Teoksessa Das Antlitz Finnlands (1942) on Eino Leinon runon Hymni tulelle saksannos Hymne an das Feuer. Luettelointitiedoissa ei valitettavasti kerrota runon saksantajaa.Teos on Turun yliopiston kirjastossa, mutta sieltä sitä ei saa kotilainaan. https://www.finna.fi/Record/utu.9915539855405971?sid=4865656402#tocMikäli haluat teoksen kotilainaan, sinun kannattaa tilata se oman lähikirjastosi kautta Varastokirjastosta kaukolainaan.Teos Doch ein Lied steht über allen (2017) sisältää Mandred Sternin saksannoksia Leinon runoista. Teoksessa on myös Hymne an das Feuer. Kyseistä teosta ei kuitenkaan näytä olevan kuin Deutsceh BIbliothekin, Helka-kirjastojen ja Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmissa.https://www.finna.fi/Record/helka....
Kysymyksesi on niin laaja, että tyhjentävää vastausta en sinulle uskalla luvata.
Pääkaupunkiseudun yleisillä kirjastoilla on yhteinen aineistohaku http://www.helmet.fi
Helmet-aineistohausta voit siis hakea pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvää aineistoa haluamistasi aiheista. Helmet - aineistohaun hakuohjeet löydät tämän linkin alta http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#Hakuohjeita
Sopivien hakusanojen etsimisessä sinua auttaa Yleinen suomalainen asiasanasto http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Nukkumisesta ja unihäiriöistä löydät tietoa tästä palvelusta http://www.tohtori.fi/. Käytä esimerkiksi hakusanaa "unihäiriöt"
Rentoutumisesta tietoa löytyy täältä
http://www.hypnoosi.com/NewFiles/rent.html
Väreistä, valoista ja...
Kulttikortista on tiedotettu seuraavaa:
Kulttikortti on kaikille Helsingin kahdeksasluokkalaisille jaettava kortti, jolla saa etuja kymmenissä pääkaupunkiseudun kulttuuri- ja taidelaitoksissa.
Kulttikortti jaetaan koulussa kaikille helsinkiläisille kahdeksasluokkalaisille sekä Kulttuurikursseihin osallistuville yläasteen ja toisen asteen oppilaille. Kulttikortti on henkilökohtainen etukortti, joka on voimassa vuoden (2008).
Tästä voi siis päätellä, että kulttikortti on jaettu keväällä kaikille silloisille kahdeksasluokkalaisille, jotka ovat siis nyt syksyllä yhdeksännellä. Ensi vuodesta ei ole vielä tietoja.
Yliopistokirjastojen tietokannasta ei ainakaan tullut mitään osumia etsimästäsi aiheesta.
Melinda: http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Helka: https://helka.finna.fi/
Ehkä kannattaa vielä kokeilla hakea netistä Google Scholar -haulla englanniksi, jos edes jotakin läheltä liippaavaa ulkomaista tutkimusta löytyisi aiheesta.
Google Scholar: http://scholar.google.fi/
Kuolinilmoituksen voi julkaista, missä lehdessä haluaa ja myös useammassa lehdessä. Kuolinilmoituksen julkaiseminen on täysin julkaisijan päätettävissä eikä siihen ole muita sääntöjä kuin eri lehtien julkaisuohjeet. Ilmoituksia voi tehdä nykyään nettiinkin, esim. Kuolinilmoitukset.fi-sivulle.
Kirjastot voivat ottaa lahjoituksina vastaan myös vanhoja hyväkuntoisia kirjoja. Kirjastoissa sitten katsotaan, onko niille tarvetta kokoelmissa. Monessa kirjastossa on lisäksi kierrätyskärry tai -hylly, johon voi lahjoittaa omia kirjojaan pieniä määriä kerrallaan toisten asiakkaitten otettavaksi. Kannattaa tarkistaa oman kirjaston kierrätyskärryn säännöt ja senhetkinen tilanne ennen kirjojen tuontia kirjastoon.
Saatavuus näyttää tämän teoksen kohdalta kyllä valitettavan huonolta. Edes Kansalliskirjaston kokoelmassa ei näytä olevan tätä teosta, vaikka tekijän muita teoksia sieltäkin löytyy. Ei löytynyt myöskään yleisestä kirjastojen hausta Finnasta. Eikä Project Gutenbergista, josta usein saattaa löytyä vanhoja teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet. Haun aloitussivu | Kansalliskirjaston hakupalveluHakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fiFree eBooks | Project GutenbergKyselisin vielä ehkä antikvariaateista: Tietoa Antikvariaatti.netistäAntikvariaatit verkossa - Etsi, löydä ja tilaa yli miljoonan kirjan valikoimasta | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossaAntikvariaatti Antikka.net - Antikvariaattisi Netissä
Tutkin kirjoja täällä Jyväskylän pääkirjastolla, mitä meiltä löytyy Toivakan historiasta. Teoksessa: Perinnealbumi. Keski-Suomi 2: Laukaa, Leivonmäki, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Sumiainen, Suolahti, Säynätsalo, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski / vastaava toim.: Ismo Koponen. Kimy Kustannus 1983, löytyy kuva sivulta Toivakkaa käsittelevästä luvusta sivulta 609 Vihijärven kylältä Mataran torpan pihamaalta. Kuvassa on ikuistettuna torppari Santeri Matara perheineen 1910-luvun alussa. Kerrotaan myös, että päärakeenuksessa oli savupirtti aina vuoteen 1924. Eli Vihijärven kylällä on ainakin Mataran torppa sijainnut. Varmaksi en nyt tiedä onko Mataran torppa sama torppa kuin Matara-Aho,...
