Natalie Chouxin Kurkkaa! Vaatteet -kirja on ilmestynyt vuonna 2014, eikä siitä ole ilmestynyt uusia painoksia. Tämän vuoksi kirjaa ei valitettavasti ole enää uutena myynnissä kirjakaupoissa, myöskään verkossa. Kirjaa kannattaa koittaa etsiä kirpputoreilta, kierrätyskeskuksesta ja verkon torikaupoista.
Lin Hallbergin Sinttu-sarjassa tokaluokkalainen Elina ystävineen pääsee aloittamaan ratsastusharrastuksen mukavalla ponitallilla. Kirjat ovat realistisia, ja tarinan lisäksi niissä on myös paljon tietoa hevosista ja ratsastamisesta. Sarjan ensimmäinen osa on nimeltään Maailman ihanin Sinttu. Hallbergilta on suomennettu myös kaksi ensimmäisiin ratsastustunteihin opastavaa Aloita ratsastus Sintun kanssa -tietokirjaa.
Päivi Lukkarilan Venla-sarjassa kahdeksanvuotias päähenkilö aloittaa ratsastuksen. Ensimmäinen osa on nimeltään Venlan alkeiskurssi. Lukkarila on kirjoittanut kirjan myös oman perheensä lemmikkiponista kertovan kirjan Ponimme Possukka.
Tietokirjoista kiinnostavia voisivat olla esimerkiksi Tiina Juurelan Hevoset: lasten suuri...
Helmetistä löytyy Viron taiteen historia, jota kannattaisi selailla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1290613?sid=4774192784Hakusanoilla Viro ja kuvataiteilijat löytyy jonkin verran vironkielistä ja englanninkielistä kirjallisuutta virolaisista/balttilaisista taiteilijoista.Apua tunnistamiseen voisi kysyä myös Tuglas-seurasta, joka on on Suomen vanhin ja suurin Viro-seura.https://www.tuglas.fi/
Kirjasto on maanantaista torstaihin avoinna klo 10-20, perjantaisin klo 10-16 ja lauantaisin klo 10-15. Lisää tietoja saat kirjaston kotisivulta http://www.aralis.fi/taik .
Kyseessä on varmaankin teos Jokivarren savuista kasvukunnaksi : Kiiminki 150 vuotta, julkaistu 2008. Kirja on paikalla Kiimingin kirjastossa.
Netin mukaan teos on myynnissä Kiimingin kirjastossa http://www.kiiminki.fi/fi/palvelut/kirjastopalvelut/kirjasto_tiedottaah… 40 euroa.
Tässä tiedot kirjan tehneestä toimikunnasta http://www.kiiminki150.fi/index.php?216 .
Kysyin asiaa Helsingin seudun ympäristöpalveluista (HSY). Heidän vastauksensa oli seuraava:
"Rasvoja ei tulisi päästää viemäriin, koska ne kertyvät putkiin ja voivat aiheuttaa tukoksia. Poissuihkuteltavien ihonhoitoöljyjen käytön kanssa on muistettava kohtuus tai käyttää iholle/hiuksiin jätettäviä tuotteita."
Amarylliksen hoito-ohjeita löytyy esimerkiksi Martoilta ja muita tietoja Kasvikortistosta. Amaryllis viihtyy auringossa, mutta koska se on sipulikukka, se on varastoinut sipuliin ravinteita ja pärjää pitkään niillä.
Näin on. Sävelmä on Dmitri Šostakovitšin sarjasta nro 2 kamariorkesterille (tai pienelle orkesterille), sen osasta 7, jonka nimi on ”Vals II”. Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan sanoituksen tekijä on tuntematon. Sellaista nuottia, jossa myös sanat olisivat mukana, en löytänyt kirjastojen tietokannoista, mutta laulun sanat löytyvät verkosta esimerkiksi haulla: ”come waltz with me” lyrics.Sävelmästä löytyy monenlaisia sovituksia eri instrumenteille ja kokoonpanoille. Voit etsiä niitä esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi) käyttämällä teoksen yhtenäistettyä nimekettä. Kirjastojen luetteloissa taidemusiikin sävellyksistä käytetään yhtenäistettyjä nimekkeitä, mikä tarkoittaa, että tietystä teoksesta käytetään...
Hei!
Uusi suomalainen nimikirja kertoo nimistä seuraavaa:
Karoliina tulee latinan Carolinasta, joka merkitsee Carolukselle (Karlille) kuuluvaa.
