Kurhila-nimen alkuperä on selvittämätön. Siihen sisältyvä kurhi-elementti on tosin yhdistetty "syvää laaksoa, rotkoa" merkitsevään kuru-sanaan. Nimen varhaisin asiakirjaesiintymä on vuodelta 1539.
Lähde:
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007
Oodista löytyy todellakin hyvät, äänieristetyt musiikkistudiot tarkoitustasi varten. Varaamon käyttöön tarvitset esimerkiksi yle-tunnukset. Kirjautumisen jälkeen voit etsiä sopivimman tilan ja varata sopivimman ajan. Studiot ovat valitettavasti erittäin suosittuja, mutta toivottavasti löydät vapaan ajan.
Pääkaupunkiseudulla Kouvolan Sanomien vanhat vuosikerrat ovat luettavissa mikrofilmattuna Kansalliskirjastossa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3440209
Tällä hetkellä Kansalliskirjaston palveluja on rajattu. Sinun kannattaa ollaa yhteydessä suoraan Kansalliskirjastoon, jos haluat käydä lukemassa lehteä kirjaston tiloissa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
Ison Omenan palvelutorilla on jonkin verran varattavia kokoushuoneita sekä pieni soittohuone.
Varattavat tilat voi katsoa Varaamosta, varaamo.espoo.fi. Varausalusta on vaihtumassa, joten tällä hetkellä (12.10.2022) varauksia ei voi tehdä kuin kuluvalle ja seuraavalle päivälle. Lisätietoja voi kysyä osoitteesta kirjasto.omena@espoo.fi.
Birgitta Stenbergin ruotsinkielisessä Billy-sarjassa näyttäisi ilmestyneen 16 kirjaa, joista 13 on suomennettu – yksi jopa kahteen kertaan. Ruotsinkielisistä alkuteoksista kaksi kirjaa on julkaistu kahdella eri nimellä.
Suomentamattomat Billy-kirjat ovat sarjan kolmas, neljäs ja kuudes kirja. Kustannus-Mäkelä julkaisi kaksi ensimmäistä kirjaa ja näytti niiden jälkeen jättävän sarjan sikseen. Se kuitenkin palasi Pertun pariin kahdeksan vuoden tauon jälkeen ja jatkoi sarjan kustantamista sen seitsemännestä – siinä vaiheessa viimeisimmästä – kirjasta. Mäkelän "välivuosien" neljästä ruotsinkielisestä Billy-kirjasta yksi ilmestyi suomeksi Schildtsin kustantamana; Schildtsillä Billy oli saanut pitää alkuperäisen nimensä....
Kimmo Silvosen Suomen päivä- ja yöperhoset -kirjassa todetaan, että nokkosperhosen talvehtineet yksilöt voivat olla jo maaliskuussa liikkeellä. Lämpivät ilmat edesauttavat toukan kehittymistä perhoseksi.
Wolf Durianin kirja Susi paimenkoirana on ainoa ko. kirjailijalta suomeksi käänetty teos.
Marja Lallon kääntämänä ja Hans Betcken kuvittamana Kansankulttuuri julkaisi teoksen suomeksi vuonna 1965. Kirjan tapahtumat sijoittuvat vuosisadan alun Amerikkaan.
Saksankielinen alkuteos nimeltään Robber on ilmestynyt Saksassa vuonna 1953.
Lehtimies, kääntäjä ja kirjailija Wolf Durian syntyi 19.10.1892 Stutgartissa ja kuoli 8.11.1969 Berlinissä.
Koulun käytyään hän matkusti Amerikkaan, mutta palasi myöhemmin Saksaan ja työskenteli eri lehdissä toimittajana.
Ensimmäisen nuortenkirjan " Kai aus der Kiste" hän kirjoitti 1927, jonka pohjalta on myös tehty elokuva.
Kirjailija on kirjoittanut myös muita lasten ja nuortenkirjoja...
Kirjastoissa on olemassa isotekstisiä teoksia ts. niissä on normaalia isompi fontti. Nykyisin isotekstisiä ilmestyy harvakseltaan. Isotekstiset sijaitsevat monessa kirjastossa omassa paikassaan, niitä kannattaa tiedustella asiakaspalvelupisteistä.
Isotekstisiä voi etsiä OUTI-verkkokirjastosta aiheella isotekstiset: https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=isotekstiset&type=Subject&… .
Monissa kirjastoissa on mahdollisuus liittyä Celia-asiakkaaksi, jos on jokin lukemiseste. Näin saa käyttöönsä hyvin laajan kokoelman. Lisätietoja https://www.celia.fi/palvelut/ .
Sekä Bukowskilla että Hagelstamilla on ilmainen taideteosten arviointipalvelu. Voit lähettää kuvan ja tiedot maalauksesta oheisilla lomakkeilla ja saat arviot teoksesta sähköpostiisi.
Bukowski: https://www.bukowskis.com/fi/valuation?gclid=EAIaIQobChMI__Cg_ozl6QIVlo…
Hagelstam: http://www.hagelstam.fi/myy
Ilmeisesti sävellyksen juuret vievät 1700-luvun Saksaan. Kyseessä olisi alun perin saksalainen kansansävelmä, jota on käytetty muun muassa metsästyslauluna. Ensi kertaa se on kirjattu muistiin tanssisävelmänä vuonna 1784. Vuonna 1860 opettaja Franz Wiedemann liitti siihen kirjoittamansa opettavaisen runon "Hänschen klein". Tässä muodossa siitä tuli suosittu lastenlaulu. Laulu on käännetty monille kielille, ja melodiaan on liitetty myös alkuperäisestä poikkeavia sanoituksia. Japanissa siihen kirjoitettiin aikaisempia japanilaisia lastenlauluja mukailevat sanat vuonna 1881. Tämä versio, "Chō chō", käännettiin sittemmin koreaksi. Samppa P. Asuntan suomennos "Kevätsää" vaikuttaa mukailevan englanninkielistä versiota "Lovely May". Se...
