Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan sukunimi Riitamaa on nykyisenä nimenä 60 henkilollä. Tietoja nimen alkuperästä ei valitettavasti löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista sukunimikirjoista.
Karjalan kannaksella on ollut alue, jonka omistuksesta suomalaiset ja venäläiset riitelivät 1500-luvulla. Kirjassa Jääsken kihlakunnan historia kerrotaan, että Rajajoen eli Siestarjoen ja Saijanjoen välisellä alueella Suomenlahden puoleisella rannalla sijaitsi maa-alue,jossa äyräpääläiset vanhastaan kävivät kaskeamassa. Siitä oli jo aikaisemmin käyty riitoja, kun venäläiset väittivät aluetta omakseen. Se hävitettiin kerran perinpohjin ja omistusriidoista aiheutui paikan nimikin, Riitamaa.
Korppujen lukulaitteita eli levykeasemia on muutamissa Helmet-kirjastoissa. Levykeaseman voi tarkistaa linkistä Kirjastot ja palvelut: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut. Myös lainattavia levykeasemia on Helmet-kirjastoissa. Lainattavien esineneiden saatavuuden voi tarkistaa http://www.helmet.fi linkistä Hae aineistoa.
Kun kysyjä ei kerro, mistä teoksesta on kyse, asiassa kannattaa lähestyä Kansalliskirjastoa siten, että mainitsee myös kyseisen väitöskirjan tekijän ja nimen, mielellään myös julkaisuvuoden. Kansalliskirjastossa on suhteellisen paljon Ruotsin vallan aikaisia väitöskirjoja ja jos etsittyä ei ole, kirjastossa todennäköisesti pystytään selvittämään, missä Ruotsin kirjastossa se on ja onko siitä saatavana esimerkiksi digitoitua versiota. Kansalliskirjaston neuvonta palvelee puhelinnumerolla 02941 23196 ja sähköpostilla kk-palvelu@helsinki.fi.
Heikki Poroila
Tällaisia kirjoja ei näytä juuri ilmestyneen. Yksi talouteen ja raha-asioihin liittyvä on: Eulalia Arbós Figuerasin tänä vuonna suomennettu kirja Talous (julkaisija Perhemediat). Se sopii parhaiten nuorille ja isommille lapsille.
Englanninkielisen Wikipedian mukaan osia on 19, joten kaikkia ei ole vielä suomennettu. Asiaa voit kysyä sarjan suomalaiselta kustantajalta Wsoy:tä http://www.wsoy.fi/palaute
Valitettavasti on niin, ettei tätä laulua "I love him" ole koskaan julkaistu nuottina suomenkielisin sanoin. Sama tilanne on sadan muun käännösiskelmän kohdalla. En löytänyt laulusta myöskään alkukielistä nuottia mistään kokoelmasta, mikä ei varmuudella tarkoita, etteikö sitä olisi koskaan julkaistu, mutta ainakaan ihan helppo tapaus tämä laulu ei näytä olevan.
Itsenäistä Wikipedian artikkeliakaan laulusta ei näytä olevan, mutta levytyksistä löytyy kyllä tietoja googlaamalla.
Heikki Poroila
Eeva Huikon ja Eliisa Isoniemen kuvakirja Miltä Sipukaisesta tuntuu? (2006) kuuluu useiden Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjakaupoista näin vanhaa teosta ei enää saa, mutta mikäli haluatte hankkia kirjan itsellenne, kannattaa etsiä antikvariaateista ja ennen kaikkea nettiantikvariaateista. Nettiantikvariaattien osoitteita löytyy helposti googlettamalla.
Ilmeisesti kyseessä on Irene Mendelinin (1864 - 1944) ensimmäinen runokokoelma Koivikossa (1893). Teoksen hinnan tarkkaan määrittelyyn tarvittaisiin antikvaariliikkeen asiantuntemusta, joten teidän kannattaa ottaa yhteyttä vanhojen kirjojen liikkeeseen. Eräässä nettiantikvariariaatissa kirjasta on pyydetty hiljattain 60 euroa. Hinta riippuu luonnollisesti kirjan kunnosta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Irene_Mendelin
Sopulit seikkailevat useammassakin lastenkirjassa. Voisikohan etsimäsi äänikirja olla Jukka Parkkisen kirjoittama Sammaltunturin sopulivuosi (WSOY, 1996). Kirjan tarinoiden päähenkilö on sopuli Takku Mustaturkki. Lapin luonnossa tapahtumien mukana pyörii koko joukko muitakin hahmoja. Pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa näyttäisi äänikirjaa vielä olevan kokoelmissa yksi kappale Pasilan kirjavarastossa.
