Vanhemmasta päästä tulevat mieleeni Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut sekä Wil Huygen ja Rien Poortvliet Suuri tonttukirja.
Tonttukirjassa ei ole varsinaista tarinaa, mutta hyvin kiehtovia tietoja tonttujen elämästä ja tavoista.
Roald Dahl Tynkätyiset voisi myös olla sopiva seikkailu.
Uudemmista kirjoita Susanna Luojuksen ja Stiina Saariko Metsäretki on jo valmiiksi kytketty taidemuseomaalimaan.
Tittamari Marttisen Riemukas metsäretki tarjoaa runoollisen lähestymistavan metsään.
Myös muiden maiden saduista voisi löytyä inspiraatiota esim. Guilermo Blanco Sequeiros: Aguaratumpa ja joen kansa.
Mitään varmaa ja luotettavaa lähdettä tähän ei ikävä kyllä löytynyt.
Alla on pari lähdettä, joista asiaa voisi tutkia. Molemmissa teoksissa käsitellään Sokrateen elämää, ajatuksia ja oppeja. Kirjat ovat varattavissa Helmet-kirjastoista.
Suuret filosofit, toim.: Ray Monk & Frederick Raphael, Otava | 2004 | 2. painos 2004. - 7. painos 2016
Laertios, Diogenes: Merkittävien filosofien elämä ja opit: Summa 2002
Vaikuttaa todella siltä, että Saiturin joulu on filmatisoiduin yksittäinen kaunokirjallinen teos. Esimerkiksi Wikipedian mukaan siitä on tehty noin 80 enemmän tai vähemmän uskollista elokuva- tai televisiosovitusta, kun mukaan luetaan myös animaatio- ja televisioteatteriversiot. Luultavasti listalta puuttuu eri maissa tehtyjä filmatisointeja. Lähelle pääsee myös Victor Hugon Kurjat noin 60 filmatisoinnilla.
Yksiselitteistä vastausta hankaloittaa myös se, missä määrin elokuvan pitää perustua kirjalliseen teokseen. Esimerkiksi Wikipedian lista elokuvistaa, jotka perustuvat Mary Shelleyn romaani Frankenstein. Uusi Prometheus., on vieläkin pidempi. Kuitenkin osa elokuvista sisältää ainoastaan joitakin...
Voisiko kyseessä olla Oiva Paloheimon runo Kirkkotiellä kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947). Voit lukea runon myös teoksesta Oiva Paloheimo: Runot (1981, s. 204). Siinä toistuu lause Sillä pitkänä perjantaina päivä on pilvinen. Kotimaassa on julkaistu runo kokonaisuudessaan, https://www.kotimaa.fi/blogit/jeesus-aidissa-itkee-oiva-paloheimon-paasiaissaarna/ . Se löytyy myös Paloheimon lukemana Youtubesta, https://www.youtube.com/watch?v=KXDLXJ49lx8
Tutun kuuloinen mietelmä ja lienee tosiaan Tommy Tabermannin laajasta tuotannosta. Kahlasin läpi kirjastomme hyllyssä olevat Tabermannin teokset (Eroottiset runot, Ihme nimeltä Me, Oodeja kahdelle iholle, Rakkauden kolme kehää, Lauluja suuresta halusta, Suutele minulle siivet, Tähtiä kämmenellä, Valitusvirsiä valkoisille heteroille ja Veren sokeri), mutta yhdestäkään ei löytynyt kysymääsi runoa. Myöskään kokoomateoksesta Runot 1970-2010 ei löytynyt lähtemisestä kertovaa runoa. Tunnistaisiko joku palsan lukija kyseisen runon?
Lasten pohjoisen kirjaston sivuilta, joista vastaa Lapin maakuntakirjasto eli Rovaniemen kaupunginkirjasto, löytyy Anu Ojalan omat sivut, joilla on myös kirjojen kansia.
