Helmetin sähkökirjoja voi lukea tietoikoneilla Adobe Digital Edition -ohjelman lisäksi suoraan selainta käyttän. Tällöin tietokoneen täytyy olla verkossa koko ajan. Fonttia voidaan silloin suurentaa. Selainohjelmaksi kannattaa valita Firefox, Chrome tai Safari. Muita selaimia käytettäessä teksti ei asetu näytölle oikein.
Kirjoja voi lukea myös IPadeillä tai Android-tableteilla tai useimmilla e-kirjojen lukulaitteilla, ei kuitenkaan Kindlellä. Jos käyttää IPadejä tai Android-tabletteja kirjaston e-kirjojen lukemiseen niitä varten voi ladata jo BlueFireReader -lukuohjelma tai Ellibs (suomenkieliset kirjat) tai Libby-sovellus. Ohjeet lukuohjelmien käyttöön löytyy Helmet-sivulta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/...
Vanhoja Helsingin Sanomia on luettavissa kirjastoissa HS Aikakone -palvelussa ja Ilta-Sanomia mikrofilmeinä Pasilan kirjastossa. Myös Helsingin Sanomat on mikrofilmattu.
Pasilan kirjastossa on käytössä digitaalinen mikrofilmien lukulaite. Laitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja pdf- ja jpeg-muodossa muistitikulle. Mikrofilmatuista lehdistä voi ottaa kopioita, joiden hinta on 0,50 €/kpl ja koko A3. Laitteessa ei ole internet-yhteyttä. Lukulaitteen voi varata Varaamosta. Sähköpostitse artikkeleja ei lähetetä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Lehdet_mikrofilmit_tietokoneet(27239)
Viherlaakson kirjastossa on myös käytössä HS Aikakone –palvelu.
Mikäli Sinulla on rästissä maksuja Helsingin kaupunginkirjastolle, kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin kaupungin pääkirjaston perintään, p. 09 - 310 85307 tai sähköpostitse perinta@lib.hel.fi . Maksuja voi suorittaa pankkitilin kautta; kirjastossa ei ole siis välttämätöntä käydä paikan päällä.
Helsingin kaupunginkirjasto on siirtynyt maaliskuussa 2002 tehoperintään ja perintätoimiston käyttöön, joten kannattaa hoitaa asia nyt hyvissä ajoin pois päiväjärjestyksestä: http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/perinta.htm .
Tähän mennessä Diana Gabaldonilta on suomennettu mainitsemasi Muukalainen ja Sudenkorento. Syyskuussa 2004 ilmestyy Matkantekijä (Voyager). Tässä linkki kustantajan sivuille:
http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&initID=36;107
Econ "A theory of semiotics" ei sisälly kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta skylläkin usean tieteellisen kirjaston kokoelmiin pääkaupunkiseudulla. Helka- ja Linda-tietokannoista (finna.fi) löytyy viite, kun hakee tekijän nimellä.
Kirjallisuuspalkintoja on kymmenittäin:
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/OpenCms…
Taidepalkintoja kulttuurin laajalla saralla on kasapäinä. Nopeimman arvion saat varmasti kysymällä Taiteen keskustoimikunnasta s-postiosoitteesta tktinfo@minedu.fi
Kirja on vuonna 1974 suomennettu Tunne itsesi - tunne muut: psykologian perustietoa. Kirjoittaja on Preben Sørensen, suomentaja Heidi Lindroos, asiatarkastuksen on suorittanut Terho Turkki ja piirrokset on tehnyt Robert Storm-Petersen. Kirjasta on otettu lisäpainoksia vuosina 1976, 1978, 1981 ja 1982.
Helmet-kirjastoissa kirjaa ei enää ole, mutta se löytyy mm. Helsingin yliopiston Minervan kirjastosta:
http://www.helsinki.fi/concrete5/fi/asioi/toimipaikat/keskusta/
Tämä onnistuu esimerkiksi asentamalla koneeseen Mozilla Thunderbird –sähköpostiohjelma (http://www.mozilla.org/fi/thunderbird/). Kirjaudu Thunderbirdin kautta Outlook.com -tilillesi ja lataa sieltä viestit Thunderbirdiin. Thunderbirdistä viestit pystyy tallentamaan helposti omalle koneelle, kun klikkaa viestejä hiiren oikealla painikkeella ja valitsee Tallenna nimellä.
