Islantilaisia tai tanskalaisia feministisiä sarjakuvia ei valitettavasti ole saatavilla Helmet-kirjastossa. Norjalaisilta tekijöiltä Marta Breeniltä ja Jenny Jordahlilta löytyy seuraava teos (myös ruotsiksi ja englanniksi):
Naiset : 150 vuotta vapauden, sisaruuden ja tasa-arvon puolesta / Marta Breen, Jenny Jordahl ; suomentanut Sanna Manninen
Breen, Marta, sarjakuvantekijä. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2377438__SJordahl%2C%20Je…
Kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Mikko Porvalin kirja Hyökkäyksen edellä : kaukopartio Kannaksella kesällä 1941 (Atena, 2013). Se kuvaa jatkosotaa edeltävää tiedusteluretkeä, jonka tarkoitus oli selvittää Neuvostoliiton joukkojen sijaintia. Kirja perustuu arkistotietoihin, haastatteluihin ja heti tapahtumien jälkeen tehtyyn Yleisradion haastatteluun, jonka julkaiseminen kuitenkin aikoinaan kiellettiin. Kaukopartio kohtasi mm. tilanteen, jossa päädyttiin ampumaan siviilejä, etteivät nämä voisi paljastaa partiota. Lisätietoa kirjasta kirjailijan sivuilta: http://www.mikkoporvali.fi/index.php?page=1101&lang=1.
Muita tuoreita tietokirjoja kaukopartiotoiminnasta:
Berghall, Patrik: Kuoleman porteilla : ilmavoimien kaukopartio-...
Vilkkumiehen koulutus on liittynyt viestitoimintaan, eli kyseessä on vilkun, eräänlaisen heliografin käyttäjä. Vilkkutoimintaa on avannut tarkemmin kapteeni V. Saura Riihimäen varuskunnan sotilaslehdessä vuonna 1932:
Sattuma : Riihimäen garnisoonin sotilaslehti, 25.11.1932, nro 11, s. 1-3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1364993/articles/81…
Kansalliskirjaston digitoimista 1920-30 -lukujen sotilaslehdistä löytyykin usein valaistusta aikakauden termeihin.
Kohdan 42 tulkitsen tarkoittavan siirtoa 11. Rannikkoprikaatiin heinäkuussa 1941.
Kohta 24 voisi olla suurpiirteisesti kirjattu huoltopatteri, ja kohdan 26 merkitys on epäselvä.
Kohta 32 voisi viitata palveluun 11. Rannikoprikaatissa välillä...
Hei,Suomen säähän liittyviä vastauksia saat parhaiten Ilmatieteentaitoksen sivuilta. Heidän sivustollaan on todella monipuolista tietoa Suomen säästä pitkältäkin ajalta. Sieltä voi hakea tietoja myös mittausasemittain. Ilmatieteenlaitoksen sivustolla kohdassa 'Ilmasto' on erilaisia kuukausi- ja vuositilastoja sekä sääennätyksiä. Lokakuulta 2024 ei ole vielä tilastotietoja.Maailman ja Europan laajuista tieto on esimerksi Copernicus-sivustolla. Tässä muutamama suora linkki Ilmatieteenlaitoksen sivustolle:Suomen nykyilmasto ja ilmastotilastot https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastoMennyt sää ja ilmastotilastot https://www.ilmatieteenlaitos.fi/mennyt-saa-ja-ilmastotilastotLämpötilaennätyksiä https://www.ilmatieteenlaitos.fi/...
Olisikohan kyse ollut vuoden 2006-painoksesta? Luettelointitietojen mukaan kirja on kuvitettu. Suomennoksen tekijä on Eila Pennanen. Kirjassa on vähemmän sivuja kuin monessa muussa laitoksessa, mutta ilmeisesti kirjan fontti on pientä. Kirjan voi varata Helmet-tietokannan kautta.Helmet : Humiseva harju
Tietotekniikan liiton ATK-sanakirja määrittelee näin sanat WEB ja portaali:
WEB sama kuin WWW
= Internet-verkossa hajautettu ja monipuolinen tietojenkäsittely-ympäristö, jonka totetutus perustuu ensisijaisesti HTML-kielisten hypermediasivujen siirtämiseen HTTP-käytännöllä vakiomuotoisia resurssinpaikantimia (URL) osoitteina käyttäen.
PORTAALI
= Monia erilaisia aineistoja ja palveluja tarjoava sivusto, josta käyttäjä voi muokata omia tarpeitaan vastaavia aineistoja ja palveluja käsittävän sivuston, tyypillisesti aloitussivuston.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy aikaisempi vastaus, joka koskee portaalia:
http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=2296&arkisto=tru…
Sen listalta löytyy kirjoja ja lehtiä, joita on...
