Tarkoitatko koulutusta kirjastoalalla? Kirjastoalan koulutusta on monentasoista: oppisopimuskoulutusta, ammatillista, ammattikorkeakoulutusta ja yliopistoissa annettavaa. Kirjastot.fi-sivuilla on perusteellinen tietopaketti kirjastoalan koulutuksesta ja tutkinnoista:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Koulujen TET-jaksoilla tai sivarina voi alaan tutustua ilman koulutustakin.
Teoriatietoa uutiskirjeistä löytyy todellakin niukasti. Uusimmissa markkinointikirjoissa voi olla jotakin tietoa. Googlella kannattaa hakea käyttäen hakusanoja uutiskirje markkinointi tai sähköpostimarkkinointi. Näin tulee joitakin asiaa käsitteleviä sivustoja:
http://www.verkkokauppaopas.com/oppaat/uutiskirje-markkinoinnin-valinee…
http://www.merges.net/theory/20010430.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Email_marketing
Toisenlainen näkökulma uutisia sisältävään kirjeeseen on Tuija Laineen tutkimuksessa Hyvä herra ja rakkaat naiset!: lehti kirjeenä ja kirje lehdissä 1600- ja 1700-lukujen Ruotsissa. Sen mukaan uutiskirjeet ovat aikoinaan olleet sanomalehtien esiasteena.
Valitettavasti HelMet kirjastoista ei näytä löytyvän SPSS tilasto-ohjelmaa.
Moni yritys näyttää kuitenkin tarjoavat ohjelmasta ilmaisen koekäyttöversion. Esim. http://www-01.ibm.com/software/fi/analytics/spss/products/statistics/ 14 päivää.
Voit rauhassa varata kirjan. Emme voi tietää, milloin varaamasi kirja palautetaan, etuajassa, eräpäivänä, myöhässä, joten odota vain, milloin saat noutoilmoituksen. Siinä sinulle annetaan viimeinen päivä noutaa varaus, hakuaikaa on 5 päivää.
Voisikohan kyseessä olla Riikka Juvosen Etana ja appelsiini (Gummerus Junior, 1991)? Kirjan päähenkilö on unelmansa perässä appelsiinipuuhun kiipeävä pikkuetana Elena; kaskaat ovat hänen parhaita ystäviään.
Kirsti Arajärven kirjassa Vesilahden historia (1950) on luku Vesilahden kantatilojen historiaa (sivut 639-673). Siinä on jonkin verran tietoa myös torpista. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1140538__SVesilahden%20hi…;
Minna Valkaman kokoamalta Torpparitietoa Vesilahdesta -sivustolta löytyy tietoa mm. joistakin Laukon torpista:
https://www.narvasoft.fi/vssts/torpparitietoja.html
Minna Valkaman sivulla Vesilahden torppariajan historiaa on myös tietoa torpista:
https://www.narvasoft.fi/laukko/torppahistoria.html
Vuoden 2006 Kodin kuvalehteä ei valitettavasti enää löydy VASKI-kirjastojen valikoimasta. Lehdestä voi tehdä kaukolainapyynnön osoitteessa https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans .Kaukolainat ovat maksullisia. Lehteä voi tiedustella myös Turun yliopiston kirjastosta: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto .
Juuri vastaavaa vetoketjullista kylpytakkia en löytänyt. Useiden käsityölehtien kaavoja ei voi hakea verkossa, joten se vaatisi lehtien läpikäymistä yksitellen. Suuri Käsityö- lehdellä on mallihaku: https://www.kodinkuvalehti.fi/mallit jossa voi hakea malleja nimellä vuodesta 2013 alkaen.
Kyllä se on mahdollista. Lataa ensin E-kirjastosovellus mobiililaitteellesi, joko Play kaupasta (Android) tai App Storesta (Applen laitteet). Klikkaa Kirjaudu sisään Suomi.fi-tunnistuksella. Valitse vaihtoehdoista Mobiilivarmenne ja jatka eteenpäin tavalliseen tapaan. E-kirjastoon kirjautumisessa mobiilivarmenteella on ollut ajoittain ongelmia teleoperaattorien tekemien päivitysten myötä. Jos ongelmia ilmenee, niin kannattaa käynnistää laite uudelleen ja kokeilla hetken kuluttua uudestaan. Kun olet kirjautunut mobiilivarmenteella, E-kirjastoon voi luoda pääsyavaimen, jolla kirjautuminen on jatkossa helpompaa.E-kirjaston käyttöohje
Saimme tällaisen ehdotuksen lukijaltamme: Melko varmasti Walter Ernsting "...ja sinä päivänä jumalat kuolivat". https://www.risingshadow.fi/book/3494-ja-sina-paivana-jumalat-kuolivat. Muistan, että jossakin tuontapaisessa kirjassa olisi ollut joku vastaava tapaus.
