Jonna Helinin suunnitteleman Lento-paidan ohje on julkaistu Laine-lehden numerossa 11 (kesä 2021). Suunnittelijan Seela-paidan ohjetta sen sijaan ei näytä julkaistun missään lehdessä, ohje on saatavilla vain digitaalisena Laine Publishing -kustantamon verkkosivuilta (https://lainepublishing.com/fi/products/seela) sekä joistakin suomalaisista käsityöliikkeistä.
Löysin tästä Matthias Claudiuksen runosta "Der Mond ist aufgegangen" kaksi suomenkielistä versiota. Kumpikin sisältyy nuottiin.Aale Tynnin käännös on nimeltään "Kuu paistaa metsän yllä". Se sisältyy nuottiin "Rouva Satakieli : keski- ja eteläeurooppalaisia kansanlauluja" (WSOY, 1985). Säveltäjä on Johann Abraham Peter Schulz. Säkeistöjä on neljä.Hilkka Norkamon käännös on nimeltään "Kuu nousi synkkään yöhön". Se sisältyy nuottiin "Carmina. 3 : hengellistä musiikkia sekakuorolle" (Musiikki Fazer, 1967). Säveltäjä on Johann Abraham Peter Schulz. Säkeistöjä on kolme.
Fennican, Suomen kansallisbibliografian, mukaan Kokla & al Eesti-soome sonaraamat on laajin viro-suomi sanakirja. Teoksesta on otettu neljäs painos (sivuja 743) vuonna 2001. Asian tiimoilta kannattaa ottaa yhteyttä suomalais-ugrilaisen laitoksen kirjastoon (Franzeninkatu 13, 00014 Helsingin Yliopisto, puh. 09-1917011). Siellä on varmasti tietoa mahdollisista uusista sanakirjaprojekteista.
Juuri näin on, kirja on uusi ja vasta tulossa kirjastoihin. Sen voi varata, kun kirjastojen kappaleet näkyvät Helmet-verkkokirjastossa. Tähän ei todennäköisesti mene viikkoa, paria kauempaa.
Kysymyksestä ei ilmennyt, koska kirjailija on elänyt. Myöskään artikkelitietokanta Aleksista ei löytynyt Suomen Kuvalehden 10-15 vuotta vanhaa artikkelia aiheesta.
Vuosina 1179-1241 Islannissa eli runoilija ja historioitsija Snorri Sturluson, joka toimi Islannin laamannina eli yleiskäräjien puheenjohtajana. Paremmin hänet kuitenkin tunnetaan runoilijana ja muinaispohjoismaisen mytologian tuntijana. Hänen teoksiaan ovat mm. suullisiin tarinoihin, skaldien runoihin ja kirjoitettuun historiaan pohjautuva teos Heimskringla (Norjan kuningassaagat I-III) ja hänen kokoamansa Proosa-Edda. Snorri Sturlusonista on muutaman rivin maininta vuoden 1993 Suomen Kuvalehden numerossa 1 sivulla 23. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy useita hänen...
Tiedot löytyvät Helsingin kaupungin nettisuilta www.hel.fi :
Etusivulta voi edetä linkeittäin: Terveyspalvelut / Hammashoito / Hammashoito Helsingissä / Hammashoidon sähköiset palvelut.
Tässä lyhyt info:
"Hammashuollon sähköisten palvelujen avulla voitte:
* katsella ajanvaraustietojanne
* vahvistaa, perua tai siirtää saamanne ennakkoajanvarausajan
* perua tai siirtää ajanvarauksianne
* katsella hammashoidon jonotustietojanne tai poistaa itsenne hammashoidon jonosta.
Hammashoidon ensimmäinen vastaanottoaika tulee aina varata puhelimitse. Hammashoidon alueelliset ajanvarausnumerot.
Mikäli käytätte hammashuollon sähköisiä palveluja ensimmäistä kertaa, niin täyttäkää ensin itserekisteröitymislomake.
Jos olette käyttänyt...
Runo löytyy suomennettuna ainakin Maailmankirjallisuuden kultaisesta kirjasta, osa 3: Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja, s. 478.
