1) Matkoja moderniin: lähikuvia suomalaisten elämästä, toim. Marjatta Rahikainen, Suomen historiallinen seura, 1996.
Helmet-kirjastot, http://helmet.fi/
Kirjan sisällysluettelo on luettavissa verkossa:
http://www.gbv.de/dms/goettingen/221268855.pdf
2) Häkkinen, Antti: Rahasta – vaan ei rakkaudesta; prostituutio Helsingissä 1867-1939, Otava, 1995
Helmet-kirjastot
Kirjan esittelyä verkossa:
http://sbrunou.blogspot.com/2010/12/antti-hakkinen-rahasta-vaan-ei.html
3) Laukkanen, Mari-Elina: Suomalainen ja muu pohjoismainen prostituutiokirjallisuus, Stakes, 1999,
sarja: Aiheita / Stakes, ISSN 1236-9845 ; 1999, 17
Helmet-kirjastot
4) Kölli, Tuija: ”Prostituutiokysymys”: ns. ohjesääntöinen prostituutiojärjestelmä, siitä käyty keskustelu ja toiminta...
Helveetit tai helvetialaiset -hauilla löytyy tietoa hyvin hajanaisesti. Omaa kirjaa heistä en löytänyt. Antiikin käsikirjassa , samoin kuin Facta 2001 –tietosanakirjassa, on minimaalisesti tietoja helvetialaisista. Grimbergin ”Kansojen historian” osassa viisi ”Rooma” ja Caesarin ”Gallian sota” –kirjasta löytyy myös tietoja sodista – ei niinkään helvetialaisista. Kaunokirjallisuudesta voit ehkä löytää helvetialaisista jotakin. Käy katsomassa ”Kysy kirjastonhoitajalta” –arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx asiasanoilla:keltit, kaunokirjallisuus, fantasiakirjallisuus
Lähteet: Facta 2001, osa 5 Frf-Her; 2.p., Porvoo 1983, Caesar, Gaius Julius: Gallian sota. 3.p.,Hämeenlinna , 1988, Castren, Paavo:...
Ei näytä olevan. Naperoa ei löydy Helmetin, eikä muidenkaan kirjastojen kokoelmista. Myöskään Yleisradion Tallennemyynnin kautta sitä ei ole saatavilla. DVD- ja muu kuvallinen materiaali tarvitsee lainausoikeudet, ennen kuin sitä voi hankkia kirjastojen kokoelmiin. Niitä ei aina voi saada, ja siksi kirjastoista puuttuu mm. sellaisia elokuvia, joita muuten mielellään niihin ostettaisiin.
Kysymyksesi kuuluu kirjallisuusterapian alueeseen, joten kannattaa
tutustua esimerkiksi seuraaviin teoksiin:
Hoivasanat: opas kirjallisuusterapiaan. Duodecim 2008.
(tai vanhempi painos Hoitavat sanat: opas kirjallisuusterapiaan. 2005)
Surevan lapsen kanssa. Suomen mielenterveysseura 2003.
Ayalon, Ofra: ketjureaktio: lapset ja avioero.
Myös Hilkka Ylösen väitöskirjasta Taikahattu ja hopeakengät - sadun
maailma (Jyväskylän yliopisto 1998) saattaa olla hyötyä, sillä se
käsittelee satujen vaikutusta lasten tunne-elämään, samoin Hilkka Ylösen toimittamasta Satulaivan matkassa: sadut lasten apuna vanhempien erotessa. Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto 2007.
Voit kysyä teoksia Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta.
Joensuun seutukirjaston toimipisteet ovat nykyään aattopäivinä auki klo 10-18 siis ainakin Joensuun pääkirjasto. Toimipisteiden kohdalla on mainittu, jos on tästä poikkeava aukiolo, esim. 10-15.
Jos kirjasto muutenkin menee kiinni aikaisemmin kuin klo 18, se noudattaa tätä tavallista aukioloaan.
Siis myös pyhäinpäivän aattona perjantaina Niinivaaran kirjasto menee kiinni klo 17.00.
Askola-kulttuurista ilmestyi vuonna 1957 Ville Luhon kirjoittama teos "Askola-kulttuuri : Suomen varhaismesoliittinen kivikausi" ja julkaisiajana oli Askola-seura.
Uusi teos Tietosanakirja Facta, ilmestynyt 2006 antaa seuraavat tiedot Askolan asutuksesta: "Vanhimmat asuinpaikkalöydöt ajoituvat n 9500 vuoden taakse. Monista asuinpaikoista merkittävin Kopinkallio. Kiinteä asutus viimeistään 1300-luvulla."
