Mark Twainin Omaelämäkerta julkaistiin vasta sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 2010. Osia teoksesta julkaistiin jo aiemmin vuosina 1924, 1940 ja 1959 mutta teos kokonaisuudessaan tuli kirjailijan testamentin mukaisesti julkaisuvapaaksi vasta sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen.
Tahdikkaan totuudenpuhujan kommentti päätökseensä myöhäisestä julkaisuajankohdasta:
”Yksi syy siihen, miksi puhun haudan takaa, on juuri se, että haluan kerrankin nauttia siitä, kun voin sanoa kaiken niin kuin haluan, sen sijaan, että patoaisin siitä kumpuavan nautinnon ainoastaan yksityiseen käyttööni. Pystyn haudastani käsin puhumaan rehellisemmin kuin moni historioitsija samassa tilanteessa, sillä siinä missä he eivät pysty kuvittelemaan, miltä...
Toivomuksena on tietysti mahdollisimman lyhyt asiointi kirjastotiloissa, mutta käsihygienian, turvavälit ja muut asiakkaat huomioon ottaen voit varmasti jossain rauhallisessa nurkkauksessa opiskellakin. Tosin ainakin pääkirjastolla on karsittu reippaasti sekä asiakaskoneita että istumapaikkoja, juuri siksi ettei tiloissa oleskelisi yhtä aikaa liikaa ihmisiä. Myös ns. hiljainen lukutila on pääkirjastolla suljettu, koska koko alakerta on yhdysrakennustöiden takia poissa käytöstä.
Eli viime kädessä riippuu ihan käyttämästäsi kirjastopisteestä ja sen tilojen riittävyydestä. Myös yksin opiskelu on suotavampaa kuin porukalla :)
Ilman kuvaa on vaikea sanoa varmasti, mutta epäilisin kyseessä olevan kuitenkin kastelupussi, minkä tarkoituksena on kastella taimea pitkäaikaisesti. Pussista vesi tihkuu taimen juurelle vähitellen, yleensä useiden tuntien ajan. Kastelupussi voidaan laittaa joko taimen ympärille tai sen tukikeppeihin.
Esimerkiksi: https://www.harviala.fi/Kastelupussit/Kastelupussi-75-L-UV-kestava tai https://www.haveno.fi/tuote/treegator-original/
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 4.10.2014. https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sukunimi-sohlman-on-peraisin?language_content_entity=fiVoit etsiä tietoa sukunimestä myös sukututkija Tuomas Salsten ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sohlman.htmlMyös Suomen sukututkimusseuran postituslistalle liittymällä voisi löytyä lisätietoa. https://www.genealogia.fi/
Kysymys on äärimmäisen vaikea vastattava, koska "hyvä" ja "huono" ovat poliittisista järjestelmistä puhuttaessa aina kovin suhteellisiä käsitteitä ja mistä tahansa järjestelmästä voidaan olla täysin päinvastaista mieltä sen mukaan, mikä oma yhteiskunnallinen asema on. Eihän esimerkiksi yksinvaltius ole yksinvaltiaan itsensä kannalta lainkaan huono ratkaisu.
Jos rajataan käsite "demokratia" tarkoittamaan mitä tahansa järjestelmää, jossa kaikilla yhteisön jäsenillä on tasavertainen oikeus ja mahdollisuus osallistua yhteisistä asioista päättämiseen (välillisesti tai suoraan), lienee teoriassakin hankala keksiä yksilön näkökulmasta tasa-arvoisempaa päätöksenteon mallia. Kokonaan eri asia on, kuinka hyvin omassa maassa sovellettava demokratian...
Kenraalikuvernööri Pietari Brahesta löytyy yksi suomenkielinen henkilöhistoria. Teoksen on kirjoittanut Tuure Vierros ja sen nimi on "Maa oli minuun tyytyväinen - Per Brahe nuoremman tarina". Teos on ilmestynyt vuonna 1971. Myös teoksessa "Kansallisgalleria - suuret suomalaiset" (vuodet 1150-1850) on käsitelty Pietari Brahea muutaman sivun verran.
Tietosuojan vuoksi Helsingin kaupunginkirjaston tietokantaan ei tallennu asiakaiden edelliset, jo palautetut lainat. Pystymme seuraamaan vain asiakkaalla edelleen lainassa olevaa aineistoa tai myöhässä palautettua aineistoa, josta ei ole vielä maksettu eräpäivämaksuja. Kun maksut kuitataan maksetuiksi häviää samalla tieto lainatusta aineistosta.
Olisiko teillä vielä vanhoja eräpäiväkuitteja jäljellä, sillä niihinhän kirjautuu myöskin lainatun aineiston nimeke?
Kupittaan Saviosakeyhtiöstä löytyi Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta seuraavat kirjaviitteet: 1) Turku tiiliteollisuuskeskuksena, julkaisija:Kupittaan saviosakeyhtiö, 1946, Kirja on saatavilla Turun yliopiston kirjastosta. 2) Aboa: vuosikirja, osa 53-54/1989-1990 (isbn 9519125914), saatavilla Turun maakuntamuseosta. Lyhyt historiikki (18 riviä) löytyi Otavan isosta tietosanakirjasta vuodelta 1963, osa 4. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy vain Kupittaan saviosakeyhtiön kuvasto keramiikkavalmisteista (isbn 9519632867).
Kari Litmasen ja Kalevi Puonnin kappale Vain taivas tietää sisältyy nuottijulkaisuun Marita Taavitsainen & Taina Kokkonen (2000).