Lähde: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Pääkaupunkiseudun lasten cdrommit löytyvät Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi/). Pelkästään Kauniaisten romppukokoelmaa ei voi erikseen hakea, hakutulos näyttää saatavuuden kaikkien neljän kunnan kirjastoissa. Tee ASIASANAhaku ja kirjoita asiasanaksi LAPSET. Valitse pudotusvalikosta vaihtoehto (Näytä:) VAIN CD-ROMEJA. Tuloksena on n. 200 viitettä, rajaamalla kielen vielä suomeen viitteitä tulee n. 100 kappaletta.
Kyse voi olla useista eri tapahtumista ja laivoista. Sotalapsia kuljettivat Turun-Tukholman ja Vaasan-Uumajan reiteillä ainakin höyrylaivat Arcturus, Heimdall, Brynhilde ja Ariadne.
Kotiliesi-lehden haastattelussa sekä Talentia-lehden artikkelissa mainitaan Arcturus-laivan olleen jäissä kiinni talvella 1942. Teoksessa Elämän pituinen matka: Keski-Suomen Sotalapset ry 20 v kerrotaan Arcturuksen auttaneen Heimdall-höyrylaivaa 1940-luvun alussa vaikeissa jääolosuhteissa. Sotatilan ja ahtojäiden takia matka Tukholmaan saattoi kestää useita vuorokausia.
Alkuvuoden 1942 jääongelmista uutisoitiin aikalaislehdissä, ja esimerkiksi Kansan Lehti kirjoittaa 22.1.1942 Arcturuksen viivästyneen jääesteiden vuoksi, ja 30.1.1942 Aamulehti kirjoittaa...
Omia sukujuuriaan voi etsiä esimerkiksi sivustolla https://fi.geneanet.org/. Hakuun voi syöttää sukuun kuuluvan nimen mielellään sadan vuoden takaa ja tuloksista voi nähdä esivanhempien nimiä, perhesuhteita, syntymä- sekä kuolinajat. Myös muiden sivustojen kuten esimerkiksi https://www.myheritage.fi tai https://www.familysearch.org/fi/ avulla voi etsiä sukulaisia, tosin osa palveluista vaatii rekisteröitymisen ja osassa on lyhyt ilmainen kokeilujakso, jonka jälkeen palvelu on maksullinen.Lisätietoa sukututkimuksesta kannattaa kysyä Suomen sukututkimusseurasta ja sivustolla kerrotaan myös hyviä vinkkejä kuinka päästä alkuun. https://www.genealogia.fi/
Kuva on sen verran tumma ja epätarkka, etten voi sen perusteella ottaa kantaa lajiin.Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/etusivu. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.Ötököistä löytyy tietoa myös seuraavista kirjoista: Luoto, Leena: Ötökät lähiluonnossa (Readme.fi, 2021) ja Oman pihan ötökät (Tietoverkosto Eksaksti, 2009), Setford, Steve: Ötökät (Kirjalito, 2001), Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (Gummerus, 2009), Rohmut ja riesat : Tuhohyönteisten tunnistusopas (Suomen museoliitto, 2005)Facebookissa on ryhmä: Suomen ötökät, johon voi liittyä. Siellä voi keskustella ja jakaa tietoa ötököistä. https://fi-fi.facebook.com/groups/suomenotokat/about...
Makupalat.fi:stä löytyy aivojumppasivustoja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=desc&f%5B0%5D=fi…Näistä esimerkiksi Ryhmärengissä, Älypäässä ja Muistipuistossa on päättelytehtäviä,Ryhmärenki https://ryhmarenki.fi/paattelypahkinat/Muistipuisto, https://www.muistipuisto.fi/tietoa/treeneja-aivoille/Älypää, https://alypaa.com/
Kovin vähän tuloksia tuntuu tiedonhausta tulevan. Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy asiasanoilla "rikollisuus" ja "kasvatus" vain kolme viitettä:
Tekijä(t): Martens, Peter L. Nimeke: Familj, uppväxt och brott / Peter L. Martens Julkaistu: Stockholm : Brottsförebyggande rådet, 1992 Ulkoasu: 147 s. ISBN: 91-38-12761-X
Nimeke: Rikoksettomaan elämänhallintaan : seuraamusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukijärjestelmien yhteensovittamista selvittäneen toimikunnan mietintö Julkaistu: Helsinki : Oikeusministeriö, 2001 Ulkoasu: 124 s. ISBN: 951-53-2296-0
Nimeke: Väkivallan kierre / Jaana Haapasalo (toim.) Julkaistu: [Helsinki] : Tietosanoma, 1999
Ulkoasu: 179 s. ; 21 cm ISBN: 951-885-156-5 (nid.)