Osoite on: http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/lpk/aojala.htm
Tässä muutama suositus Helmet-elokuvahaasteen kohtaan 49. Särkynyt (Broken, ohj. Rufus Norris, 2012)Fish tank (ohj. Andrea Arnold, 2009)Peili (Zerkalo, ohj. Andrei Tarkovski, 1974)Kohtalokkaat numerot (Drowning by numbers, ohj. Peter Greenaway, 2009)Berliinin taivaan alla (Der Himmel über Berlin, ohj. Wim Wenders, 1987)
Kaipaamaasi tietoa on yllättävän vaikea löytää. Tilastojahan on miltei mistä vain, myös historiallisia (esim. teoksessa Eurooppa: Ruumis ja sielu, on pylväitä asevelvollisten pituudesta ja mielisairaiden määrästä 1800-luvulta alkaen), mutta lukua joka koskisi Euroopan keskimääräistä elinikää (nykyisin: elinajanodote / life expectancy) ei noin vain löydy.
Varmasti syynä on se, että keskimääräinen odotettu elinikä vaihtelee maasta ja vuosikymmenestä toiseen. Mutta maakohtaisiakaan lukuja ei tunnu löytyvän. Internetin kautta on luettavissa Professori Eino Heikkisen Studia Generalia esitelmä http://video.helsinki.fi/studia/Heikkinen.htm , jossa sanotaan että elinajanodote viime vuosisasadanvaihteen Suomessa oli 50 vuotta.
Kannattaa tutustua...
Tampereen kaupunginkirjaston kestävän kehityksen ohjelma löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/kestkeh.htm Siellä käsitellään myös kirjastoaineiston hankintaa. Eija Kosken artikkeli: Kirjasto säästää luontoa löytyy puolestaan Kirjastolehdestä 5/1999. Lisäksi Tilastokeskuksen julkaisemassa Kuntapuntarissa 3/2000 käsitellään kirjastoja ja kestävää kehitystä.
Seuraavissa tämän vuoden Helsinginsanomissa käsitellään aihetta: Helsingin Sanomat - Talous - 1.12.2006;
Helsingin Sanomat - Talous - 1.4.2006; Helsingin Sanomat - Kotimaa - 23.8.2006; Helsingin Sanomat - Hinta & Laatu - 19.4.2006;
Helsingin Sanomat - Talous - 10.3.2006;
Helsingin Sanomat - Mielipide - 22.1.2006;
Näiden lisäksi aihetta käsitellää myös seuraavissa julkaisuissa: Maatilan Pellervo 2006, nro 1, sivu 20-22; Kuntalehti 2006, nro 5, sivu 28-29.
Kaikki edellä mainitut lehdet löytyvä Pääkirjastosta Pasilassa. Yli kolme kuukautta vanhoja Helsingin sanomia voi lukea mikrofilmeiltä. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä voi ottaa kopioita.
Kirjan Työllä ei oo kukkaan rikastunna sivulla 84 mainitaan postimestarin palkaksi 1860 -luvulla 2200 mk vuodessa ja että v. 1899 oli postimestarin keskivuosipalkka 4000 mk. Porilainen pyykkäri on ansainnut 1800-luvun lopussa s. 122 mukaan noin markan päivässä.
Alla on linkki tilastokeskuksen rahanarvonkertoimeen, joka osoittaa muuntuneen rahan arvon aikavälillä 1860-2006:
http://www.tilastokeskus.fi/til/eki/2006/eki_2006_2007-01-17_tau_001.ht…
Vuoden 1880 kerroin on taulukossa 3,8399 ja 20.000 markan laina vuoden 2006 rahan arvossa oli näin ollen 76798,-
Kymenlaakson kirjastoissa (Kyyti-kirjastot) varatut teokset pidetään asiakkaalle varattuna 10 päivän ajan. Asiakkaalle lähetettävässä saapumisilmoituksessa (tekstiviesti, sähköposti tai kirje) mainitaan aina viimeinen noutopäivä.