Helka-kokoelmasta saa asiasanat selville katsomalla korttinäyttöä. Mutta on totta, ettei läheskään kaikkia kohteita ole asiasanoitettu, mutta uudemmasta aineistosta löytää käytetyt asiasanat. Helka on siis Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo ja siinä on myös mukana teologisen tiedekuntaan kuuluvat kokoelmat. Helka löytyy osoitteesta http://www.helsinki.fi/helka/
Muita tärkeitä kirjastojen yhteisluetteloita ovat:
Libris eli ruotsalaisten kirjastojen yhteisluettelo http://www.libris.kb.se/
Karlsruhen yliopiston kirjaston verkkopalvelu osoitteessa http://www.ubka.uni-karlsruhe.de/hylib/en/kvk.html
Brittiläisten kirjastojen yhteisluettelo http://blpc.bl.uk
Aineistoa on luetteloitu vaihtelevalla tavalla eli jostain löytyy...
Kyseessä saattaisi olla Elina Karjalaisen ja Maijaliisa Dieckmannin Ensiaapinen (WSOY, 1991). Kirjan alkupuolella on Karjalaisen runoilemia kirjainloruja ja loppuosassa alun kirjainsivuihin liittyviä satuja ja tarinoita, jotka on kirjoittanut Dieckmann. Runosivut on kuvitettu värikkäästi, tarinoiden kuvitus on niukempaa ja yksiväristä; kuvitus on Maija Rannan. Kirja julkaistiin myös kasettina, minkä lisäksi siihen oli saatavilla myös erillinen tehtäväkirja.
En löytänyt enää Finnasta kovinkaan monia koirista ja tunteista kertovia kuvakirjoja. Muutamia ehdokkaita kuitenkin paikansin. Esim. Aura Koiviston Kurttunaaman kaverit (ilmestynyt tosin jo 1975), Maikki Harjanteen Alma ja Ruttu (1986), Kaija Luotosen Jek-ku ja Pe-ni (1996) sekä Ritva Toivosen Kukkanen, kumma koira (1996). Nämä eivät kuitenkaan taida olla tarkoittamasi kirja.Vanhimmasta päästä tunnekirjoja on Tiina Haapsalon ja Katri Kirkkopellon Molli : hyvällä mielellä vai pahalla päällä : tunteet taidoiksi (2013) Se tuli mieleeni kysymyksestäsi ensiksi, vaikka Molli ei taida olla koira.Löysin myös muutamia sivustoja, joilla on listattu tunnetaito kirjoja. Linkki Kasvuntaika.fi, Linkki Lastenkirjainstituutti.fi sekä Linkki Lue lapselle....
Osoitteesta:http://kirjailijat.kirjastot.fi/ eli Sanojen aika-sivustosta voi hakea esim. novellin tai novelleja
mukaan. Sanojen aika-sivusto on hyvä sivusto suomalaisista kirjaiijoista ja heidän tuotannostaan.
Kysymyksesi koskee ilmeisesti Linux-koneessa (tai tarkemmin GNU/Linux-koneessa) käytetyn web-selaimen sivuvälimuistia ja -historiaa. Linux, kuten ei Windows tai yleisesti ottaen muutkaan käyttöjärjestelmät pidä kirjaa selaimella avatuista veppisivuista, vaan käytetty selain tekee niin itse. Täten ratkaisu on selainkohtainen, eikä käyttöjärjestelmäkohtainen.
En kysymyksen perusteella pysty sanomaan, mikä selain on käytössä, mutta esimerkiksi suositussa Mozilla Firefoxissa välimuisti (cache) ja sivuhistoria (history) tyhjennetään englanninkielisesti Preferences->Privacy->Clear all. Suomeksi nämä lienevät Asetukset->Turvallisuus->Tyhjennä kaikki, tai jotain tämän kaltaista.
Summa summarum, tarkka vastaus kysymykseen on "kuten...
Elias Lönnrotin Flora Fennica ilmestyi 1860. Kirjastossamme on uusi laitos vuodelta 2002, joka perustuu Lönnrotin Flora Fennicaan 1866 ja Palmstruchin Svensk botanik -kirjaan. Siinä on erikseen heimot Menyanthaceae, raatekasvit ja Gentianaceae, katkerokasvit (osa 2, sivut 314 ja 321).
Samoin kirjassa Pohjolan kasvit osa 2 (1964)sivulla 215 mainitaan Menyanthaceae-heimon kohdalla, että tämä heimo on pieni ja lähellä katkerokasveja. "Tärkeimmistä poikkeavista ominaisuuksista mainittakoon spiraalimaisesti asettuneet varsilehdet ja nuppuasteisten teriöiden kiertymättömyys".
Ainakin suomenkielisissä varhaisissa kasvikirjoissa nämä kaksi heimoa ovat erillään.
Hakuteoksen
Salanimet ja nimimerkit / Maija Hirvonen. - Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto, 2000
mukaan
tällaista nimimerkkiä on käyttänyt mm. toimittaja
Irja Solveig Wolontis (os. Stenius), joka oli syntynyt v. 1895 Viipurissa.
Teoksen
Suomen sanomalehdistön matrikkeli / julk. Suomen sanomalehtimiesten liitto, 1937
mukaan Solveig Wolontis kirjoitteli lähinnä ruotsinkielisissä lehdissä, mutta mahdotonta ei kai liene, että hänen kirjoituksiaan olisi myös ilmestynyt suomenkielisissä lehdissä. Yllä mainittu matrikkeli mainitsee Wolontisin harrastuksiksi partiotoiminnan ja lasten kasvattamisen, mitkä hyvinkin luontevasti selittäisivät esim. kysymyksessä mainitun artikkelin aihevalinnan.
