Kyllä on, tällä hetkellä palautusautomaatteja on Pukinmäen ja Viikin kirjastoissa. Myös remontin jälkeen 10.1. avattavassa Itäkeskuksen kirjastossa on automaatteja palautukseen. Näiltä internetsivuilta saat lisätietoja:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2219
http://www.lib.hel.fi/page.asp?notice=1&_item_id=5465
Kyllä cd-äänikirjoja on olemassa. Voit hakea niitä Aalto-kirjastojen tietokannasta (www.aaltokirjastot.fi) haluamillasi asiasanoilla. Voit valita asiasanaksi esimerkiksi kuunnelmat tai sadut, aineistolajiksi cd-levyn ja kirjallisuudenlajiksi kaunokirjallisuuden. Myös tekijän tai teoksen nimellä äänikirjoja voi hakea.
Tein kokeeksi haun satuäänikirjoista cd-levyllä, ja tuloksia tuli yhteensä 142. Kuunneltavaa automatkan ajaksi siis varmasti löytyy.
Suomen Tivoli tai Sirkus Finlandia kierrätti 1970-luvulla valasta ainakin yhtenä kesänä. Juttu on ollut myös Warkauden Lehdessä, mutta sen löytäminen on vaikeaa. Pitäisi tietää päivämäärä vaikkapa edes kuukauden tarkkuudella. Digimuodossa noita vanhoja lehtiä ei löydy.
Hei,
Iitin kunnan kirjastokortti ei ole maksullinen. Kortin saamiseksi sinun kannattaa ottaa yhteyttä iitin kirjastoon:
Puhelinnumero:
040 4833800
Sähköposti:
kirjasto@iitti.fi
Pelkään kuitenkin, että sinun on noudettava kortti Iitistä.
Valitettavasti Simo Häläinen-nimisestä henkilöstä ei löytynyt minkäänlaista informaatiota. Onko nimi varmasti oikea?
Jos tarkoitit kirjailija Simo Hämäläistä, hänestä löytyy lyhyet henkilötiedot ja teosluettelo Internet-osoitteesta http://www.jns.fi/kirjailijat/hamalain.html. Osoitteessa http://www.helsinginsanomat.fi/klik/alkuluku/kotimaiset/nauravienihmist… on luettavissa ensimmäinen luku Hämäläisen kirjasta Nauravien ihmisten kylä (1997). http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971107/erik/971107er03.ht… vie Helsingin sanomien verkkoliitteen juttuun, jossa haastatellaan Hämäläistä tietoverkon käytöstä.
Simo Hämäläistä käsitellään myös seuraavissa kirjoissa:
Kotimaisia nykykertojia 1997 ja Tarkka, Pekka: Suomalaisia...
Jussi Rasinkankaan säveltämää ja Pekka Erosen sanoittamaa kappaletta Tuulen morsian ei valitettavasti ole julkaistu nuottina eikä se myöskään sisälly mihinkään nuottijulkaisuun.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kyseessä on Bertolt Brechtin runo Schlechte Zeiten vuodelta 1949.
Runon voi lukea esimerkiksi teoksesta Bertolt Brecht: Gedichte. Band VII : 1948-1956 (1969, s. 51) . Teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
Brita Polttila on suomentanut Brechtin runon Schlechte Zeit für Lyrik eli Huonoa aikaa lyriikalle, joka sisältyy Brechtin runojen kokoelmaan Runoja 1914-1956 (ensimmäinen painos vuodelta 1969).
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista satua, eikä tietokannoista tai hakuteoksista ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon sadusta ja/tai kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kattavin kokoelma standardeja on Suomen Standardisoimisliiton kirjastossa Helsingissä. Kirjasto sijaitsee Länsi-Pasilassa osoitteessa Maistraatinportti 2 ja on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8-16.
Myös muilla kirjastoilla on standardeja kokoelmissaan vaihtelevasti. Suurimmat yleiset kirjastot pyrkivät hankkimaan kokoelmiinsa ainakin kaikki SFS-vahvistetut standardit. Standardeja ei yleensä lainata, vaan ne ovat käsikirjastokäytössä. Turun kaupunginkirjastossa standardit on sijoitettu käsikirjaston yhteydessä olevaan lukusaliin (pääkirjaston 2. krs, Linnankatu 2, puh. 02-2620 630). Valitettavasti mainitsemasi standardi puuttuu tällä hetkellä Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta, mutta standardeja voi pyytää nähtäväkseen myös Turun...