Nuottijulkaisu kuuluu Kainet-kirjastojen kokoelmiin:
https://finna.fi/Record/kainet.701063
Kyseinen runo on avausrunona Lassi Nummen kokoelmassa Kaksoiskuva (Otava 1982). Se sisältää vain nuo kaksi säettä, paitsi että siinä liekki hulmahtaa eikä leimahda. Runolla ei ole erillistä nimeä, hakemistossa nimenä on alkusanat eli Tulppaanin liekki.
Aineettoman kultturiperinnön Wikissä kuvataan tanssilavakulttuuria ja annetaan myös lähdelista aiheesta, https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Lavatanssit
Finna.fi:stä löytyy tutkimuksia tanssilavojen kulttuurista, artikkeleita ja kuvia. Näitä selaamalla löytyy lavoja, mutta listausta Naantalin tanssipaikoista en löytänyt.
Kirjoja aiheesta kannattaa tutkia:
Tanssilavakirja/Hakulinen Kerkko -Yli-Jokipii Pentti AtlasArt 2007 löytyy Vaskin kokoelmasta, sitä kannattaa tutkia, samoin kirjaa Tanssipaikkaopas/Jokinen, Matti 1993.
Teoksessa Kun Suomi sanoi, saanko luvan/Kahila Heikki - Kahila Pia. Gummerus 2006 käsitellään paritanssin historiaa Suomessa, siinä on sivuttu jonkin verran tanssipaikkoja.
Tanssit.net...
meillä yleisessä kirjastossa on vähemmän tämänkaltaista kirjallisuutta. Verkkokirjastossa voi tehdä hakuja yhdistelemällä erilaisia termejä kuten palkat, Yhdysvallat, talous ja tuloerot.Koitin katsella meidän kokoelmaamme, ja joitakin katsomisen arvoisia teoksia sieltä poimin. Norberto R. Keppe: Työ ja pääoma, David Harvey: Uusliberalismin lyhyt historia sekä Yanis Varoufakis: Maailmantalouden Minotauros. Kaikissa näissä käsitellään joltakin kantilta Yhdysvaltain taloudellista kehitystä ja 1970-luvun talousjärjestelmän ja rahapolitiikan muutosta. Tosiaan vastaako tämä kysymyksenasetteluun palkkakehityksen jäännistä jälkeen tuottavuuden kasvusta on hieman kyseenalainen, mutta ainakin taustoittavat kehitystä.Suosittelen myös kääntymistä...
Valitettavasti Brown, Margaret Wise: Goodnight moon löytyy Finnasta vain ruotsin- ja englanninkielisenä versiona. Linkki Finna-hakutulokseen.Kenties kirjan voisi suomentaa lukiessa?
Sweet Valley High -kirjoja on julkaistu suomeksi 50 osaa ja lisäksi Sweet Valley High trillereitä 6 osaa. Suomenkielisistä kirjoista on luettelo mm. Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sweet_Valley_High.
Alkuperäisessä englanninkielisessä sarjasssa on noin 150 osaa. Niistä on luettelo mm. internet-osoitteessa: http://www.fantasticfiction.co.uk/p/francine-pascal/.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole omaa ympäristöjärjestelmää tai -ohjelmaa. Kaupungin virastojen ja laitosten pitää raportoida vuosittain kaupungin ympäristöraporttia varten seuraavia tietoja: Ympäristöjohtaminen ja –koulutus, Oman toimialan ympäristötavoitteet ja –toimet, Energiankulutus ja -säästö, Jätehuolto ja jätteen synnyn vähentäminen, Hankinnat kuljetukset ja ympäristöriskit.
Helsingin kaupungin ympäristöraportti: http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE…
Helsingin kaupunginkirjastoon on muodostettu mm. kirjastojen ekotukihenkilöistä ympäristöasioiden verkosto. Verkoston toiminnan pohjana on Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma: http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?...
Etsimääsi Thunder Bayn kisojen tunnusäveltä emme onnistuneet löytämään. Muita pääkaupunkiseudulla lainattavissa olevia urheilukisoihin liittyviä äänitteitä voit hakea aineistotietokanta Plussasta (www.libplussa.fi) kirjoittamalla asiasanahakuun olympialaiset tai urheilu ja rajaamalla haku "vain äänitteisiin".
Maakuntakirjastojen vastaavia äänitteitä voit hakea osoitteessa http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm. Klikkaa kohtaa valitse kaikki, kirjoita asiasanaksi urheilu ja valitse aineiston lajiksi esim. cdlevy.
Thunder Bayn kisamusiikkia voisit yrittää vielä jäljittää vaikkapa Suomen urheilukirjaston kautta: sähköpostiosoite on urheilukirjasto@stadion.fi, puh. 09-4342 2520.
Ikävä kyllä vastausta ei löytynyt, vaikka kysyimme valtakunnallisella kirjastolaisten postituslistalla.
Toivottavasti joku palstaa seuraava tunnistaa kirjan!
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt yksiselitteistä vastausta.
Esimerkiksi näistä kahdesta tietokannasta voi kokeilla sanahakua. Hakusanoilla 'cuckoo' ja 'spring' löytyy useita tuloksia:
www.poetryfoundation.org
www.poetryarchive.org
Lisäksi pelkästään internetistä löytyy google-haulla cuckoo + spring + poem valtavasti runoja. Monet niistä ovat vanhempia, tekijänoikeusvapaita runoja.