Hei!
Yleensä vanhojen kirjojen arvo riippuu kunnon ohella painoksen harvinaisuudesta ja siitä, onko kirjalle kysyntää eli ostajia.
Asiantuntevissa antikvariaateissa osataan arvioida kirjan hinta. Nettidivareista voi myös kysyä, esim.
http://www.antikka.net/
http://www.antikvaari.fi/
Yleisten kirjastojen tilastoja 1990-luvulta löytyy Kirjastolehden sivuilta osoitteesta http://www.fla.fi/kirjastolehti/faktat/tilastva.html ja Opetusministeriön kulttuuripoliittisen osaston perustilastoista osoitteesta http://www.kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/ .Tieteellisten kirjastojen tilastoja löytyy yliopistokirjastojen yhteistilastosta osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/tilasto.html
Kannattaa tutkia myös BTJ-Kirjastopalvelun vuosittain julkaisemaa kirjastotilastoa, uusin "Kirjastot 1999: yleisten ja tieteellisten kirjastojen toiminta" (2000).
Esittämästäsi asiasta on viime aikoina taas keskusteltu. Esimerkiksi tämän päivän Helsingin Sanomien tiedopalstalla on asiaa koskeva artikkeli.
Helsingin Sanomat: https://www.hs.fi/tiede/art-2000006291967.html
Artikkeli kuvaa uusia asiaan liittyviä tutkimuksia, joiden mukaan ihmisen alkukoti olisi saatu paikannettua varsin pienelle alueelle Afrikassa. Artikkelin lopussa kuitenkin todetaan, että koko tiedemaailma ei ole sellaisenaan tutkimuksia hyväksynyt uusia tuloksia, mutta että käsitys Afrikasta ihmisen alkukotina on tieteen piirissä valtavirtaa.
Aiheeseen liittyviä kirjoja Helmet-tietokannassa:
Reich, David : Keitä olemme ja miten päädyimme tähän - muinais DNA ja ihmisen menneisyyden uusi tiede. Terra Cognita, 2018.
Valste...
Hei,
maakaasulla tuotetaan lämpöä ja sähköä, sekä yksityisiin koteihin että etenkin teollisuuden tarpeisiin.
Biokaasua voidaan käyttää autojen polttoaineena.
https://yle.fi/uutiset/3-11138528
”Keski-Euroopassa ja myös Virossa maakaasulla lämmitetään yleisesti koteja ja käyttövettä. Kaasuverkot ovat siellä kattavat. Meillä maakaasuverkko ulottuu vain Kaakkois- ja Etelä-Suomeen sekä Tampereen seudulle. Kaasuliesillä ruokansa paistaa alle 20 000 kotitaloutta lähinnä Helsingissä. Valtaosan putkikaasusta hotkivat noin 40 isoa teollisuusasiakasta. Maakaasua poltetaan lämmön tuottamiseksi erityisesti kemianteollisuudessa ja metsäteollisuudessa. Lisäksi maakaasulla tuotetaan sähköä ja lämpöä erityisesti Etelä-Suomen kotien...