Verotus -lehti tulee Leppävaaran ja Tikkurilan kirjastoihin. Kummassakin kirjastossa sitä säilytetään kuluvan vuoden lisäksi viisi edellistä vuotta. Leppävaaran kirjastosta lehteä ei lainata, joten etsimänne numeron pitäisi olla aina paikalla. Tikkurilan kirjasto lainaa Verotus -lehteä. Helmet -aineistohausta näkyy onko lehti lainassa. Sivuilta löytyy myös kirjastojen osoitteet ja aukiolotiedot.
http://www.helmet.fi/
Esim. Gina Steerin kirjasta "Suklaaherkkuja", joka on ilmestynyt "Hyvää helposti"-sarjassa v.1995, löytyy resepti, jossa tosin ei mainittu pullan ranskankielistä nimeä, mutta uskoisin kyseessä olevan juuri "pain au chocolat".
HarperCollins Nordic -niminen Ruotsissa toimiva kustantamo on tosiaan julkaissut vasta neljä osaa kaikkiaan viisiosaisesta sarjasta. Tunnetaan tapauksia, että tällaiset sarjat on jätetty kesken kaupallisista syistä eli liian vähäisen myynnin takia. Mutta asia kannattaa varmistaa suoraan kustantajalta (asiakaspalvelu@eharlequin.fi).
Heikki Poroila
Jos käytät Lapin kirjaston e-kirjapalvelua selaimessa, saat näkyviin vain saatavilla olevat äänikirjat näin:
valitse saatavuus-valikosta Saatavilla heti ja tiedostomuoto-valikosta äänikirja.
Jos käytät Ellibs-sovellusta, valitse oikean ylänurkan pisteiden takaa tiedostomuodoksi MP3 ja vedä Lainattavissa-liukukytkin oikealle ja paina Näytä.
Hei,
poikien murrosikään liittyvästä kaunokirjallisuudesta löytyisi ainakin seuraavat esimerkit:
- Jacobsson, Anders: Bertin päiväkirja
- Korhonen, Asser: Saarnaajan poika
- Matilainen, Jussi: Cool vai ei - nuorten jännitysromaani
- Väisänen, Hannu: Toiset kengät
Kirjat ovat löydettävissä ja saatavilla kaukolainana Tampereen alueen kirjastoista. Lisätietoa näistä löytyy Piki-verkkokirjastosta.
Emme valitettavasti löytäneet tällaista viitettä. J. K. Paasikivestä löytyy paljon kirjallisuutta Finna-haulla. Tietoa voisi etsiä elämäkerroista ja muistelmista tai kirjeistä sekä päiväkirjoista.
Kollegani muistikuvia lehtikirjoittelusta: Aikanaan maailmalla paljon herätti kohua uutiskuva Sauli Niinistöstä kolaamassa lunta presidentinvaalien tulosten selviämisen jälkeisenä aamuna. Paasikiveen ja halkoihin muistan ruotsalaislehden Suomen-kirjeenvaihtajalle kohdistetun kehotuksen hankkia kirves ja mennä metsään halkoja hakkaamaan.
Ehkä joku lukijoistamme on törmännyt tähän?
Helmetistä löytyy riittävä kappalemäärä ainakin eteläkorealaisten naiskirjailijoiden kirjoja:
Han Kang s. 1970
- Vegetaristi - Kansainvälinen bestseller, joka nosti Han Kangin maailmanmaineeseen. Kirja on rankka lukukokemus, joka kertoo mm. anoreksiasta, perheväkivallasta ja sotamuistoista. Koreassa sitä on luettu maan sodanjälkeisen historian tulkkina.
- Valkoinen kirja - Valkoinen väri kuvaa ihmissielua ja kuolemaa. Kirjassa tuntemattomaksi jäänyt henkilö "puhuu" isolle siskolleen, joka kuoli parin tunnin ikäisenä.
- Ihmisen teot - Kirja kertoo Etelä-Korean hallintoa vastaan kapinoineista opiskelijoista ja vastarinnasta, joka tukahdutettiin verisesti. Episodimainen romaani ulottuu vuodesta 1980 nykypäivään. Kirja nostaa esiin...
