Terveyskirjasto kertoo iskun vaikutuksesta näin: "isku kehoon, raajoihin tai päähän aiheuttaa iskun kovuudesta ja osumapaikasta riippuen eriasteisesti kudosten vaurioitumista. Ihon alla oleva rasva- ja usein myös lihaskerros vaimentavat iskun voimaa mutta puristuvat samalla kokoon ja soluja rikkoutuu. Myös iskukohdassa kulkevat pienet verisuonet vaurioituvat ja verta vuotaa kudoksiin aiheuttaen kudoksen sisäisen veripahkan tai ihonalaisen mustelman."
Lisää tietoa Terveyskirjastosta:
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00237
Olisiko kyseessä vuoden 2000 elokuva Pelin henki? (engl. Reindeer Games) Elokuvassa päähenkilö Rudy Duncan (Ben Affleck) vapautuu vankilasta, ja myöhemmin elokuvassa henkilöt ryöstävät kasinon joulupukin asuihin pukeutuneina.
Muita elokuvia, joissa henkilöt ovat pukeutuneet joulupukin asuun ryöstäessään jonkin paikan;
Paha pukki (engl. Bad Santa, 2003)
Vaarallista kaksoispeliä (engl. The Silent Partner, 1978)
Voiko joulua varastaa? (engl. Stealing Christmas, 2003)
Lähteet:
https://www.imdb.com/title/tt0184858/?ref_=ttpl_pl_tt
https://www.news-gazette.com/arts-entertainment/richard-j-leskosky-movi…
Eurooppalaista yhteiskuntaa harvoin käsitellään tutkimuksissa yhtenä kokonaisuutena. Aalto-kirjastojen tietokannasta löydät joitakin aiheeseesi sopivia teoksia hakemalla esim. asiasanoilla yhteiskunnallinen muutos ja Eurooppa. Sieltä löytyy kirjoja, kuten Anthony Giddens: Europe in the Golden Age sekä Maija Metsä (toim.): Tuleva tuhat. Yhteiskunnan muutosta yleisesti käsittelevistä kirjoista, kuten "Arvot, moraali ja yhteiskunta : sosiaalipsykologisia näkökulmia yhteiskunnan muutokseen" voisi myös olla hyötyä aiheesi kannalta. Muita asiasanoja joita kannattaa kokeilla ovat kehitys ja yhteiskuntakehitys.
Aalto-kirjastojen haku: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Jyväskylän kirjaston koneilla on käytössä Aleksi-tietokanta, josta voit...
Psykologisissa tutkimuksissa käytetään usein operationaalisia määritelmiä eli määritellään teoreettinen käsite sen menetelmän avulla, jolla ko. käsitettä mitataan. Käsitteiden määritelmät ovat tutkimuskohtaisia mutta aina sidoksissa tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen.
Ratkaisevaa on siis se, mihin tutkimukselliseen yhteyteen olet oman tutkimuksesi sijoittamassa. Tästä et kerro kovin paljon kysymyksessäsi. Onko kyseessä organisaatiopsykologinen tutkimus? Ketkä ovat ne tutkijat, joiden töihin aiot työssäsi viitata? Miten he ovat käyttäneet kyseistä käsitettä?
Epävarmuuden kokemukset ryhmätyöskentelyssä liittyvät usein ryhmän tavoitteiden epäselvyyteen tai niiden muuttumiseen. Näihin kysymyksiin löytyy teoreettista taustaa W.R. Bionin...
Vaasasta löytyy Suomen kirjastomuseo sekä Suomen kirjastomuseoyhdistys, joka ylläpitää museota: http://www.suomenkirjastomuseo.fi/yhteystiedot/. Tietääkseni ei muita kirjastoautoja ole museoitu tai olla museoimassa kuin Vanha Ykkönen. Lisätietoja saa varmasti Suomen kirjastomuseosta.
Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehdessä Tukiviesti (nro 2, elokuu 2011) on kyseinen runo ja runon tekijäksi ilmoitetaan Kauko Sihvo. Monessa muussa yhteydessä vastaavan runon tekijäksi ilmoitetaan kuitenkin tuntematon. Näiden seikkojen valossa runon kirjoittajan henkilöllisyys jää valitettavasti epävarmaksi.
Lähde:
http://vanhustuki-fi-bin.directo.fi/@Bin/b6bcc94d47d2d847e1995e42faf96e…
Romaanissa seitsemän henkilöä on pelastusveneessä Pohjanmerellä vuonna 1939. Helpottaakseen tukalaa tilannetta, he alkavat kertoa tarinoita, joissa esiintyy henkilö nimeltä Johan Gottlob.
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy ¡Canta, amigo! -paketti, joka sisältää nuottikirjan ja tupla-CD:n. Kokoelmassa on espanjan kielen opiskeluun soveltuvia lauluja, myös lastenlauluja. Nuottivihkossa yhteislauluun sopivat sovitukset sointumerkkeineen sekä laulukohtaiset espanjalais-suomalaiset sanastot. CD-äänitteillä kappaleista sekä laulu- että instrumentaaliversiot.
Lisäksi löytyy nuotti Barnvisor från hela världen, jossa on mukana viisi espanjankielistä lastenlaulua, sekä tekstit että nuotti.
E-aineistojen käyttö edellyttää sitä, että teillä on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku. Suomenkielisiä e-kirjoja voi lukea ja e-äänikirjoja jkuunnella joko suoraan selaimessa, mikä edellyttää verkkoyhteyttä, tai lataamalla aineiston omalle laitteelle. Lisätietoa e-aineistojen lainaamisesta voitte lukea alla olevasta linkistä. Mikäli teillä on kysymyksiä aiheesta, teidän kannattaa kääntyä suoraan Mäntsälän kirjaston puoleen.
https://www.mantsala.fi/kirjasto/eaineistot
Finna-hakupalvelun kautta löytyy aiheesta kirjallisuutta ja opinnäytteitä, joista voisi olla sinulle hyötyä:
- Haastattelu : tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus / Ruusuvuori Johanna, Tiittula Liisa, Aaltonen Tarja, 2005,
- Syytöksiä ja epäilyksiä : toimittajan ja poliitikon vuorovaikutuksesta televisiokeskustelussa / Berg Maarit (väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2003)
- Constructing knowledge : epistemic practices in three television interview genres / Koskela Heidi (väitöskirja, Jyväskylän yliopisto, 2011)
- Toimittajien kysymysstrategiat kahdessa television haastatteluohjelmassa / Uihero Auli (pro gradu -työ, Tampereen yliopisto, 2003)
- Televisiohaastattelun vuorovaikutus viihdeohjelmassa...
Hei!
Jari Niemelä 1990: tutkimus Tuntematon ruotusotilas: Ruotsinajan lopun ruotuarmeijan miehistön sosiaalinen ja taloudellinen asema Satakunnassa. Suomen Historiallinen Seura. Historiallisia tutkimuksia 157. Luettavissa verkossa: https://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-dor-000193
Niemelän tutkimuksesta löytyy tietoa sotilastorpista sekä millä tavoin sotilastorppien käyttö muuttui Ruotsin vallan loppuajalla ja sen loputtua. Historian saatossa, esim. isonvihan aikaan sotilastorpat joutuivat huonoon kuntoon ja niiden jälleenrakennukseen meni aikaa. Sotilastopista ja niiden rakennuskokonaisuuksista on harvoin kovin tarkkoja tietoa, mikä hankaloittaa niiden tutkimista.
Joitain sotilastorppia on museoitu. Löytyi esim. Alepujan sotilastorppa...
Runo, joka alkaa rivillä "Lakkaamatta etsi sitä Suurta" on julkaistu Tommy Tabermannin kokoelmassa Oljenkorsia (1993, s. 126).
https://finna.fi/Record/outi.258595?sid=3379265497
Voisiko kyseessä olla kiinalaisen Xiu Oyangin runo, joka on myös sävelletty Neilikka-yhtyeen esittämäksi lauluksi nimeltään Kukat niinkuin sinä? Samantapaista runoa on kysytty meiltä aiemminkin, ja silloin vastauksessa ehdotettiin tätä runoa. Löydät aiemman vastauksen ja lisää tietoa runosta täältä.
