on 7.9. ja Eemilin nimipäivä on 30.8. Kolmas mahdollinen nimipäivä voisi olla vielä 23.9., mikä on saamelaisessa nimipäiväkalenterissa Milot-nimen nimipäivä. Vanhempien päätettävissä on siis se, että mihin näistä kantanimistä...
Murteissa käytetyt sanat 'vaivihkaa' ja 'salavihkaa' tarkoittavat 'salaa, hiljaa, huomaamattomasti'. Niiden alkuperä on verbissä vihkata ('suhista, mennä vauhdikkaasti') ja vihkaista ('mennä tai käydä nopeasti')
Verbi 'vihkaista' sekä 'vihistä' ('sihistä, havista') kuten myös 'viheltää' ja 'vihma' ovat samaa onomatopoeettista (eli toiminnasta aiheutuvaa ääntä jäljittelevää) alkuperää.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä 3: R-Ö. (SKS 2000)
Anri nimen alkuperästä tai merkityksestä ei ole esitetty tietoja. Anri on mahdollista yhdistää nimiin Henri ja Henriette näiden ranskalaisen ääntämyksen perusteella. On myös esitetty, että Anri on mahdollisesti lyhennelmä nimestä Anitra.
Etunimenä Anri on tullut Suomessa näkyville ensimmäisen kerran vuonna 1924.
Aino Matilda Viitainoja kirjoitti salanimellä Aino Salla "Anri, tunturien tyttö" -kirjan, joka ilmestyi vuonna 1945. Kirja luultavammin lisäsi Anri -nimen suosiota.
Eero Kiviniemi esittää kirjassaan Suomalaisten etunimet (Karisto, 2006) erikoisen selitysmahdollisuuden nimelle. Vuodesta 1912 on alkujaan Euroopan alppilaaksoissa valmistettu lasta esittäviä puuveistoksia, joihin on ollut merkittynä veistokset tuottaneen yhtiön nimi...
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että nimeä ”Inna” on käytetty etunimien ”Ina”, ”Inga” ja ”Inka” kutsumamuotona. ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) tietää ilmoittaa, että ”Ina” on puolestaan lyhentymä useista ”-ina”-loppuisissa nimistä (mm. ”Josefina” ja ”Karolina”), ja sitä on käytetty myös nimen ”Ines” lempinimenä. ”Inga” on tullut pohjimmiltaan muinaisskandinaavisesta jumalannimestä ”Ing” ja siitä juontuvista nimistä ”Ingeborg”, ”Ingegerd” ja ”Ingrid”. ”Inka” on samaa alkuperää kuin ”Inga”
Lempiäinen toteaa, että ortodoksisessa kalenterissa ”Inna” yhdistyy nimeen ”Galene”, joka merkitsee kreikaksi ’tyyntä, hiljaista, rauhallista’. Saksassa ”Inna” on lyhentymä nimestä ”Innocentia”, jonka...
Kirjassa Biologinen valomikroskopia, Helsinki 1998,
sivuilla 133-159 artikkelissa Immunohistokemia kerrotaan seuraavasti:"Immunohistokemialla tarkoitetaan antigeenin osoittamista kudosleikkeestä sille spesifillä vasta-aineella. Sitoutumisreaktio tehdään mikroskoopissa havaittavaksi erilaisilla merkkiaineilla liittämällä sellainen joko vasta-aineeseen eli leimaamalla se suoraan tai käyttämällä monivaiheista leimausmenetelmää." Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa kokoelmatietokannasta http://www.helmet.fi/
Se tapa, että lapset saattavat esim. urheilukilpailujen avajaisissa tai jalkapallo-ottelun alussa urheilijat kentälle - ja että lapset voivat usein muutenkin osallistua kisojen juhlallisuuksiin - on yleistynyt monissa suurissa urheilutapahtumissa. Eipä sille löytyne sen kummempaa historiaa kuin se, että kyseessä on hieno tapa antaa monille kisapaikan tai osallistujamaiden lapsillekin mieleenjäävä kokemus osallistua urheilutapahtumaan vieri vieressä urheilutähtien kanssa. Varmaankin monet katsojatkin ovat pitäneet tavasta kovasti, jonka vuoksi tapa on yleistynyt niin monissa urheilutapahtumissa.
Tapa voinee myös muistuttaa siitä, että urheilu ei ole vain huippuammattilaisten totista kilpailua vaan monenikäisille ja myös lapsille sopivaa...
Keskipakovoima, Newtonin kolmannen lain mukainen keskipitovoiman vastavoima, jälkimmäisen suuruinen mutta vastakkaissuuntainen voima. Liikkuvan kappaleen rata on Newtonin lakien mukaisesti aina suora viiva, jos keskipitovoima ei aiheuta radan kaareutumista. Mitä pienempi on radan kaarevuussäde r ja mitä suurempi kappaleen nopeus v, sitä suurempi keskipitovoima tarvitaan. Asiaa kuvataan kaavalla F=mv2/r, jossa m on kappaleen massa. Kun lingossa olevaa kiveä pyöritetään ympyräradalla, on radan kaareutumisen synnyttämiseksi lingon langoista vedettävä keskipitovoiman suuruisella voimalla. Lankoja pitävä henkilö kokee ilmiön niin, että hän luulee kiertävän kappaleen vetävän häntä lankojen välityksellä keskipakovoimalla. Koska useissa...
Netiltä löytyy ns. Whois-tietokantoja, joista voi hakea tietoja IP-osoiteella, esim. http://www.ripe.net/whois . Valitettavasti yksittäisten henkilöiden käytössä olevien IP-osoitteiden tietoja sieltä ei löydy, vaan palvelu ilmoittaa, mille organisaatiolle tietty osoitealue on rekisteröity. RIPE:n ilmoittamat yhteystiedot ovat siis lähes aina palveluntarjoajan tai yritysten yhteystietoja.
