Arto Mellerin runo Sydän liekeissä sisältyy kokoelmaan Mau-Mau (1982). Voit lukea runon myös Mellerin runoteoksesta Nuoruus, siivekästä ja veristä : runot 1972-89 (1989).
https://finna.fi/Record/piki.191542
https://finna.fi/Record/piki.194150
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
Hagelstam
Bukowskis
Helander
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli.
Tein Helmet-haut sanoilla Eu ja Venäjä. Haku toi esiin 10 kirjaa aiheesta. Kirjat ovat melko vanhoja (1998-2017) Esim.
Länttä vai itää : Suomi ja geopolitiikan paluu / Hannu Himanen. 2017 ja Ulkopolitiikkaa / Matti Vanhanen. 2016. Linkki hakutulokseen.
Kun vaihdoin hakusanoiksi Euroopan Unioni ja Venäjä, kasvoi tulos jo 48 kirjaan ja kirjat ovat uudempia. (- 2023) Esim.Epävarmuuksien aika : kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? / toimitus: Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston työryhmä. 2023 ja Jättiläisen jalanjäljet : alaviitteitä suomettumisen historiaan / Jukka Tarkka. 2023. Linkki hakutulokseen.
Helsingin kaupunginkirjastossa on budjetissa varattu rahaa tapahtumia varten. Rahat on jaettu alueittain, ja alueen kirjastot sopivat keskenään miten rahat ja tapahtumat jaetaan, jotta ne jakautuisivat tasaisesti alueelle. Vain osa tapahtumarahoista on musiikkitapahtumia varten. Tapahtumat, joista maksetaan, pyritään suunnittelemaan noin vuodeksi etukäteen. Kirjastoihin voi aina tarjota tapahtumia tai esityksiä, mutta kovin suuria kuluja kirjastoilla ei ole varaa maksaa. Kysyä kannattaa, joka tapauksessa. Jos rahoitus mahdollistuu jotain muuta kautta, niin useimmiten kirjasto voi tarjota esiintymispaikan. Parhaiten tilanne selviää kysymällä asiasta siitä kirjastosta, mihin olisi tapahtumaa tai esitystä tarjoamassa....
Ensimmäinen suomennos kirjasta Tuulen viemää ilmestyi 1937 Maijaliisa Auterisen suomentamana. Alkuperäinen Gone With the Wind oli julkaistu 1936, eli hyvin nopeasti kustantaja Otava sai teoksen suomennettua. Kirja julkaistiin kaksiosaisena.
Teoksesta Otavan kirjallisuustieto löytyy tietoa kaikista mainituista kirjailijoista.
Johan Herman Wessel parodioi aikansa - valistuksen ajan - teatteria satiirin ja huumorin keinoin ja klassisen ranskalaisen murhenäytelmän pateettiseen tyyliin ironisoi yhteiskunnalista sovinnaisuutta.
Sándor Petőfin tuotanto edustaa byronilaista romantiikkaa. Petőfin tärkeimpänä vaikuttimena oli unkarilainen kansanrunous.
Detlev von Liliencron oli impressionistisen runouden edelläkävijä Saksassa. Hänen aiheitaan olivat luonto, rakkaus ja sotilaselämä.
Holger Drachmann oli poliittisvallankumouksellinen runoilija ja läheni tietyssä vaiheessa myös kansallisromantiikkaa.
Gustaf Fröding oli Ruotsin uusromantiikan suuria runoilijoita.
Lähde:
Otavan...
Kysymyksessä kuvailtu elokuvista otettujen kohtausten käyttö ei oikein mahdu minkään "vapaan" toiminnan sallivan säädöksen sisään. Kyse ei ole sitaattioikeuden käyttämisestä, koska esityksiin ei liity itse elokuvien tai näiden kohtausten esittelemistä.
Suojattujen elokuvien julkinen esittäminen on aina luvanvaraista. Joihinkin elokuviin on kirjasto voinut saada myös julkisen esittämisen oikeuden, jolloin katkelmia tällaisista elokuvista voisi näyttää kirjaston järjestämässä tilaisuudessa.