Sanoilla...
Eino Leinon runokokoelmista on ruotsinnettu kokoelmat Helkavirsiä (Helkasånger) ja Runoja (Lyriskt urval). Helkavirsien ensimmäisessä sarjassa on runo Merenkylpijä-neidot, jonka loppupuolella on seuraavat säkeet:
hymy hyytyi, silmä sammui,
pois kulki kultainen elämä,
muuttui mieli nuoren miehen
Sama teksti on käännetty näin:
löjet istes, ögat släcktes,
dän drog livet det gyllene,
svennen ändrade sitt sinne.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta selvisi, että Dan Anderssonin runotuotannosta on suomennettu 2 kokoelmaa:
Miilunvartijan lauluja ynnä muita runoja. Porvoo : WSOY , 1948. ja
Lauluja elämälle / Nils Ferlin, Dan Andersson ; [kääntänyt Aappo I. Piippo]. Tukholma : Finn-Kirja , 1980.
Suoraan en saanut mistään selville, onko runoa suomennettu, joten kannattaa tutkia onko sitä em. kokoelmissa.
Huumeista toki löytyy paljonkin kirjallisuutta, rajoitun tässä kuitenkin vain muutamiin suomenkielisiin historiallisiin ja käytön yhteiskunnalista puolta esiteleviin teoksiin:
Schivelbusch, Wolfgang
Nautintoaineiden kulttuurihistoria. - Otava, 1986.
(käsittelee lähinnä oopiumin käyttöä 1800-luvulla)
Kontula, Osmo
Huumeet Suomessa. - Otava, 1988.
Salasuo, Mikko
Huumeet ajankuvana : huumeiden viihdekäytön kulttuurinen ilmeneminen Suomessa. - Stakes, 2004.
(painopiste tilanteessa 1960-luvulta lähtien)
Hakkarainen, Pekka
Suomalainen huumekysymys : huumausaineiden yhteiskunnallinen paikka Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. - Alkoholitutkimussäätiö, 1992.
Huumeiden käyttäjä hyvinvointivaltiossa. - Gaudeamus, 2002.
(artikkeleita...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on Pertti Valtosen Suomen mustalaiskielen etymologinen sanakirja.Tällä hetkellä se on paikalla mm. Vantaan pääkirjastossa.
Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen kirjastossa on luettavissa julkaisu
Kimmo Granqvist: Suomen romanikielten käänteissanasto.
Suomen romanikielen bibliografiaa on osoitteessa
http://www.domlang.fi/tutkimus/bibliografia.html
Internetissä on muutamia englanninkielisiä linkkejä, jotka sisältävät myös sanastoja:
http://www.geocities.com/soho/3698/rom.htm
http://www.geocities.com/Paris/5121/rumney.htm
http://www.miniclan.org/pathrell/romany.htm
Voisikohan etsimäsi kirja olla Leea Virtasen Varastettu isoäiti, joka ei tosin ole romaani, vaan tietokirja, joka sisältää kansantarinoita ja urbaanilegendoja, joista yksi juurikin on etsimäsi kaltainen: perheen mummo kuolee matkan aikana ja loppumatkan ajaksi hänet laitetaan auton katolle suksiboksiin? Myös Marko Tapion teoksessa Mummokulta nuoriso kuljettaa auton katolla mattokäärössä äkillisesti kuollutta mummoa, mutta auto päätyykin varkaiden käsiin. Kirja on jo vuodelta 1969
Heikki Laitisen kappaleeseen "Uuden sanoman satama" ei ole olemassa nuottia. Mainitsemaasi EP-levyä (1967) ei ole kirjastossamme, joten en pysty tarkistamaan, onko siinä mahdollisesti laulun sanoja liitteenä. "Uuden sanoman satama" kappale on julkaistu myös 6 CD-levyn kokoelmassa Heikki Laitinen: Pommaripoika (2018). Tässä julkaisussa on laaja liite, mutta se ei sisällä laulujen sanoja. Tämä CD-kokoelma on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