Yksittäisten ihmisten nimiä, osoitteita tai muita yhteystietoja ei voi hakea mistään. Laajakaistan käyttäjilläkin osoite yleensä muuttuu uutta yhteyttä muodostaessa, joten sama osoite voi olla eri henkilöiden käytössä eri päivinä. Käytännössä vain IP-osoitteen antanut Internet-palveluntarjoaja pystyy selvittämään tietokoneen omistajan. Tällöin...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "lintu vai kala" -sanontaa käytetään pohdittaessa, mikä tai millainen joku pohjimmiltaan on. Erkki Karin Nykysuomen idiomisanakirjassa sanonnalle tarjotaan myös merkitys "mikä hän on miehiään". Joku henkilö voidaan esimerkiksi kokea niin salaperäiseksi, että hänen luonteestaan, ajatuksistaan tai motiiveistaan on vaikea sanoa mitään varmaa. Tällöin voidaan ihmetellä, onko hän lintu vai kala.
Lähteet
Kari, Erkki: Naulan kantaan: Nykysuomen idiomisanakirja. Otava, Helsinki 1993.
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa. A–K. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki 2006.
Eija-nimen alkuperästä ei ole aivan varmaa tietoa, mutta se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta.
Eino Leinon rakkausruno Atlantica (kokoelmassa Talviyö, 1905) on kirjoitettu Freya Schoultzille, jonka kanssa Leino avioitui 1905. Tässä runossa esiintyy Freyan puhuttelunimi Eya, joka siis lausuttiin Eija. Freya- ja Freija-nimet taas tulevat islannin freyja-sanasta, joka merkitsee 'valtiatarta' ja muinaisskandinaavisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatarta.
Lähde:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Myöhästymismaksut eivät mene lainaajan iän mukaan vaan aineiston mukaan. Maksu on 0,20 e vuorokaudessa aikuisten aineistosta. Lasten aineistosta ei tule maksua. Toisin sanoen jos alle 18-vuotias lainaa aikuisten aineistoa eikä palauta eräpäivään mennessä, hänen on maksettava myöhästymismaksu.
Ennakkoäänestys otettiin käyttöön vuoden 1969 edustajainvaalilaissa. Eduskuntavaaleissa äänestettiin ennakkoon ensimmäisen kerran vuonna 1970. Presidentinvaaleissa päästiin ennakolta äänestämään ensi kertaa vuonna 1978. Kunnallisvaaleissa uudistus toteutettiin kunnallisvaalilaissa vuonna 1972 - sillä erotuksella, että ulkomailla tapahtuva ennakkoäänestys mahdollistui vasta vuonna 1998.
Eduskuntavaalien vaalitoimitus säädettiin kaksipäiväiseksi vuoden 1906 vaalilaissa. Sen mukaan vaalit järjestettiin heinäkuun ensimmäisenä ja toisena päivänä kello 9-20. Jos jompikumpi päivä sattui pyhäpäiväksi, siirtyi vaalitoimitus seuraavaksi arkipäiväksi. Ajankohtaan ja äänestysaikaan puututtiin ensimmäisen kerran vasta sotien jälkeen. Vuoden 1952...
Kriitikko ja lastenkirjailija Tuula Korolainen on laatinut listan maailman merkittävimmistä lasten- ja nuortenkirjoista Onnimanni-lehdelle v. 1991. Lista koostuu asiantuntijoiden suositukista Ohessa oma näkemykseni niistä listan kirjoista, joita voisi ajatella nelivuotiaalle.
Andersen, H.C.: Kootut sadut ja tarinat
Barrie, J.M.: Peter Pan
de Brunhoff, Jean: Babar-kirjat
Busch, Wilhelm: Max ja Moritz (voi olla vähän pelottava synkän loppunsa takia!)
Carroll, Lewis: Liisan seikkailut ihmemaasa (myös pelottavia kohtia)
Collodi, Carlo: Pinokkio
Dahl, Roald: Iso Kiltti Jätti
Egner, Thorbjörn: Kasper, Jesper ja Joonatan: kolme iloista rosvoa
Finne, Jalmari: Kiljus-kirjat
Grahame, Kenneth: Kaisilikossa suhisee
Grimm, Jacob ja Wilhelm: Grimmin...
Kaisa Häkkisen koostaman Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana kuulas tarkoittaa kirkasta, selkeää, läpikuultavaa yms. Sillä ei ole vastineita sukukielissä. Kuulas on ilmeisesti johdos ikivanhasta taivaankappaleesta kuu, ja sillä on vanhastaan luonnehdittu kuun himmeää hohdetta. Kuulaan rinnakkaisjohdoksena esiintyy kuulakka. Suomen kielessä kuulas on tullut käyttöön 1800-luvulla; se on mainittu jo ainakin G.E.Eurénin sanakirjassa vuonna 1860. Rinnakkaisjohdokset kuulia ja kuulakka on mainittu jo Kristfrid Gananderin sanakirjassa vuonna 1786. MOT Kielitoimiston sanakirjan mukaan merkityksiä ovat kuultava, kirkas, selkeä, sees.
Suomen Kuvalehden numerossa 47 / 2006 sana kuulas valittiin suomen kielen kolmanneksi kauneimmaksi...
Toisen maailmansodan aikana Nicaragua julisti sodan Japanille (8.12.1941), Saksalle ja Italialle (11.12.1941) sekä Bulgarialle, Unkarille ja Romanialle (19.12.1941).
Suomelle sodan julistivat Iso-Britannia, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada (7.12.1941) sekä Etelä-Afrikan Unioni (8.12.1941).
Lähde: http://worldatwar.net/timeline/other/diplomacy39-45.html
