Asiasanalla "liikuntasosiologia" löytyy kirjallisuutta liikunnan yhteiskunnallisesta vaikutuksesta. Alla muutama Vaskin verkkokirjaston hausta poimittu teos:
Nelimarikka, Kirsi & Kauppinen, Tapani. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (2007)
Kauravaara, Kati. Mitä sitten, jos ei liikuta? : etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Jyvaskylä: Likes-tutkimuskeskus (2013)
Zacheus, Tuomas. Kaupunkilaisten liikunta ikäpolvittain : turkulaisten liikuntatottumukset 2000-luvun alussa. Turun yliopisto (2003)
Vehmas, Hanna. Liikuntamatkalla Suomessa : vapaa-ajan valintoja jälkimodernissa yhteiskunnassa. Jyväskylän yliopisto (2009)
Berg, Päivi & Kokkonen, Marja....
Lena Karlinin ja Inger Edelfeltin kuvakirja Häät Marsipaanimaassa on julkaistu suomeksi vuonna 1986 Irmeli Järnefeltin suomentamana.
Oman kirjastoverkkosi kokoelmiin kirja ei kuulu, mutta voit tilata sen kaukolainana lähikirjastoosi sitten, kun kirjastot taas avataan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3292326
https://finna.fi/Record/eepos.41457
Kirja on sen verran vanha, että omaksi sen voi hankkia vain antikvariaateista. Kannattaa tutkia nettivantikvariaattien sivuja.
Presidentti Martti Ahtisaari, jonka isä työskenteli sotilasteknikkona, asui 1950-luvulla kruununpolttimon päärakennuksessa Lasaretinsaaressa. Polttimorakennus purettiin pysäköintialueen tieltä vuonna 1968.
Lähde: Wikipedia: Lasaretinsaari
Kaukolainaa ei e-kirjoista samalla tavalla voida toimittaa kuin kirjoista. Pihtiputaan kirjasto kuuluu Keski-kirjastojen kimppaan ja voit siis lainata kortillasi koko alueen e-kirjoja, https://keski.finna.fi/Content/ekirjasto. Jos haluat käyttää jonkun muun alueen kirjaston e-kokoelmaa, sinun täytyisi käydä hankkimassa oma kirjastokortti sinne.
E-aineisto on Keski-kirjastojen yhteistä, joten Pihtiputaalle ei erikseen kannata lähettää hankintatoivomuksia e-aineistosta Pihtiputaan kirjastoon, mutta voit esittää toivomuksia koko alueen kokoelmaan, https://keski.finna.fi/Feedback/Form/AcquisitionRequest
Paljon onnea opiskelupaikan hakuun!
Tässä ehdotuksia:
Kaari Utrion kanssa kilpaili yhtaikaa painoskuningattaren tittelistä Ursula Pohjolan-Pirhonen, jolla on vain historiallisia romaaneja, usein Suomi-Ruotsin historiasta.
Eila Pennasen Pyhä Birgitta
Jyrki Heinon romaanit, Kellari, Kello ja Kelmit
R. M. Rosenbergin Hakoisten Anna
Mika Waltarin historialliset romaanit ovat tarkkoja, niistä tosin vain osa sijoittuu Suomeen.
Virolaisen Hargla Indrekin kirjoissa seikkailee Apteekkari Melchior keskiajan Virossa ja sen ympäristössä.
Kävisivätkö tietokirjat? Niissä on tietysti tarkkaa kuvausta. Mirka Lappalaisen teokset ovat varsin vetävää tekstiä.
Lisää vinkkejä voisi löytyä kokoelmasta kysymyksiä historiallisista romaaneista.
Uuslatina, humanistilatina on keskiajan jälkeen käytetty latinan kieli, joka on ollut käytössä Euroopan oppineiden ja tieteen kielenä.Uuslatinalla tarkoitetaan renessanssin ja varhaismodernin ajan latinaa suunnilleen Francesco Petrarcasta alkaen (1304–1374). Uuslatina edusti tietoista paluuta klassiseen kielimuotoon erotuksena keskiaikaisesta tai skolastisesta latinasta. Renessanssin oppineet pyrkivät tietoisesti palauttamaan latinan klassiseen kielimuotoonsa ja poistamaan antiikin jälkeen kieleen vakiintuneet, korruptoituneina pidetyt rakenteet ja kirjoitustavat sekä sanaston, esimerkiksi skolastiset termit. Vaikka ihanteena oli klassinen kielimuoto, latinan käyttäjät mukauttivat kieltä pragmaattisesti oman aikansa tarpeisiin....
Tarkoitat varmaankin Vesipisaroiden laulu -nimistä kappaletta, jota on esittänyt mm. Jamppa Tuominen ja Eija Sinikka.Nuotti on ladattavissa PDF-tiedostona Oulun kaupunginkirjaston Veikko Juntusen -nuotit kokoelmasta. Tässä suora linkki kappaleeseen. Avaa/lataa tiedosto kohdasta "Linkki nuottiin".
Suomen kansallisbibliografiasta löytyy kaksi vuonna 1939 ilmestynyttä kausijulkaisua, joista on käytetty nimeä Suomen sotilas: 1. Vapaussodan invaliidien liiton julkaisema Suomen sotilas (numerot 1-20, 1939) ja 2. Upseeriliiton julkaisu(Suomen)Sotilasaikakauslehti (numerot 1-10, 1939).
Molempia lehtiä voi lukea Kansalliskirjaston lukusalissa, Kansalliskirjaston yhteystiedot: http://www.kansalliskirjasto.fi/ . Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston TAISTO-luettelosta löytyi vain Sotilasaikakauslehti, mutta tässä yhteystiedot myös sinne: http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/ .