On kuitenkin hyvin kyseenalaista, koskisiko lainauksen ohessa saatu esityslupa myös sellaista esittämistä, jossa elokuvan ääniraita on korvattu uudella. Tällaisen oman ääniraidan voi kyllä tehdä, mutta sellaisen esittäminen julkisesti edellyttää oman...
Kyllä se valitettavasti ihan totta on, ettei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy Sueden videoita. Se johtuu todennäköisesti siitä, etteivät tuottajat liene niitä meille edes tarjonneet. Käytettävissäni olevista tietokannoista en pysty tarkastamaan, onko niitä ylipäänsä myytävänäkään, mutta ehkä ei, sillä niitä ei Manda-tietokannan mukaan ole Suomen muissakaan maakuntakirjastoissa. Mutta mikäli niitä jatkossa hankittavaksemme tarjotaan, pyrimme pitämään toiveesi mielessä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/ voit tehdä aihehaun kirjoittamalla hakukenttään vaikkapa narratii (asiasanaa ei tarvitse kirjoittaa kokonaan). Asiasanalla narratiivisuus löytyy tietokannasta 37 viitettä, joilla varmastikin pääsette alkuun. Mukana on myös kirjoja narratiivisuudesta nimenomaan tutkimusmenetelmien kannalta käsiteltynä. Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta Helkasta ja Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta tehtynä hakutulos on jo niin laaja, että jos haluatte tutustua siihen, suosittelen käymistä jossakin kirjastossa, koska tässä on mahdotonta antaa satojen viitteiden pituista listaa. Helkaa pääsette kyllä käyttämään myös vapaasti...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy mm. seuraavanlaisia teoksia:
Junnonaho, Martti: Uudet uskonnot - vastakulttuuria ja vaihtoehtoja : Tutkimus tm-, dlm- ja hare krishna -liikkeistä suomalaisessa uskonmaisemassa, Virkamäki, Pekka: Arka ja ahdas ismi, Bhaktivedanta, A.C.: Sri isopanisad, Bhaktivedanta, A. C.: Elämän tiede.
Voit tehdä haun asiakastietokannassamme itsekin: laita asiasanaksi hare krisna -liike. Myös liikkeen musiikkia löytyy lainattavaksi, esim. Krishna Prema das: Beyond darkness -cd-levy.
Googlessa voit laittaa hakusanaksi hare krishna, ja etsiä tietoa kielellä suomi. Hakutulos antaa monia sivuja, esim. http://www.krishnanmaailma.com/aihe/kaytantoa ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Krishna-liike.
Kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteissä on asiakastietokoneita, joita voi käyttää kirjastokortin numerolla ja siihen liittyvällä pin-koodilla. Pin-koodin saa tarvittaessa kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Tietokoneen voi varata osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi. Mahdollista on myös mennä suoraan kirjastoon ja kysyä tietokonetta, jos niitä on siellä vapaina. Tietokoneiden varausajat vaihtelevat enimmäkseen tunnista kahteen tuntiin; pikakoneet, joihin ei tarvita erikseen varausta, ovat yleensä 15–30 minuutiksi.
Kirjaston tietokoneilla voi tulostaa A4-kokoisia tulosteita. Ne maksavat 40 senttiä kappaleelta.
Tässä muutamia ehdotuksia kirjoista, joista tietoa voisi löytyä:
Auer: Maantieto, 1942, s.259 ->
Leiviskä: Maailman kulttuurit ja maantiede, 1936
Leiviskä: Maailman maat ja valtiot, osa 3, 1931
Leiviskä: Nykypäivien maat ja kansat, 1937
Rosberg: Maat ja kansat : maantieteellinen tietokirja, 1931-33
Uudet maanosat : koulumaantiedon lukukirja III : Amerikka, Austraalia, Tyynen meren saaristo ja napamaat, 1940
Yhdysvallat esittäytyy, 1949
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa löytyvät vanhemmat lehdet mikrofilmattuina ja niistä voi myös ottaa kopioita.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Myytäviä lehtiä voisi kysellä jättämällä ostoilmoituksen jollekin nettisivustolle, esim. antikvariaatti.net
http://www.antikvariaatti.net/
Hei,
kysymäsi Merja Jalon kirja, Ratsukallion uhka, on ilmestynyt vasta tänä vuonna eli 2018.
