Yksityisjuhlien, lähinnä häiden, järjestämiseen liittyviä lehtiä Suomessa ovat ainakin Häät, Mennään naimisiin ja Tehdään häät. Kokousten yms. järjestämisestä löytyi ainoastaan lehti nimeltä Kokouskutsu, Sokos hotellien kokouspalvelulehti, joka on ilmestynyt ainoastaan vuosina 1989-1990.
Tiedot näistä lehdistä löytyivät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) ja Suomen kansallisbibliografia Fennican (http://finna.fi kautta. Joko kokousten järjestämiseen liittyviä lehtiä ei Suomessa ole tai niitä on hyvin vaikea löytää nimeä tietämättä. Löytämäsi Tampere conference city –julkaisu löytyi otsikon tiedotuslehdet alta. Muut sen ryhmän lehdet eivät liittyneet kokousten järjestämiseen.
Jari Ojalan kirja Tuhannen purjelaivan kaupunki löytyy Kokkolan kaupunginkirjastossa luokasta 92.881. Tällä hetkellä (ma 2.12.03) on yksi lainattava kpl paikalla. Mikäli haluat että kirja laitetaan sivuun soita kirjaston neuvontaan numeroon 06-8289 561 klo 11.00 jälkeen.
Näet aineiston paikallaolotiedot myös netin kautta kirjaston Anders aineistotietokannassa http://webkirjasto.kpnet.fi .
Ohje Andersin käytöstä: http://lib.kokkola.fi/webkirjasto/index.htm .
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään mistä kirjasta voisi olla kyse. Jos se oli kaunokirjallinen teos, niin voit koittaa hakea ja selailla kirjojen kansikuvia ja teoskuvailuja Kirjasammon kautta. Voit tehdä haun esimerkiksi hakusanalla 'seksuaalinen hyväksikäyttö', "lataa lisää tuloksia"-napista saat aina lisää hakutuloksia näkyville:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/seksuaalinen%20hyv%C3%A4ksik%…
Kyseessä on Jussi Liskin kappale "Junnu, Janne ja Mootsartti"
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=beb74258-a8fa-428…
Lumme-kirjastojen kokoelmista kappale löytyy vain yhdeltä LP-levyltä "Suomalainen 4.", mutta tässä on YouTube-linkki kappaleeseen:
https://www.youtube.com/watch?v=K7oVRoIdGW0
Irja Kylälän teos Koiruuksien koiruudet (2023) on tilattu Vaski-kirjastoista ainakin Turun pääkirjastoon. Teos ei ole vielä lainattavissa, mutta sen voi jo varata.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4332438?sid=3181182840
Tilastokeskuksen uusimpien lukujen mukaan Suomen alin keski-ikä on Luodon kunnassa. Väestön keski-ikä siellä on 34,1 vuotta, kun se koko maassa on 44,0 vuotta. Nämä luvut löytyvät Tilastokeskuksen maksuttomista tilastotietokannoista, joista voi etsiä kuntien erilaisia avainlukuja. Tilastojen avainlukuja voi etsiä täältä: PxWeb - Valitse taulukkoLähde: Tilastotietokannat | Tilastokeskus
Ainakin Töölön kirjastosta ja Kirjasto 10:stä löytyy asiakkaiden köyttöön sähköpiano.
Ajanvaraus Töölön pianolle puh. 09-31085725 ja Kirjasto 10:n studiotiloihin 09-31085000 tai 09-31085703.
Ota yhteyttä Valkealan kirjastoon, joko puhelimitse 020 615 4516 tai sähköpostilla: kirjasto.valkeala@kouvola.fi ja ilmoita että et tarvitse kirjaa. Näin joku toinen voi saada kirjan heti luettavakseen.
Marilyn Kayen Replica-sarjan kirjat on luokiteltu ainakin Kirkes-kirjastoissa nuorten jännityskirjallisuudeksi. Toisaalta näitä kirjoja voidaan aiheidensa peruteella pitää myös tieteiskirjallisuutena.
Kirjallisuuden lajit eivät ole aina ihan yksiselitteisiä; yksi ja sama kirja voidaan lukea kuuluvaksi useampaankin lajityyppiin. Eri lukijatkin voivat mieltää saman kirjan eri lailla ja pitää eri teemoja kirjassa keskeisinä. Replica-sarja edustanee kuitenkin ensisijaisesti jännityskirjallisuuden lajityyppiä.
Myrkkykaapin kuvaa on etsitty kirjastojen sensuuria ja kirjastojen historiaa käsittelevistä kirjoista. Myös Suomen yleisiin kirjastoihin on lähetetty tiedustelu kuvien löytämiseksi. Ikävä kyllä tästä Suomen kirjastojen historiaan liittyvästä aiheesta ei ole säilynyt paljonkaan kuvia. Liitteenä kuva, joka löytyy kirjasta Helen, Olli: Sakastin kaapista torin laidalle : Kangasalan kunnankirjasto 150 vuotta.
Kangasalan kunta, 2013. ISBN 978-951-96325-3-7
Myöskään kaikilla kirjastoilla ei ole ollut varsinaisesti kaappia, jossa kiellettyjä kirjoja on säilytetty, vaan esim Mikkelin kaupunginkirjasto - maakuntakirjastossa niitä on säilytetty puulaatikossa varastossa. Ylen ottamia kuvia Mikkelin kaupunginkirjaston kielletyistä kirjoista löytyy...