Hilkka-Helinä Lappalaisen runo "Onnellinen laulu" päättyy sanoihin silloinkin onnella on sata laulua-kaikesta siitä, mikä oli. Yksi humiseva kiitos,kaikentäyttävä, siitä, rakas, mikä oli.
Syömishäiriöt ovat olleet esillä viime vuosina etenkin nuorten kirjoissa, kuten esim. seuraavissa Hannele Huovi: Madonna (Tammi,2000), Kira Poutanen:Ihana meri (Otava, 2001) ja Laura Hakalan toimittama Siskonmakkarat: miltä syömishäiriö tuntuu ( Tammi, 2009). Syöpä on aiheena mm. romaaneissa Jarkko Tontti: Luokkakokous ( Otava, 2007) ja Gunnar Mattson: Prinsessa (WSOY, 1990) sekä muistelmissa Kristiina Helenius: Mikä maa, mikä syöpä (Tammi, 2008), Marja Aarnipuro: Rintasyöpävuosi (Teos, 2011), Satu Hassi: Tukka hattuhyllyllä (WSOY, 2002) ja Niina Repo: Arpi (WSOY, 2008). Alzheimerin taudista kertovat Saara Kesävuoren romaani Hyvä isä (Tammi, 2008) ja Hannu Mäkelän Muisto (Otava, 2001) ja Parkinsonin taudista Jussi Kivimäen muistelmat...
Kirjaston kokoelmiin kuuluvaa aineistoa on mahdollista ostaa sen jälkeen, kun aineisto on poistettu kirjaston rekisteristä. Kokoelmanhoitotyötä (eli myös poistoja) tehdään koko ajan, joten kirja voi päätyä poistokappaleeksi milloin vain. Kokoelmista poistettua aineistoa myydään yleensä kirjamyyntitapahtumissa, mutta myös jatkuvan kirjamyynnin tavalla.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kirjamyyntejä voi seurata esimerkiksi helmet.fin tapahtumakalenterin avulla: http://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Tapahtumat
Monesta HelMet-kirjastosta löytyy myös erillinen kirjakierrätyspiste, josta voi myös löytää etsimänsä. Kirjakierrätyspisteistä löytyy kattava luettelo myös helmet.fin kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Pikkuserkkujen lapset ovat keskenään kolmansia serkkuja/kolmannen polven serkkuja tai kansankielellä "sokeriserkkuja". Kuitenkaan sinun ja pikkuserkkusi tyttären väliselle sukulaisuussuhteelle ei ole virallista nimitystä suomen kielessä. Eri sukulaisuussuhteita voi tarkastalla esimerkiksi tästä taulukosta:https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Kirjaston äänikirjat ovat cd-levyllä ja ne ovat lainattavissa tai varattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Äänikikirja haun voi tehdö HelMet sivuston kautta hakusanalla äänikirjat, vasemmasta sivustosta ruksata aineisto cd-levy ja kokoelman alta ruksata aikuistenkokoelma.
Kaupunginkirjastolla on Kotipalvelu, joka toimittaa kirjoja kotiin asiakkaille, jotka eivät voi asioida kirjastossa. Heihin kannattaa olla yhteydessä, jospa saisitte esim. sen kautta äänikirjoja kotiin. Puhelinnumero on 31085214 arkisin kello 13-15.
Itäkeskuksessa sijaitseva Näkövammaisten kirjasto Celia on tarkoitettu nimenomaan henkilöille, joilla on näön vuoksi vaikeuksia lukea. Kannattaa myös heiltä kysyä asiasta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/...
Meiju Suvaksella on 1990 ilmestyneellä Sydän tietää –levyllä kappale Sydän tietää, jossa lauletaan ’sydän sen jo tietää, minkä järki kieltää’. Olisikoha kyse tästä laulusta?