Tarkoitat ilmeisesti Nathan Evansin tunnetuksi tekemää uusiseelantilaista kansanlaulua ”The Wellerman”, josta käytetään myös nimiä ”Wellerman” tai ”Soon may the Wellerman come”. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”Chart hits of 2021” (Hal Leonard, [2021]; HL00386448; nimeke takakannessa: ”Easy piano arrangements of 20 smash hits”). Nuotissa on helppo pianosovitus, sanat ja sointumerkit. Myös verkosta löytyy useita nuotinnoksia tästä laulusta, osa niistä voi olla maksullisia. Tässä yksi esimerkki:
https://musescore.com/user/6695411/scores/6613120
Sähköntuotannon määrä riippuu ydinvoimalasta ja reaktorista. Suomessa on viisi toimivaa ydinvoimalaitosyksikköä, joista kolme sijaitsee Olkiluodossa ja kaksi Loviisassa. Uusimman ja tehokkaimman Olkiluoto 3 -voimalan keskiteho on keskimäärin 1585 megawattia päivässä. Tuotannosta löytyy päiväkohtaiset tiedot viimeisen kuukauden ajalta TVO:n eli Olkiluodossa ydinvoimaa tuottavan yhtiön sivulta TVO - OL3 : Kuukausituotanto.Vanhemmat voimalat tuottavat sähköä selkeästi vähemmän. Olkiluoto 1:n ja 2:n keskiteho vaihtelee 742-895 MW:n välillä: TVO - OL1 ja OL2 : Kuukausituotanto. Loviisan yksiköiden tuotanto on pienempää. Lisätietoa Fortumin sivuilla: Voimalaitoksen toiminta | Fortum.
Turhan aikaisten uusimisien aiheuttamia eräpäiviä ei voi korjata jälkikäteen. Uusimiskertoja Helmet-verkkokirjastossa on yhteensä viisi, jonka jälkeen lainassa olevat niteet tulee palauttaa johonkin Helmet-kirjaston pisteeseen.Mikäli niteistä ei ole varauksia, ne on uudelleen lainattavissa. Käyttösääntöihin ja verkkoasiointiin liittyviin yksityiskohtiin voit tutstua seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Venäjän viimeisestä keisariperheestä on kirjoitettu niin paljon kirjoja, ettei niitä tässä voida edes luetella. Kun kirjoittaa HelMet-hakuun hakusanaksi Nikolai II ja rajaa haun kirjoihin, saa tulokseksi peräti 94 nimekettä, kun kieltä ei ole millään tavoin rajattu. Näin olet varmaan hakenutkin ja sillä tavoin saanut esille sen tarjonnan, mitä on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Jos rajaat haun dvd-levyihin, löydät yhden suomenkielisen elokuvan: Nikolai II : Suomen suuriruhtinas 1894-1917.
Muun Suomen kirjastojen tarjonta selviää, kun menee sivustolle www.kirjastot.fi ja valitsee sieltä Frank-monihaun. Valitse maakuntakirjastot, laita asiasanaksi Nikolai II ja valitse kaikki kirjastot. Hakutuloksena on paljon nimekkeitä, sekä kirjoja...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi voit hakea teoksia klikkaamalla sanahaku-linkkiä ja kirjoittamalla hakulaatikkoon urheilu and filosofia. Aiheesta löytyy esimerkiksi seuraavat teokset:
- Puhakainen: Lapsen aika. Puheenvuoro lasten liikunnasta ja urheilusta. Like 2001.
- Urheilu katsoo peiliin. Jyväskylä 2000.
- Puhakainen: Valmentaja ja filosofi. Helsinki 1999.
- Puhakainen: Kesytetyt kehot. Tampere Univeristy Press 1997
- Puhakainen: Kohti ihmisen valmentamista. Tampereen yliopisto 1995
Kirjojen saatavuustiedot näet aineistotietokannasta.
Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta http://finna.fi löytyy lisäksi esimerkiksi teokset:
- Tamburrini: The "hand of God". Essays in the philosophy...
Miniboksi ei ole mikään virallinen, kattava tai vakiintunut hakutermi.
Sitä käytetään kirjastoissa lähinnä kertomaan hyllypaikasta, jos paikka ei ole ihan looginen, esim. luokkajärjestyksen mukainen (vaikkapa luokka 788.33 levyt tässä ja 788.33 miniboksilevyt jossain muualla). Esimerkiksi Kirjasto Kympissä miniboksi-merkinnän saa sellainen cd-paketti, jota ei voi pussittaa, koska se on paksumpi, usein useita levyjä tai tekstiliitteitä sisältävä.
Kaikki kirjastot eivät tee huomautusta miniboksista, ja tietokantaa selatessa kävi ilmi, että kirjoitusasukin on melko vaihtelevaa. Tiedonhaun välineeksi tuota merkintää ei ole tarkoitettu, eikä se kokeilujeni perusteella sellaisena oikein toimikaan.