Kukan ristiäiset on Piritta Porthanin runo ja se sisältyy hänen runokokoelmaansa Varoitus postinkantajalle (Basam Books, 2013).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa alla olevasta linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Voidaksesi luoda kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon kirjahyllyjä, sinun pitää ensin rekisteröityä ja luoda tili palveluun.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt
Lomake käyttäjätilin luomiseen aukeaa alla olevasta linkistä.
https://www.kirjasampo.fi/user/register
Kun olet kirjautuneena palveluun, mene sivulle Kirjahyllyt ja kirjoita hakulaatikkoon sana, jolla haluat etsiä teoksia kirjahyllyysi. Avaa kunkin teoksen tiedot erikseen. Teosten esittelysivulla on painike Lisää kirjahyllyyn. Lopuksi sinun pitää vielä tallentaa hyllysi sisältö.
Teidän kannattaa olla yhteydessä Helsingin kaupunginkirjaston Kotikirjastoon. Kotikirjasto tuo asiakkaan toivomat kirjat tai cd-levyt suoraan kotiin kerran neljässä viikossa. Palvelun edellytyksenä on Helmet-kirjastokortti. Kotikirjaston palveluista voi kysyä puhelimitse (09) 3108 5214 arkisin kello 12–15. Tiedustelut voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen: kotikirjasto@hel.fi.
Lisätietoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kotipalvelu_ja_joustoasiakkuus/Helsingin_kaupunginkirjaston_Kotikirjast(1371)
Jukka Itkosen runo Runo on seuraa vailla löytyy hänen teoksestaan Kuutanssi: runoja kasvaville (1999, s. 24).https://lumme.finna.fi/Record/lumme.257089?sid=4787894459
Tälläisestä ei ole valitettavasti listaa. Tässä ehdotuksena muutamia lastenkirjoja joista löytyy listausta henkilöistä, jotka ovat tehneet merkittäviä asioita ja voittaneet erilaisia esteitä elämässään:Sankaritarinoita pojille: kertomuksia huikeista miehistä Arvo Ylpöstä Kimi Räikköseen, ISBN: 9789523510463Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) : kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan, ISBN: 9789522649713Rohkeiden lasten kirja : tositarinoita omaa tietään kulkeneista urheista tytöistä ja pojista, ISBN: 9789523217980Rohkeiden poikien kirja : tositarinoita hämmästyttävistä pojista, jotka muuttivat maailmaa (osat 1 ja 2)Elämäkertoja löytyy hieman eri luokista, riippuen valitun henkilön ammatista tai alasta. Yllä...
Hei
voisit aloittaa esim. tällaiselta sivulta:
www.publications.parliament.uk/pa/cm199900/cmselect/cmcumeds/241/24102…
josta löytyy ihan virallinen raportti englantilaisesta kirjastolaitoksesta.
Myös täältä:
http://ds.dial.pipex.com/town/square/ac940/weblibs.html
löydät varmasti hyödyllisiä linkkejä asian selvittelyyn.
Turun kaupunginkirjaston kirjastokorttia ei voi uusia internetin kautta, mutta puhelimitse voi mitätöidä kortin käytön, jos on mahdollista, että kortti vielä löytyy. Varsinkin jos kortti on varastettu, se kannattaa heti mitätöidä ja ottaa sitten uusi kortti.
Saadakseen uuden kortin täytyy asiakkaan tulla henkilökohtaisesti kirjastoon. Uuden kortin saamiseen tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, ja
kortti maksaa 20 mk.
Eduskunta vieraili puhemies Pystysen johdolla P-Koreassa vuonna 1984, mutta aiheesta ei löydy mitään kirjaa/julkaisua esimerkiksi Fennica-tietokannasta. Helsingin sanomissa maininta vierailusta https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005377826.html (tilaajille).
Alpo Noposen runosta Elämän kouluun on kysytty palvelussa aiemmin. Pääset lukemaan kysymyksen vastauksineen täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-tietoa-vanhasta-kevatrunosta-alkaa). Vastauksesta löytyy lähteitä, mistä Noposen runo löytyy.
Noposen runon 1. säkeistössä käsitellään luonnon heräämistä seuraavalla tavalla:
Nyt kevät on. Nyt luonto herää.
Povensa auliin avaa maa,
salolla kielo tekee terää,
luo vaahder vaippaa vihantaa;
nyt orastaa jo pellon multa,
siin’ armas kohta viljakulta
maanmiehen auvoks aaltoaa.
"Kuollut luonto herää eloon" -säe ei siis ole suoraan ainakaan Noposen runon tästä versiosta. Muuten se sopii aika hyvin kuvailuusi.
Ainoa suomennos Johann Wolfgang von Goethen runosta Frühzeitiger Frühling (1801) löytyy Otava-lehden numerosta 3 - 5 vuodelta 1918. Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimana.
Runon on suomentanut A. Kohonen. Kyseessä on kaiketikin Aapo Kohonen (1864 - 1930).
Voit lukea runon suomennoksen tästä linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/607344?term=Goethen…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://www.projekt-gutenberg.org/goethe/gedichte/chap068.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aapo_Kohonen
Nils-Aslak Valkeapään tuotannosta on suomennettu Aurinko, isäni sekä Kevään yöt niin valoisat. Lisäksi joitakin aiemmin suomentamattomia runoja löytyy En laske, en koskaan -runoantologiasta ja tarkistamattomia raakakäännöksiä teoksesta Aatsajoki, hopeasoitin. Täysin kuvaustasi vastaavaa runoa ei näistä teoksista löytynyt.
Voisit tutustua vielä mainittuihin teoksiin ja kokeilla, soittaako mikään niiden runoista kelloa. En sulkisi pois sitäkään mahdollisuutta, että kyseessä on sittenkin jonkun muun runoilijan runo.