Piia taas on sisarnimi 1700-luvun Piukselle, joka puolestaan merkitsee hurskasta.
Tuomaala on asutusnimi, jossa on lähtökohtana ristimänimi Tuomas.
Helmet-kirjastot eivät tilaa kaukolainana aineistoa, joka on saatavissa jostakin pääkaupunkiseudun tieteellisestä kirjastosta tai erikoiskirjastosta. Kyseinen kirja on lainattavissa Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjastosta Helsingistä. Lisäksi sen voi saada Kansalliskirjastossa lukusalikäyttöön. Voit tiedustella kirjaa näistä kirjastoista.
https://www.diak.fi/kirjasto/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Runon on säveltänyt P. J. Hannikainen. Joissakin nuoteissa laulu on nimellä "Soihtu käteen". Esimerkiksi nuotissa "Kansakoulun lauluja : Uno Cygnaeuksen 100-vuotispäiväksi sepitettyjä" (1910) laulun nimi on "Kansanopettajain marssi". Nuotissa sanoittajaksi on merkitty I. H. Matti Vainion kirjoittaman P. J. Hannikaisen elämäkerran mukaan sanoittaja on Immi Hellén: "Sanat Immi Hellén 16.6.1910/1916".
Lähde:
Vainio, Matti: P. J. Hannikainen : säveltäjä, runoilija, suomalaisuusmies (Minerva, 2004, s. 291)
Tästä lento-onnettomuudesta löytyy aika niukasti kirjallisuutta, mutta tässä tulee joitakin vinkkejä:
Seppo Jylhän kirjassa "Siviili-ilmailun viimeiset lennot : 1927-1994" vuodesta 1995 löytyy artikkeli kyseisestä turmasta.
Suomen ilmailumuseolla järjestettiin 14.6.2005 Kaleva-seminaari. Tämän seminaarin ohjelma,luennoitsijat sekä mitä materiaalia, esim. dokumenttielokuvia on tehty tästä onnettomuudesta löytyy internetistä osoitteella
www.virtualpilots.fi/feature/artikkelit/tapauskaleva
Yhteenveto tästä seminaarista löytyy myös vuoden 2005 numero 5 "Siivet" lehden numerossa. Kopio tästä artikkelista on mahdollista saada Kirkkonummen kirjastosta.
Keijo Tahkokallio puuttuu useassakin kirjoituksessaan televisioon ja sen vaikutuksiin lapsen kehityksen kannalta, mutta yhtä kaikenkattavaa tutkimusta tästä tematiikasta en onnistunut hänen tuotannostaan löytämään. Tahkokallion ajattelu pohjautuu vahvasti Neil Postmanin teokseen The disappearance of childhood (1982), jossa Postman pyrkii kuvaamaan television vaikutusta lapsiin; Tahkokallio viittaa toistuvasti tähän tutkimukseen. Esimerkiksi kirjassa Mitä tehdä levottomille lapsille (WSOY 2003) Tahkokallio pohdiskelee televisiokysymystä Postmanin innoittamana otsikon "Kuvaruudun ihmeet" alla. Television vaikutusta tarkastellaan myös Tahkokallion kirjassa Kotipesän lämpöä etsimässä : kirja vanhemmuudesta, rakkaudesta ja rajoista (WSOY 2001...
Helmet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen eli 12.9. poissa käytöstä häiriön takia iltapäivästä noin puoleenyöhön. Nyt Helmet toimii jälleen normaalisti, eli salasanaa ei tarvitse vaihtaa.
Pahoittelemme häiriötä.
Kirjat voi korvata maksamalla korvaushinnan kirjastossa. Vaihtoehtoisesti voit hankkia samat kirjat ja lahjoittaa ne kadonneiden tilalle kirjastoon, mikä saattaa joskus tulla halvemmaksi. Neuvottele asiasta lähikirjastosi kanssa.
Hei !
Lantion malli vaihtelee myös maantieteellisesti, mutta se ei vaikuta kävelytyyliin. Alla kaksi lähdettä, jotka löysin googlen scholar-haun kautta.
http://www.staff.amu.edu.pl/~anthro/pdf/ve/vol010/01rose.pdf
https://circle.ubc.ca/bitstream/id/12208/ubc_1996-0229.pdf
Hei, 3 varaustasi odottaa edelleen noutoa, viimeiset hakupäivät ovat 22.2., 23.2. ja 24.2., joten hakuaikaa ei tarvitse siirtää eteenpäin. Aina se ei ole edes mahdollista, jos aineistoon on jonoa.