Katsoin netistä kysymiesi rahojen arvoa ja löysin vain 2 saksanmarkan hopeakolikon vuodelta 1939, jossa on Paul Hindenburgin kuva. Kolikon hinta oli 20 dollaria. Tiedot löytyivät sivun
http://www.ebay.com kautta.
Turun kaupunginkirjastossa on teos nimeltä Standar catalog of world coins 2007, josta löytyy kolikkoja vuosilta 1909-2000. Saksan kohdalla on paljon kolikoita Reichmark-nimen alla, mutten pysty antamiesi tietojen mukaan päättelemään, mistä rahoista tarkkaan ottaen on kysymys. Kolikoiden alussa on vuosi+kirjain (esim. 1937A, 1937D jne.). Olisi hyvä, jos pääsisit itse tarkastamaan kolikkojesi tiedot tiedot kirjasta.
Kannattaa etsiä käsiin lähimmästä kirjastosta esim. seuraava kirja ja etsiä siitä sukunimen esiintymisestä tarkempaa tietoa:
Mikkonen, Pirjo
Sukunimet
Otava 2000
Sukunimien Tarvainen ja Tarvonen kohdalla ym. kirjoittaja kertoo mm. seuraavaa:
Sukunimet Tarvonen ja Tarvainen voivat pohjautua sanoihin Tarvas ja Tarvo, jotka liittyvät puolestaan hirvieläinten pyynti- ja oleskelupaikkoihin. (lähteenä Vilkuna, Kustaa:Muinaisrunojemme Tarvas,Kalevalaseuran vsk 19.)
Tarvas-sana on paikoin myös tarkoittanut isokokoista, tanakkaa ja leveäharteista miestä.
Väestörekisterin nimipalvelusta voi etsiä väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Voit myös tutkia tilastoja yleisimmistä nimistä eri ajanjaksoilta....
Hain kirjallisuusviitteitä Manda- ja Linda-tietokannoista ja tulokseksi sain seuraavanlaisia kirjoja:
Manda:
- Luoma: Liiketoiminta verkottuneessa taloudessa (2001) Käsittelee mm. yritysten atk-kirjanpitoa ja taloushallintoa.
- Lindfors & Karlsson: Pienyrityksen atk-kirjanpito (1996)
- Lindfors: Pienyrityksen atk-kirjanpito - tilikartta ja kirjausohjeet (1996)
- Tuominen, Pöhö, Luhtala: Kirjanpidon perusteet (1993) Sisältää mm. atk-kirjanpidon.
Linda:
- Toiviainen: Laskentatoimen atk-sovellukset (1987)
- Kaisla: Reskontra (1974) On tosin kovin vanha!
- Vatanen: Reskontra tietokoneella - harjoitusaineistoa (1984) Melko vanha tämäkin.
Kenties paremmin voisi löytyä aineistoa, jos tietäisimme taloushallinto-ohjelmistonne nimen.
Samoin...
Kysymääsi kirjaa on tilattu Espoon kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta suomennos on vielä niin tuore, ettei se ole ehtinyt kirjastoihin asti. Kotimaiset kirjat ovat yleensä varattavissa muutamaa viikkoa ilmestymisensä jälkeen. Kannattaa seurata tilannetta HelMet-verkkokirjaston kautta.
Vuonna 1973 on ilmestynyt Nils Hövenmarkin teos Kuolema käy apteekissa (Döden på apotek 1972). Lisäksi Maria Langilla on salapoliisikirja Kolme pientä eukkoa (Tre små gummor 1963), joka sivuaa apteekkiaihetta. Gustafsson -nimiseltä kirjailijalta en aiheeseen sopivaa teosta löytänyt. Kirjojen saatavuutta kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastostasi.
William Butler Yeatsin runosta "The Second Coming" on olemassa kaksi suomennosta.
Aale Tynnin suomennos "Toinen tuleminen" sisältyy Yeatsin runojen kokoelmaan "Runoja" (koonnut ja toimittanut Aale Tynni, WSOY 1966).
Kyseiset rivit kuuluvat Tynnin suomentamina näin:
"---;
mikä julma peto, aikansa tultua viimein,
hiipii syntyäksensä Betlehemiin?"
Myös Anna-Maija Raittila on suomentanut runon. Hän antoi sille suomenkielisen nimen "Toinen tulemus". Runo sisältyy kokoelmaan "Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa" (valikoinut ja suomentanut Anna-Maija Raittila, Kirjapaja, 1981).
Raittila suomensi kyseiset rivit seuraavasti:
"---
ja mikä villi peto, jonka aika vihdoinkin koittaa,
on raahautumassa kohti Beetlehemiä...