Kirjaa on tilattu Raahen kirjastoon mutta se ei ole vielä lainauksessa. Sama tilanne on muissa OUTI-kirjastoissa. Kirjaa pystyy jo varaamaan. Tällä hetkellä siihen kohdistuu 15 varausta. Voit varata kirjan joko itse OUTI-kirjastojen nettikirjastossa (tarvitset salanumeron), soittamalla numeroon 040-1356 799 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto(at)raahe.fi. Niin ja tietenkin olet tervetullut paikanpäälle kirjastoon tekemään varausta.
http://www.outikirjastot.fi/
Raahen kirjastojen aukioloajat.
Arja
Jos tarkoitus on valokuva ja levittää kyseisessä lehdessä olleita kirjoituksia ja/tai valokuvia, niiden levittämiseen tarvitaan alkuperäisten kirjoittajien ja kuvaajien lupa. "Vanha lehti" ei ole suojan kohde, mutta sen yksittäiset jutut ja kuvat ovat.
Vain sellaisia tekstejä, joita voidaan pitää tekijänoikeuden ulkopuolelle jäävinä (esimerkiksi kokouksen pöytäkirja tai yhdistyksen tms. virallinen kokousilmoitus) kohteina, voi levittää ilman lupaa, ennen kuin tekijän kuolemasta on 70 vuotta.
Heikki Poroila
Kirjastot ottavat mielellään vastaan lahjoituksina kirjoja, jotka puuttuvat kokoelmasta. Useimmiten ihmisten tarjoamat lahjoitukset ovat kuitenkin sellaisia, joita kirjaston kokoelmassa on jo riittävästi, eikä niitä tilasyistä ole järkevää ottaa lisää. Tällöin on mielekästä käyttää hyväksi kirjaston ns. vaihtokärryä, jos sellainen on. Niissä kirjat vaihtavat nopeasti omistajaa ja kierrätyksen periaate toimii.
Jos kysymys ei ole ihan muutamasta kirjasta, joiden tarve kirjastossa on helppo selvittää saman tien, kannattaa aina sopia asiasta puhelimitse tai sähköpostilla etukäteen kyseisen kirjaston johtajan kanssa. Kaikkien HelMet-alueen kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta helmet.fi. Sähköposti kannattaa osoittaa johtajalle, vaikka...
Varmaankin pöydät ovat ajalta ennen nykyisiä ohuita näyttöjä ja läppäreitä.
Vuonna 2001 Tivi lehti uutisoi litteiden näyttöjen olevan yleistymässä, koska niiden hinnat olivat lähteneet laskuun.
Kesti kuitenkin vielä 10-15 vuotta, kunnes kuvaputkinäytöt muuttuivat ylen harvinaisiksi konttoreissa.
Näyttää siltä, että aloitustarinan ruotsinkieliseksi vastineeksi on monta vaihtoehtoa. Esimerkiksi Kopiraittilan koulussa käytetään ilmausta inledningsberättelse, https://kopiraittila.fi/sv/kopiraittilas-mysterium/instruktioner-at-lar….
Muualta löytyvät myös inledande berättelse, https://lekar.folkhalsan.fi/vanskapslekar/kompiskonst-att-ansluta-sig-t…, påbörjande berättelse tai pelkkä inledning, https://www.skolmagi.nu/produkt/inledning-berattelse-1-4/.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 annettiin Sanna-nimeä kaikkiaan 10 984 tytölle. Myös vuosina 1980-1999 Sanna-nimen sai 10 859 tyttöä. Tarkempi, vuosikohtainen haku on poistettu käytöstä tietosuojasyistä.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelu löytyy täältä.