Elintarviketurvallisuusviraston raskasmetalleja koskevan tietopaketin mukaan kuluttajalla ei näyttäisi olevan mahdollisuuksia vähentää kadmiumin saantia muuten kuin noudattamalla kohtuutta käytettäessä kadmiumia sisältäviä elintarvikkeita:
Vähäisiä kadmiumpitoisuuksia on käytännössä kaikissa elintarvikkeissa. Viljatuotteiden korostuminen kadmiumin lähteinä johtuu siitä, että niitä käytetään usein ja suuria määriä. Kadmiumpitoisuudet viljoissa ovat Suomessa matalat, ja Eviran riskinarviointiin kootun aineiston perusteella keskimäärin pienemmät kuin Keski-Euroopassa mitatut pitoisuudet.
Öljykasveilla on luontainen ominaisuus kerätä siemeniinsä maaperän kadmiumia. Tästä syystä öljykasvien siemeniä voi käyttää päivittäin vain...
Tämä Erkki Liikasen käännösversio on tosiaan hankala tapaus, koska se on Viola-tietokannan mukaan julkaistu vain LP-levyllä Laululoota ( FinnsoundFSC03, 1973) ja Finnsoundin vuonna 1967 julkaisemalla single-levyllä FS002, joka sisältää tämä Liikasen esityksen lilsäksi Aarno Ranisen tulkinnan laulustaan Entisen varjo. Käytännössä ainoa tapa saada sanat on varata Kansalliskirjaston musiikkiosastolta kuunteluaika ja kirjoittaa sitten kuuntelemalla sanat muistiin. On tietysti mahdollista, että Erkki Liikasella on itsellään sanat tallessa, mutta en osaa sanoa, miten häneen voisi saada yhteyden. Nuottia laulusta ei ole koskaan julkaistu.
Heikki Poroila
Melinda-haulla sain selville, että 1918 käytössä ollut raamattu on "Pyhä Raamattu : Vanha Testamentti vuonna 1861 asetetun raamatunkäännöskomitean suomennoksen perustuksella kielellisesti muodosteltuna : Uusi Testamentti suomennoksena, jonka Suomen seitsemäs yleinen vuonna 1913 pidetty Kirkolliskokous on päättänyt ottaa toistaiseksi vanhan käännöksen ohella väliaikaiseen käytäntöön."
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/JKXAKYBNIKLLTSU9NNDVBRP9QV5U86MU63DYTF457HX35KLS9E-05353?func=full-set-set&set_number=051956&set_entry=000001&format=999
Raamattua voi pyytää lukusalikäyttöön Kansalliskirjastosta {Sijainti KANSALLISKOKOELMA (tilattavissa lukusalikäyttöön) (Niteitä: 1, saatavissa: 1) -1972...
Leilan ja Majnunin tarinaa on vuosisatojen aikana kerrottu maantieteellisesti laajalla alueella erilaisin painotuksin. Tarinasta onkin erittäin paljon erilaisia versioita. Kattava johdatus tarinaan (painottuen erityisesti persialaisrunoilija Nizamin versioon) on tämä Encyclopædia Iranica -artikkeli:
http://www.iranicaonline.org/articles/leyli-o-majnun-narrative-poem
Valitettavasti en kuitenkaan löytänyt luotettavaa kirjallista lähdettä, jossa mainittaisiin versio, jossa esiintyy myös Leilan veli Tabrez. Wikipedia-artikkelissa ei myöskään ole mitään referenssiä Tabrez-versioon. Sen sijaan löysin maininnan H. S. Rawailin vuonna 1976 valmistuneesta elokuvasta Laila Majnu (https://www.imdb.com/title/tt0266712/). Kyseisessä...
Ylen arkistomyynnin mukaan noin 320 kaupungin- ja kunnankirjastoa ympäri Suomen on tehnyt asiakaskirjastosopimukset Kopiosto ry:n ja Ylen kanssa, eli suuri osa Suomen kirjastoista on asiakkaana.
Pelkän kuvan perusteella ainakin maallikon olisi vaikea tunnistaa kyseistä hyönteistä, eikä minulla ole vaadittavaa asiantuntemusta. Netissä on useitakin erilaisia sivustoja, joita voit hyödyntää lajintunnistuksessa. Esimerkiksi lajitieto.fi-sivulla on ohjeet iNaturalist-sovellukseen, jonka avulla voit jakaa havaintosi ja saada tunnistusapua.
Vinkkinä, että lisätiedot voivat helpottaa tunnistamista: mistä ja milloin otus löytyi, minkälaisesta ympäristöstä, miten se liikkuu ja niin edelleen.
Alla listaus nettisivustoista, joista voisi olla apua.
Hyönteismaailma. https://hyonteismaailma.fi/
Lajitieto.fi (Suomen lajitietokeskus). https://laji.fi/
LuontoPortti. https://luontoportti.com/
Ötökkätieto. https://www....
1960- ja 1970- luvut olivat Suomessa maaltamuuton ja kaupungistumisen aikaa. Myös maaseudun poikien elämää kuvasi hienosti kirjailija Uolevi Nojonen, jonka teoksen "Askeetti ei saa komplekseja" muistan lainanneeni kirjastosta piikkutyttönä. En kyllä tajunnnut kirjan nimeä. Se vain kuulosti hauskalta. Kirjan sisältökin jäi hämäräksi. Siinä oli koululaisdemokratiaa jne. 70-luku oli tiedostavaa aikaa, omilla henkilökohtaisilla ongelmillakin saattoi olla yhteiskunnallinen ulottuvuus.
70-luku päättyi kuitenkin nostalgisesti 50-luvun ihannointiin.
Anni Polvan Tiinan huolet olivat niin arkisenoloisia, että häntä tuskin voi ongelmanuoreksi kutsua.
Jos ongelmanuoreksi mielletään nuori, jolla on ikään kuuluvan...