Kampanja lienee yksinkertaisesti Ranskan armeijan sotaretki, joka liittyy ns. Puolan perimyssotaan (1733-1735). Sodan tuloksena Ranska sai otteeseensa Lothringenin alueen (ransk. Lorraine), joka ulottuu Reinille. V. 1735 tehdyssä välirauhassa (lopullinen v. 1738) Puolan kuninkaanvaalissa hävinnyt Ranskan ehdokas Stanislaw Leszczynski sai ko. alueen herttuakunnakseen. Tämän kuoltua alue oli määrä liittää Ranskaan. Tietoa näistä 1700-luvun eurooppalaisista valtakamppailuista, joissa liittosuhteet vaihtelivat ja joissa rauha oli poikkeus- ja sota normaalitilanne, saa maailmanhistorian yleisesityksistä, viittaan tässä vain teokseen ///Otavan suuri maailmanhistoria, osa 12 : Valistuksen aika, s. 115).
Europass eli suomeksi Europassi on Opetushallituksen sivuston mukaan "Euroopan komission kehittämä asiakirjakokonaisuus, jonka avulla työnhakijat ja opiskelijat voivat osoittaa osaamisensa hakiessaan työ- tai opiskelupaikkaa. Europassilla voi osoittaa hankitut tiedot ja taidot kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla."
Opetushallituksen sivuilta löytyy lisää tietoa:
http://www.oph.fi/europassi/
Kirjan "Iita, Linta Maria" (Kiviniemi, Eero, 1983) mukaan suosituimmat ensimmäiset nimet Suomessa vuosina 1890-1990 ovat Matti ja Anna. Mikäli otettaisiin huomioon kaikki etunimet (= toiset ja kolmannet nimet), suosituimmat olisivat Maria ja Juhani.
Helmet-kirjastojen myöhästymismaksu on 20 senttiä päivältä aikuisten aineistosta (lasten kirjoista maksua ei mene). Sillä ei ole merkitystä, onko elokuvasta varauksia vai ei.
Helsingin kaupunginkirjaston maksuista löytyy tietoa kirjaston sivuilta, kohdasta Kirjasto-info > Lainaaminen ja kirjastokortti > Maksut, (http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1554 ).
Voisit tiedustella Kårenilta, olisiko heillä joitain tietoja jäljellä kanslisteista. Muualta ei tällaista julkaisua löydy Internetistä tai kirjana. Yhteystiedot löydät täältä http://www.abo.fi/karen/?page=kontaktuppgifter .
Vammaislakia en lakikirjasta löytänyt, mutta sen sijaan vammaistukilaki 5.2.1988/124 löytyi.
Useita muutoksia lakiin on vuosen aikana tullut ja tuorein muutos tulee voimaan 1.6.2004 (7.5.2004/367).
Lisäksi löytyi laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380, jonka tuorein muutos on tullut voimaan1.4.2002. On olemassa laki myös kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977. Tarkoitatteko jotain näistä laeista?
Internetissä on kaikkien käytettävissä finlex-tietokanta osoitteessa http://www.finlex.fi . Siellä on haettavissa
Suomen voimassaoleva lainsäädäntö.
Tekijänoikeuslain pykälä 20 sanoo selvästi, että tekijän suostumuksella myytyä tai muutoin pysyvästi luovutetta teoskappaletta saa näyttää julkisesti. Esimerkiksi ostamani taulun saan laittaa julkisesti näytille kysymättä ensin lupaa. Selvennyksenä sanottakoon, että lakiopillisesti näyttäminen ja esittäminen ovat eri asioita: esimerkiksi elokuvateatterissa ei näytetä elokuvia, vaan esitetään, ja tälle esittämiselle tekijänoikeuslaki asettaa rajoituksia. Tatuoinnin julkisessa paljastamisessa taas kyse lienisi sen näyttämisestä, joten tatuoijalla ei pitäisi olla mitään oikeutta kieltää tatuoinnin paljastamista.
Hei,
Isossa raamatun tietosanakirjassa kirjoitetaan:
"Golgata on koko kristikunnalle suuri uhri- ja sovituspaikka. Aabraham oli uhrata Iisakin eräällä läheisellä vuorella, ja samalla tavalla Jumala antoi tällä paikalla ainokaisen Poikansa kuolemaan voittaakseen takaisin kadotetun maailmansa." (Iso raamatun tietosanakirja, osa 1)