Kerroit lisätiedoissa, että teet aiheesta päättötyötä ja että työhösi liittyy haastattelututkimus matkustavaisille. Tiedontarpeesi on varsin laaja, ja yksin sen vuoksi ei ole mielekästä tätä kautta tehdä sinulle listaa materiaalista, jota voisit käyttää työssäsi. Toiseksi kaikenlaisen tutkimuksen, koulun esitelmästä graduun, päämäärä ei ole valmis työ vaan tiedonhaun ja tieteellisen työn prosessin oppiminen. Mikä tahansa työ rakentuu useimmiten siten, että lähdetään yhdestä lähteestä (tässä tapauksessa esim. haastattelutukimuksen tulokset tai kirjastoista saatava Paula Kannisen kirja "Lentopelko ja sen hallinta" (1996)) ja edetään ensimmäisen lähteen käyttämien lähteiden pohjalta eteenpäin. Lähdeluettelo kasvaa työn edetessä ja työ...
Elokuva I'm losing you perustuu Bruce Wagnerin omaan samannimiseen romaaniin. Elokuvan arvosteluissa kerrotaan, että elokuva sisältää paljon viittauksia muihin elokuviin ja kirjallisuuteen.
Eräässä amerikkalaisessa arvostelussa mainittiin Emily Dickinson, (ks.internetosoite http://www.rottentomatoes.com/click/movie-1087760/reviews.php?critic=al…).
Mahtaisiko hän olla elokuvassa viitattu runoilija?
Emily Dickinsonin runossa After Great Pain on lopussa sanat, joihin arvostelussa viitataan:
After Great Pain, A Formal Feeling Comes
After great pain, a formal feeling comes —
The Nerves sit ceremonious, like Tombs —
The stiff Heart questions was it He, that bore,
And Yesterday, or Centuries before?
The Feet, mechanical, go round —
Of Ground, or...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy niukasti tietoa ylioppilasperinteestä. Matti Klingen ja Laura Kolben kirja "Suomen ylioppilas" tosin sisältää mielenkiintoista tietoa yliopistoelämästä kautta vuosisatojen. Kirjan saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin yliopistomuseossa sen sijaan löytyy asiasta enemmän tietoa. Heilläkään ei tosin ollut tietoa fuksi sanan alkuperästä. Museon yhteystiedot löydät osoitteesta:
http://www.halvi.helsinki.fi/museo/HYM.htm
Jos Yleisen Suomalaisen asiasanaston hakukenttään kirjoittaa dekkari* niin sanasto toteaa, ettei sanaa dekkarit käytetä, vaan että käytettävä asiasana on salapoliisikirjallisuus, jonka rinnakkaistermejä ovat jännityskirjallisuus, rikoskirjallisuus ja vakoilukirjallisuus. Näistä sanoista paljastuukin hyvin se mitä nämä kirjat pitävät sisällään. Tämä kuitenkin lienee sitä tarkoittamaasi perustietoa, jota et tarvitse, joten laitan tähän alle muutaman vihjeen, josta saat lisää tietoa dekkareista.
Erinomainen nettisivusto on dekkarinetti, katso http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/
Dekkarinetistä saat paljon tietoa dekkareista.
Suomen dekkariseuran http://www.dekkariseura.fi/ sivuilta huomaat mm., että lokakuun lopussa on ilmestymässä...
Valio Gefilus kapselien valmistus on siirtynyt Oriola Oy:lle vuonna 2007. Oriolalta vastattiin seuraavasti:
"Gefilus maitohappobakteerivalmisteilla, niin kapseleilla kuin tipoilla, on tiukat laatukriteerit. Jokaisen valmistuserän yhteydessä tutkitaan käytettävä maitohappobakteerimassa ja massan bakteeripitoisuus LGG®:n osalta.
Lopputuotteiden laatu varmistetaan näyttein. Jokaisesta valmistuserästä tutkitaan erän sisältämä LGG® pitoisuus sekä mahdollisten muiden bakteerien määrä. Näin varmistamme myös sen, ettei valmistusprosessin aikana ole tuotteeseen päässyt sinne kuulumattomia haitallisia bakteereita. Mikäli erästä löytyy muita bakteereja kuin maitohappobakteeri LGG:tä, tai tuotteen sisältämä LGG® pitoisuus ei vastaa sille asetettua...
Yleisissä kirjastoissa ylempi korkeakoulututkinto ja 60 opintopistettä kirjasto- tai informaatioalan opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa tuottaa pätevyyden mihin tahansa kirjastotyöhön johtotehtäviin asti. Avoimen yliopiston perus- ja aineopinnot antavat siis pätevyyden, jos niistä kertyy yhteensä tuo 60 opintopistettä. Katso kirjastolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091157
Kyseinen televisiosarja pohjautuu L.M. Montgomeryn viehättävään kirjasarjaan. Sarjan ensimmäisen kirjan alkuperäinen nimi on Emily of New Moon. Sarja on käännetty suomeksi ja sen osat ovat: Pieni runotyttö, Runotyttö maineen polulla ja Runotyttö etsii tähteään.
