Teos ei ole vielä ilmestynyt ja täten se ei ole vielä kirjastoissa. Kustantajan (WSOY) esittelyteksti kustantajan nettisivuilla:
Hannus, Arno - Hallberg, Pekka - Niemi, Anne:
Kuntalaki (tulossa)
Kuntalaki-teos on alan keskeinen käsikirja, jossa selvitetään perusteellisesti kuntalaki ja myös muita kunta-asioiden hoitoon liittyviä lakeja ja niiden soveltamista. Kirjassa selvitetään säännösten tulkintaa ja oikeuskäytäntöä sekä perehdytään kunnallisoikeuden perusteisiin ja kunnallishallinnon ja talouden käytäntöön.
Tässä uudistetussa painoksessa on otettu huomioon kunta-alan keskeiset muutokset, esim. PARAS-hanke, kunnallisten palvelujen yksityistäminen ja kuntien yhdistymisten vaikutukset toimintaan.
Teos on kauttaaltaan uudistettu painos...
Valitettavasti en ole onnistunut köytämään kuunnelmaa Laiva Toivosta, mutta Joni Skiftesvik on kirjoittanut Laiva Toivo Oulu-näytelmän, jota on mm. esitetty ensimmäisessä Meri Oulu Festivaali-tapahtumassa Toppilansalmen rannalla heinäkuussa 2001. Esityksen ohjasi Kari Hakala. Näytelmää on aikaisemminkin esitetty Oulun kaupunginteatterilla.
https://naytelmat.fi/p/laiva-toivo-oulu
https://www.ouka.fi/oulu/pohjoista-kirjallisuutta/skiftesvik-dramatisoi…
Hei!
Finnasta löytyy Reima Pietilän diplomityö vuodelta 1953. Tutkimuksen nimi on Rakennustaiteen koulu. Näyttäisi siis siltä, että työ on julkaistu alunperin suomeksi.
Alla linkki tietueeseen:
https://www.finna.fi/Record/aaltodoc.123456789_63537?sid=3091116057
Topografikunnan julkaisussa Paulaharju, Jyri : Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia kerrotaan s. 20, että korkeuskäyrät, oikeastaan syvyyskäyrät, esiintyivät tiettävästi ensin merikartoilla. Paulaharjun mukaan ”ranskalainen Ducarla tai hänen maanmiehensä Dufournis esitti vuonna 1771 samaa periaatetta noudatettavaksi myös maakartoissa”. ”Korkeussuhteinen uudistunut kuvaus ja riittävän suuri mittakaava antoivat nyt oikeutuksen muuttaa käsite maantieteellinen kartta topografiseksi kartaksi.” Näitä ranskalaisia ei mainita kirjassa Brown, Lloyd A. : The story of maps, 1979, missä on kuvaus (s. 285) topografikartan kehityksestä. Tosin siinä mainitaan sveitsiläinen insinööri du Carla, lieneekö sama mies.
Amerikkalaisen kirjailijan Washington Irvingin (1783-1859, sukunimi on Irving) teoksia suomennettiin jo 1800-luvulla. Suomennoksia ovat: 'Alhambra'
// ensimmäinen R.Mellinin suomennos 1880, toinen Annukka Aikion 1969// ja 'Pokanoket'in Filip'// Waldemar Churbergin v. 1876 suomentama kertomus//. Jarl Hellemanin v. 1959 toimittamaan novellivalikoimaan 'Amerikkalaisia kertojia' sisältyy Kristiina Kivivuoren suomentama kertomus Rip Van Winkle. Edelleen hänen tekstejään on kokoelmissa 'Hyvää yötä 1' (ilm. v. 1934) ja 'Hyvää yötä 2' (ilm. 1937) sekä 'Satuaarre Suomen lapsille 2' (ilm. 1928). Näissä kolmessa kokoelmassa oleva materiaali on kuitenkin otettu
em. teoksesta 'Alhambra'. 'Päätöntä ratsumiestä' ei ole suomennettu, kirjastossa on vain...
Kun käyt kirjastossa, lainaajatietoihisi voidaan tallentaa salasana. Sitten voit itse uusia lainasi kirjautumalla omiin tietoihisi kirjastokortin numerolla ja salasanalla.
Nimimerkkiä Anna Aspirin on käyttänyt Tarmo Juhani Tuominen eli Jussi Tuominen.
Lähteet:
Viola-tietokanta (https://finna.fi)
http://www.naytelmat.fi/a/jussi-tuominen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisten_muusikoiden_taiteil…
Olet kohdistanut kysymyksen Helsinkiin, joten voit kokeilla Plussa-aineistohaun käyttöä. Osoite on http://www.libplussa.fi/
Valitse ensin kunnaksi Helsinki ja sitten kohta "hae teoksia ja julkaisuja joiden asiasana" ja kirjoita asiasanaksi tulospalkka. Viitteitä selaamalla joukosta löytyy myös muutama sovelluksiin liittyvä julkaisu. Voit katsoa myös saatavuustietoja.