Johnny Bluen nuotit löytyvät Katri Helenan Parhaat-nuotista (1993). Kyseinen nuotti löytyy useasta kirjastosta ympäri Suomea, joten jos omasta kirjastostasi ei tätä löydy, niin voit tilata sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Amsterdamin nuottia ei valitettavasti yleisistä kirjastoista löydy.
Kjell Westöstä on kysytty tietoa aikaisemminkin, edelliset vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakemalla hakusanoilla Kjell Westö.
Verkosta hänestä löytyy tietoa esim. seuraavilta sivuilta: http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/westo_kjell/fi_FI/westo_kjel… ja http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=30&lang=FI .
Myös kirjoista löytyy henkilötietoja Kjell Westöstä, ainakin seuraavista teoksista: Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003), Suomalaisia kirjailijoita (2004), sekä Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000). Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastossa näitä kirjoja löytyy sekä käsikirjastosta että lainattavasta kokoelmasta hyllyluokasta 86....
Intranet tarkoittaa organisaation sisäistä tietoverkkoa, jonka toteutuksessa voidaan hyödyntää Internetiä.
Määritelmä löytyi Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta, joka on osoitteessa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Intranetistä voit lukea enemmän esim. kirjasta Toimiston työt; Kirsti Kosonen, Lea Pekkanen (Helsinki: Edita, 2001).
Kirjassa Sopulisilppuri:mediakritiikin näkökulmia on Esa Sirkkusen artikkeli Yksi uutinen - monta puntaria s. 61-82. Näistä kirjoista voisi löytyä lisää valittavaksi:Anu Mustonen: Mediapsykologia; Ignacio Ramonet: Median tyrannia. Lisäksi Tiedotustutkimus-lehden numerossa 1993:2, s.46-58 on Veikko Pietilän kirja-arvostelussa esitelty kulttuurilähtöisen uutisutkimuksen lähtökohtia.
Niin & näin-lehden numerossa 2000:4 Erkki Karvosen artikkeli Kaupallisuus journalismietiikan uhkana.
Margit Sandemon henkilötietoja on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelusta. Vastaus löytyy palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=3818&arkisto=true#H… Sieltä löytyy myös linkki Pohjoismaisen Margit Sandemo -seuran sivuille, jossa voi mm. liittyä seuran postituslistalle.
Noitamestari-sarjasta on ilmestynyt 15 osaa
1. Taikuus. 1998
2. Silmiesi valo. 1998
3. Pimeyden mahti. 1998
4. Pahuuden kasvot. 1999
5. Tulikoe. 1999
6. Virvatulet. 1999
7. Suojattomat. 1999
8. Ratsastus länteen. 1999
9. Tulimiekka. 1999
10. Maahisten kutsu. 1999
11. Häpeän talo. 1999
12. Taru unohtuneesta maasta. 1999
13. Luostari kyynelten laaksossa. 1999
14. Hallan tytär. 1999
15. Tuntematon tie. 1999
Sarjan...
Seuraavista kirjoista on sinulle varmasti hyötyä.
Horn Effi, Tuoksujen kirja – hajuvesien lumoava maailma. Karisto 1968.
Drostel Janina, Laventeli, kaneli ja ruusupuu : aistillisten tuoksujen maailma. Arkki 2007
Wildwood Chrissie, Tuoksujen lumoa : luo yksilöllisiä tuoksuja eteerisistä öljyistä. Karisto 1995.
Ehkä kannattaa aloittaa Effi Hornin Tuoksujen kirjasta.
Jos aikaa ja kiinnostusta riittää, myös seuraavat kannattaa muistaa:
Ackerman Diana, Aistien historia. WSOY 1991.
Süskind Patrick, Parfyymi : erään murhaajan tarina’, mainio romaani hajuvesien maailmasta.
Otava 1986.
Kaikkia kirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta, saatavuuden voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta www.helmet.fi
Suomen kansallisbibliografian mukaan Iisalmen Sanomat on ilmestynyt v. 1925 alkaen ja v. 2007 alkaen myös verkkojulkaisuna. Digi.kansallisikirjasto.fi -stä löytyvät Iisalmen Sanomat vuosilta 1925-1929. Kansalliskokoelmassa lehti on luettavissa lukusalissa mikrofilmimuotoisena. Käyntiosoite on Fabianinkatu 35, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO. Myös Turun ja Jyväskylän yliopistojen kirjastot ovat säilyttäneet Iisalmen Sanomien vanhoja vuosikertoja.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0356-2298
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/asiointikirjastossa…
http://www.iisalmensanomat.fi/
Hei,
valitettavasti en löytänyt signeeraukseen sopivaa maalaria.
Kuvataiteilijamatrikkelissa ei ollut alkukirjaimilla W.H. tai W.M. olevia taiteilijoita, joiden signeeraus olisi kuvan kaltainen. En löytänyt myöskään Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli -teoksesta vastaavaa signeerausta.
Onko sinulla tietoa, onko signeeraus kotimaisen taiteilijan? Tai onko teos liitettävissä johonkin suomalaiseen paikkakuntaan tai alueeseen? Tällöin voisi asiaa tiedustella ko. paikkakunnan/alueen taidemuseosta.
Lähde:
Kuvataiteilijamatrikkeli