Löydät kaikkien kysymymiesi teosten sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta, jonka www-osoite on: http://www.libplussa.fi/.
Jos teoksen niteitä on "hyllyssä", voit soittaa kirjastoon ja varata sen itsellesi. Jos taas yhtään nidettä ei ole vapaana, pitää maksullinen varaus tulla tekemään kirjastoon. Myös muiden pääkaupunkiseudun kirjastojen aineisto voidaan toimittaa haluamaasi kirjastoon . (Rajoitukset ja poikkeukset selviävät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/virkku.)
Viimeinen kysymäsi teos (Korhonen, Merja: Äideiltä tyttärille periytyvä ...) on kuitenkin artikkeli, joka sisältyy julkaisuun Naistutkimus, 1996: 1. Tämä julkaisu on esimerkiksi Helsingin pääkirjastossa Pasilassa. Koska teokset ovat...
Kirjastot toki poistavat aineistoa säännöllisesti, mutta varmin tapa löytää oma hyväkuntoinen kappale on etsiä sitä antikvariaateista. Monilla antikvariaateilla on ns. puutelistoja, joille asiakas voi ilmoittaa etsimänsä kirjan tiedot: puutelistoista kannattaa kysyä oman alueen antikvariaateilta lisätietoja. Verkkoantikvariaateista esim. Antikka.net tarjoaa tällaista palvelua.
Cd:nä Raamattua ei ole julkaistu. Uusi testamentti on julkaisu kokonaan kasetteina; Vanhasta testamentista on julkaistu kasettipaketti, joka sisältää Psalmit, Sananlaskut ja Laulujen laulun. Molemmat on kustantanut Kirja-Kotimaa Oy, netissä http://www.kikoshop.com.
Turun kaupunginkirjaston kaikkien osastojen osoitetiedot löytyvät kirjaston kotisivuilta http://www.turku.fi/kirjasto, kohdasta "Aukioloajat ja yhteystiedot".
Suomalaisuuskeskus Finnicasta löydät tiiviin kuvauksen autonomian ajan historiasta linkistä autonomian aika http://www.finnica.fi/suomi/index.htm tässä lainaus sivuilta Olli Lehtosen tekstistä "Pietarissa oli Suomen asiain komitea, joka hoiti asioita keisarin kanssa. Venäjän rupla otettiin käyttöön, mutta kirkollisiin oloihin Venäjä ei puuttunut. Myös lakiolot pysyivät entisinä: Suomea hallittiin Ruotsin lakien mukaan. Tämä oli esimerkiksi talonpojille tärkeä asia, sillä Venäjän oikeuskäytäntö olisi tuonut tänne maaorjuuden."
Autonomian ajan asiakirjat löytyvät Kansallisarkistosta. Kun Suomi 1809 liitettiin Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana, se sai oman keskushallinnon. Senaatin arkistoon siirrettiin aluksi Ruotsista Haminan...
Oman oppilaitoksenne kirjastossa on varmasti hyviä omaan opiskelualaanne liittyviä tiedonlähteitä. Kaupunginkirjaston tiedonlähteistä löytyi useita artikkeliviitteitä esim. seuraavilla hakusanoilla:
Ebsco: tourism* and australia and enviro*
Arto: matkailu ja australia
Korkeakoulukirjastojen yhteisluettelo Linda: matkailu ja australia:
- Sustainable tourism : an Australian perspective
- Indigenous Australians in the national tourism strategy :impact, sustainability and policy issues
- The rise of cultural tourism : the possibilities for Melbourne
- "A question of balance" : natural resources conflict issues in - Australia Tourism and culture : an applied perspective
- An introduction to tourism
- Global directions : new strategies for...
Pikkuserkkujen lasten sukulaisuussuhteesta keskenään on Wikipedian mukaan ainakin sukututkimuksessa käytössä kolmannen polven serkku ja siitä eteenpäin neljännen polven, viidennen polven jne. Kansanomaisessa käytössä ovat sanat sokeriserkku, sirpaleserkku ja kääpiöserkku.
Kielikello 2/95 kertoo, että sokeriserkku sanaa käytetään eri puolilla Suomea vähän eri merkityksissä. Jossain se tarkoittaa juuri pikkuserkkujen lapsia ja jossain taas pikkuserkkua kaukaisempia sukulaisia yleensä. Sanaa voidaan käyttää myös avioliiton kautta sukuun tulleista. Artikkeli mainitsee sokeriserkkujen jälkeen vielä harvinaisina termeinä mesi- ja hunajaserkut.