Tässä muutamia artikkeliviitteitä:
Tulospalkkaus muuntuu hyvästä lupauksesta toimivaksi käytännöksi (Työelämä 2000, nro 1, sivu 8)
Tue tulosta ja tulevaisuutta (Fakta 1999, nro 6-7, sivu 17-20)
Tulospalkkio työn kannustimena (Siivoussektori 1995, nro 6, sivu 20-22)
Tulosjohtaminen muutosprosessina Kuopion yliopistollisen sairaalan siivousosastolla (Siivoussektori 1994, nro 3...
Ensimmäinen painettiin todennäköisesti vuonna 1543, toinen painos on noin vuosilta 1549-1551, kolmas painos on vuodelta 1559. Kirjasta ei ole säilynyt yhtään kokonaista kappaletta. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria:
http://www.doria.fi/handle/10024/27243
Porvoon kaupungin virkamies kertoi, että mm Kulloonkylän läpi kulki koaksiaalikaapeli ja vahvistinasemia oli kopeissa tietyin välimatkoin. Kaapeli oli alun perin suomalaisille tehty mutta se jatkui itärajan yli. Tarkempia tietoja voisi asiasta antaa Telia.
Heikki Oja on kirjoittanut artikkelin kuumasta linjasta Tekniikan Waiheita-lehteen 2/17 https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/82327/41552
Siinä näkee myös hänen käyttämät lähteet.
Mallioikeudesta ja hyödyllisyysmalleista löytyy seikkaperäiset selvitykset Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta http://www.prh.fi/
Tietosuojavaltuutetun toimiston ja tietosuojalautakunnan sivuilta http://www.tietosuoja.fi löytyy tietoa tietosuojasta. Tietosuojavaltuutetun toimiston sivulta http://www.tietosuoja.fi/1673.htm löytyy esitteitä ja julkaisuja.
Etelä-Haagan kirjastossa ei ole lainattavina suksia ja monoja, mutta Herttoniemen, Roihuvuoren ja Pukinmäen kirjastoista niitä voi lainata.
Jos kirjoitat HelMet-hakuun hakusanan "sukset" tai "monot", näet, missä näistä kirjastosta suksia tai monoja on paikalla. Tiedoista voit myös tarkistaa lainattavien urheiluvälineiden koot. Suksia ja monoja ei voi varata. Alla on linkki HelMet-verkkokirjastoon.
http://www.helmet.fi/
Kirjastojen yhteystiedot voit katsoa Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Kaivattu 70-luvulla ilmestynyt majanrakennuskirja lienee Michel ja Annie Politzerin Rakennetaan maja (Otava, 1974). Sitä on edelleen lainattavissa useista kirjastoista, eli se on saatavissanne ainakin kaukolainana, mikäli oman kirjastonne kokoelmasta sitä ei enää löydy.
Aiheesta on suomeksi saatavilla myös uudempi ranskalaiskirja, vuonna 2010 Nemon kustantamana ilmestynyt Louis Espinassous'n Rakennetaan maja!
Hei,
Vantaan musiikkiopistossa opetetaan englannintorven soittoa myös yksityisesti. Siellä kuitenkin kerrottiin, että kyseessä on soitin, jota ei yleensä suositella kuin niille, jotka osaavat jo soittaa oboeta, eikä se sovellu fyysisiltä vaatimuksiltaan lasten soitettavaksi. Muiden kuin heidän antamaa opetusta ei ks. soittimelle tunnu löytyvän Tikkurilan seudulta.
Kummassakaan kysymässäsi kirjassa ei ollut yhdeksänsakaraisesta tähdestä selitystä. En onnistunut löytämään mitään suomenkielistä selitystä tähän hätään, mutta englanniksi löytyy googlaamalla esim. http://www.bahai.com/Bahaullah/symbol.htm .
Simone Margantin oli Edith Piafin luottohoitaja, kotioloissa työskentelevä sairaanhoitaja. Hän ei siis ollut lääkäri.
https://books.google.fi/books?id=3LZ7DwAAQBAJ&pg=PT245&lpg=PT245&dq=simone+margantin+medecin&source=bl&ots=Rrwk5JHapT&sig=ACfU3U0x4SDliVqxgHXZsKIMBUuUU9Ws7Q&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjniPCM8cfrAhXS-yoKHSITAgoQ6AEwAHoECAoQAQ#v=onepage&q=simone%20margantin%20medecin&f=false
Simone Margantin myös oli mukana huijauksessa. jossa Piafin ruumis kuljetettiin ambulanssilla kuolinkaupunki Grassesta Pariisiin, jotta näyttäisi siltä, että Pariisin varpunen olisi kuollut kotikaupungissaan.
https://www.telestar.fr/people/edith-piaf-france-3-le-mystere-de-sa-mort-revele-178113
https://...
Suurin on Ylä-Enonvesi (12 km2) Saimaan Sääminginsalossa. Sääminginsaloa erottaa yhdeltä puolelta keinotekoinen kanava (Raikuun kanava).
Jos Sääminginsaloa ei pidä aitona saarena, niin suurin on Kulkemus Pihlajaveden Partalansaaressa (5,8 km2).
Lähde: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Recursive_islands_and_lakes kohta Lakes on islands in lakes.