Dokumenttien skannaus sujuu oikein hyvin Tapiolan kirjastossa: Kirjaston Neuvonnassa olevalla tulostimella on mahdollista skannata asiakirjoja pdf-tiedostoiksi muistitikulle. Kirjastossa on myös kaksi tasoskanneria valokuvien ja diojen skannaamiseen. Toinen skanneri löytyy Pajasta ja toinen alakerran lehtiosastolta.
Enpä löytänyt Forbidden fruit a flavor has -runoa Virolaiselta enkä muiltakaan Dickinsonia suomentaneilta (Sirkka Heiskanen-Mäkelä, Aila Meriluoto jne.), joten rohkenen väittää, että se on yksi monista yhä suomeksi kääntämistään odottavista Dickinsonin runoista.
Joensuu ei ole paljon kertonut lapsuudestaan. Se on kuulemma ollut turvaton.
"– Isä ei kelvannut tai riittänyt itselleen, ja ymmärrän kyllä, miksi hän tunsi niin. Hänellä oli ikävä lapsuus, jossa hän koki henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Se oli rikkonut pienen pojan pahoin." Kertoo tytär Anu Harkki https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/isansa_hylkaama_anu_harkki_vaitonaisuus_valillamme_oli_jarjetonta_ja
Keskiaikaisista soihduista löytyy mielenkiintoinen artikkeli Janne Harjula, Valoa ja varjoa Keskiaikainen soihtu Åbo Akademin päärakennuksen tontinkaivauksista (Julkaistu teoksessa Maasta, kivestä ja hengestä - Earth, stone and spirit Markus hiekkanen Festschrift, https://www.academia.edu/1056014/Valoa_ja_varjoa_keskiaikainen_soihtu_%…).
Siinä kerrotaan palamatta jääneen keskiaikaisen soihdun rakenteesta: varsi on puuta, sen yläosaan on kiedottu tekstiiliä ja kasvikuitua. Samoissa kaivauksissa soihdun lähistöltä löydettiin puuvati. Sekä soihdussa että vadissa on jäänteitä tahnamaisesta aineesta, joka analyyseissa paljastui mäntytervaksi. Samaisesta artikkelista kannattaa lukea millaisista muista materiaaleista...
Seuraavista teoksista löydät tarvitsemaasi kuvamateriaalia: - Sirelius: Suomen kansanomaista kulttuuria II, Vammala 1989,ISBN 952-90054-3-1,
- Lehtinen: Rahwaan puku, Helsinki 1984, ISBN 951-9074-87-2 sekä Lönnqvist: Kansanpuku ja kansallispuku, Keuruu 1979, ISBN 951-1-05176-8. Teosten saatavuuden näet osoitteesta http://www.helmet.fi . Tällä hetkellä kaikki löytyvät esim. Töölön kirjastosta, josta ne voit noutaa tai pyytää lähettämään toiseen kirjastoon.
Tämän kysymyksen kanssa kannattaa kääntyä erikoiskirjaston puoleen. Alan erikoiskirjastoja Helsingissä ovat Helsingin yliopiston Slaavilainen kirjasto, yhteystiedot osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Slavica/Slaavilainen_kirjasto.htm, ja Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjasto, yhteystiedot sivulta http://www.rusin.fi/. Lisäksi on olemassa erityinen Venäjä-info Suomi-Venäjä seuran yhteydessä, yhteystiedot sivulla http://www.venajaseura.com/venaja_info/venaja_info.htm. Useilla venäläisillä kirjastoillakin on toki omat sivunsa internetissä, linkkilista löytyy esim. aihehakemistosta http://www.ru (sivut englanniksi ja venäjäksi).
Alison Uttleyn possukirjoja ei ole suomennettu eikä Helen (Axford) Morganilta ole suomennettu mitään. Asia on tarkastettu Suomen kansallisbibliografia Fennicasta https://finna.fi .