Ei näyttänyt olevan netissä. Säädökset on www.Finlex.fi, siellä ao. sivulla on yläreunassa teksti:ruotsiksi ,jos teksti on. Siitä sanasta pitää klikata.
Finlands författningssamling 666/1972: Lag om bestridande av bevisningskostnader med statens medel
Aidatrumpetista zimbalomiin – ohjeluettelo soittimien nimistä –sivuston (http://www.kaapeli.fi/~musakir/luettelo.htm) mukaan saz on Balkanilla, Turkissa, Iranissa ja Kaukasuksella käytettävä pitkäkaulainen luuttusoitin. Saz-soittimiin kuuluvat baglama, cura, divan saz ja meydan saz.
Tässä joitakin näitä soittimia käsitteleviä sivustoja. Ostopaikkoja tai soitto-ohjeita ei löytynyt. Ainoa soittimen rakentamiseen liittyvä sivusto on turkinkielinen.
http://www.discoverturkey.tv/beta1/page.php?s=page&pid=223&seo=/3.Turki…
http://en.wikipedia.org/wiki/Baglama
http://www.denizce.com/baglama.asp
Kun syötät googleen "lymphogranuloma venereum" löydät runsaasti suomenkielisiä viiteitä kyseisestä taudista ja sen etenemisestä. Kaipaamaasi perusteellista tekstiä ei välttämättä ole saatavilla. Ohessa muutama linkki.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/naytaartikkeli/tunnus/khp000…
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01… venereum
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lymphogranuloma_venereum
Sukunimi voi olla lähtöisin nimenkantajan ominaisuuksia kuvanneesta lisänimestä tai kertoa suvun varhaisen esi-isän asumisesta Turun piispan omistamassa talossa. Katolisella keskiajalla kirkko oli huomattava maanomistaja.
Lähde: Mikkonen Pirjo, Paikkala Sirkka, Sukunimet, Otava, Helsinki 2002
Jukka Kuoppamäen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Uudet tuulet" en löytänyt nuottia.Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Kyllä voi. Jos valitsette alkuvalikosta linkin Sanahaku, voitte valita suoraan kohdasta Aineisto esim cd-levyt. Käyttäessänne Tekijä-hakua voitte luonnollisesti merkitä esim säveltäjän tai esittäjän nimen hakukenttään.
Ekspressionismi, tunteita ilmaiseva tyyli, syntyi 1900-luvun alussa.
Satakirjastojen kokoelmista kannattaa tutustua seuraaviin kirjoihin:
Bagh, Peter von: Elokuvan historia; Kracauer, Siegfried: Caligarista Hitleriin sekä Parkinson, David: History of film.
Verkkomateriaalista kiinnostava on Metropolia amk:ssa julkaistu esitys Saksa 1920-luvulla https://wiki.metropolia.fi/download/attachments/8560575/07C_SAKSA.ppt
Katsopa Kirjallisuusarvosteluja-nimisestä lehdestä.Tulee ainakin
suurimpien kirjastojen käsikirjastoihin.Lehdestä tulee aina 3 eril-
listä osaa:kauno, tieto ja lastenkirja-arvostelut.Katso ensin
Saramagon kirjan ilmestymis vuosi ja tsekkaa sitten sen vuoden lehdet.(sisällysluettelo keskiaukeamalla).
Kielitoimiston sanakirja kertoo sanonnasta seuraavasti: "iskeä, lyödä päätään t. päänsä seinään, hakata, puskea päätään seinään menetellä (tyhmän) itsepäisesti, härkäpäisesti; epäonnistua, yrittää turhaan." (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?Opt=256&ListWord=sein%C3%A4%40%40%5F2&SearchWord=puoli&dic=1&page=results&UI=fi80)
Kuvaannollinen pään lyöminen seinään tarkoittaa siis sitä, että joku yrittää itsepintaisesti jotakin, jossa ei voi onnistua, eikä ota epäonnistumisesta opikseen.
Tällaisesta ei löytynyt tietoa. Ainakin Suomessa äänirooleihin eli dubbaajiksi valitaan usein henkilöitä, joiden ääni muistuttaa alkuperäisen ääninäyttelijän ääntä. Valituksi saattaa tulla myös tunnetun henkilön ääni. Alla linkit Wikipedian sivuille luetteloihin saksalaisista ääninäyttelijöistä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:German_voice_actresses
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:German_male_voice_actors
Form-lehdet ovat Pasilan kirjaston kirjavarastossa. Niitä ei saa varsinaisesti lukusalilainaan, mutta voit saada lehdet Pasilan kirjastossa käyttöösi pyytämälle ne kirjaston asiakaspalvelusta. Juuri tänään, 15.6., ovat koronarajoitukset lieventyneet niin, että myös lukusalien normaali käyttö on Helmet-kirjastoissa mahdollista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852037__Sform__Orightres…