Lähdelinkin blogissa kerrotaan Sammaltunturin sopulivuosi -kirjasta ja kahdesta muusta sopuliaiheisesta lastenkirjasta. Voit tutkia niiden kuvailuja, jos niistä löytyisi jotain tuttua.
http://tutetiti.blogspot.com/2005/12/posassa-sopuli-30.html
Sivulla 184 Spenglerin Västerlandets undergång, del 1, luvussa 2 on lause åNaturen står vid sidan av tiden, med utsträckningens egenskap men utan riktning.
Kaarina Helakisan suomennos "Oli kerran koukkuinen ukko" perustuu ilmeisesti tähän loruun. Tästä suomennoksesta on ainakin kaksi vähän erilaista versiota. "Riemukkaassa riimikirjassa" (Kirjalito, 1982) runo sisältyy kokonaisuuteen "Eriskummallista väkeä" ja siinä ukolla "oli olallaan koukkuinen kissa". Henriette Willebeek le Mairin kuvittamassa kirjassa "Hanhiemon runoja" (Otava, 2000) ukolla "oli mukanaan koukkuinen kolli".Myös Hannele Huovin suomennos "Olipa kerran käppyrä äijä" perustuu ilmeisesti tähän loruun, vaikka senkään yhteydessä alkuperäistä lorua ei mainita. Tämä suomennos sisältyy kirjaan "Hanhiemon lorukoppa" (Tammi, 1996).
Leijonakuningas-elokuvasta on tehty kaksi versiota:
Alkuperäinen versio on vuodelta 1994. Vuonna 2019 samasta elokuvasta tehtiin uusintaversio.
Elokuvaversioiden soundtrackeissa on pieniä eroja, kuten myös niiden suomenkielisissä esittäjissä:
Vuoden 1994 soundtrack sekä suomalaiset äänet.
Vuoden 2019 soundtrack sekä suomalaiset äänet.
Voisiko tämä selittää kuulemasi ja muistamasi erot?
Ratsastukseen keskittyvä Hevosurheilu Ratsastus ilmestyy vain digitaalisella alustalla, joten sitä ei ole mahdollista lukea paperilehtenä. Kyseinen julkaisu ei tällä hetkellä kuulu kirjastojen e-lehtivalikoimaan. Hevosurheilu-lehti sen sijaan on luettavissa ePress-palvelussa E-kirjasto | helmet.fi (finna.fi).Tässä uutinen muutoksesta: Ratsastus siirtyy kokonaan verkkoon (hevosurheilu.fi)Hevosurheilu-lehden digitaalinen palvelu löytyy osoitteesta ratsastus.hevosurheilu.fi.
A) Islannin suurlähetystön katuosoite on Pohjoisesplanadi 27, 00100 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.islanti.fi/
B) Norjan suurlähetystön katuosoite on Rehbindertie 17, 00150 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.norja.fi/
C) Sveitsin suurlähetystön katuosoite on Uudenmaankatu 16 A, 00120 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.eda.admin.ch/helsinki_emb/e/home.html
Laajin kaupunginkirjaston puutarha-alan tietokirjakokoelma on Pasilan kirjastossa. Se on myös Helmet-kirjastojen laajin kokoelma. Helmet-kirjastoista seuraavaksi suurimmat kokoelmat on Sellon kirjastossa ja Tikkurilan kirjastossa.
Saat luettelon Helmet-kirjastojen kirjoista kirjoittamalla Helmet-haun tarkennettuun hakuun puutarhanhoito, valitsemalla aineistoksi kirjan ja kokoelmaksi tietokirjat. Luettelo muuttuu hieman, jos hakusanasi on toinen, esim. puutarhat:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tiedot peruskoulun päättäneistä jonakin vuonna lienevät talleessa ainakin kunkin koulun ja kaupungin arkistoissa. Koulun tietoja etsittäessä on syytä ottaa huomioon se, että koulu on voinut muuttaa nimeä, on voitu lopettaa tai liittää johonkin toiseen kouluun.
Tässä kysymyksessä tarkoitettaneen Espoon yhteislyseon koulua, joka oli useita vuosia nimeltään Kauklahden koulu, mutta on ottanut takaisin vanhan alkuperäisen nimensä.
Espoon yhteislyseon koulun yhteystiedot: http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Peruskoulu…
Myös Espoon kaupungin sivistystoimen tietopalvelu voisi osata auttaa:
Puhelinpäivystys (arkisin klo 9-11) 050 395 2215.
Sähköposti: sito.tietopalvelu@espoo.fi
http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/...
Tutkimalla pääkaupunkiseudun kokoelmia osoitteessa www.libplussa.fi esim. asiasanoilla ruokaperinne ja Karjala voit löytää useita teoksia, joita voit tarpeen tullen tilata lähimpään kirjastoon.
Netistä löytyi myös pari sultsinaohjetta:
http://www.wsoy.fi/koulu/kotitalous/hyvaapataa/ruokaohje/joulukuu.htm
http://www.onego.ru/win/pages/keitto/piirat_f.htm
