Helmet-kirjastot palvelevat lyhytaikaista asiointia varten rajoitetusti.
Helsingin kirjastoissa asiointiin tarkoitettujen asiakastietokoneiden ja kopiokoneiden välttämätön käyttö on turvallisuusohjeet huomioiden mahdollista. Tietokoneita ei voi varata.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Aivan suoraan tietoa juuri jalasjärveläisistä kirjailijoista ei löytynyt, mutta Seinäjoen maakuntakirjasto pystyy varmaan auttamaan, heillä on kotiseututietoa toimialueeltaan, tässä osoite:
http://www.seinajoki.fi/kirjasto/maakunta.html
Lisäksi löytyi sivusto, johon on listattu kirjailijoita Pohjanmaalta:
http://www.sjk.fi/kirjasto/kirjailijat/index.htm
Kirjastoista löytyy paljon kirjoja, joissa kerrotaan etunimien alkuperistä, merkityksistä ja historiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja ja Nimipäivättömien nimipäiväkirja, Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi, Kustaa Vilkunan Etunimet. Harvinaisempia nimiä voi etsiä esim. Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen laatimista nimikirjoista (Osma, Ranja, Vilmiina; Aenna, Rosma, Velveena; Eemu, Ukri, Amelie).
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös paljon vastauksia tällaisiin kysymyksiin. Kysymistäsi nimistä ainakin Ronjan, Jeminan, Aliisan, Helmin ja Jasperin merkitystä ja alkuperää on selvitetty aikaisemmin. Löydät ne hakemalla Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakusanoilla etunimet JA nimi.
Helmet-sivustolla on toiminto, jonka avulla voi valita uuden pin-koodin kadonneen tilalle. Kirjoittamalla kirjastokortin numeron sivun https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin -lomakkeeseen, asiakas saa sähköpostiinsa linkin, jonka kautta pääsee vaihtamaan salasanan. Toiminnon käyttö tietysti edellyttää sitä, että asiakas on ilmoittamut sähköpostiosoitteensa kirjastolle. Sinä et voi käyttää tätä toimintoa siksi, että et ilmeisesti ole käyttänyt kirjastokorttiasi pitkään aikaan ja tietosi ovat siksi pudonneet rekisteristämme. Saat tietenkin uuden pin-koodin ja halutessasi uuden kirjastokortinkin heti, kun tulet kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa johonkin Helmet-kirjastoon. Uusi kortti ja uusi pin-koodi ovat maksuttomia.
Jos julkaisua ei löydy Pirkanmaan PIKI-kirjastojen kokoelmista, aineisto voidaan tilata asiakkaalle muualta kaukolainana. Kaukolainatilauksen voi jättää henkilökohtaisesti kirjastoon tai tehdä sen tilauslomakkeella. Linkki kaukolainatilauslomakkeeseen on alla. Kaukolainan edellytys on, että sinulla on voimassaoleva kirjastokortti ja lainausoikeus. Lisätietoa ja kaukopalveluhinnasto löytyvät alla olevasta linkistä.
Aineiston saatavuutta muualla Suomessa voi tutkia esimerkiksi Frank-monihaun tai Melinda-yhteistietokannan avulla. Voit pyytää apua myös omasta lähikirjastostasi ja viime kädessä kirjaston henkilökunta selvittää ja varmistaa aineiston saatavuuden.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukopalvelu
https://palvelut2.tampere.fi/...
Pääkaupunkiseudulta löytyy useita VHS-digitointia tarjoavia firmoja.
esim.Tietomuuntamo http://www.tietomuuntamo.fi/
Reel One https://www.reelone.fi/digitointi.html
ja Videosiirtola http://videosiirtola.fi/palvelumme
Firmat eivät valitettavasti kerro kovin tarkkaan laitteistaan.
Helmet kirjastoissakin voi digitoida VHS-helmensä talteen. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helmesi_talteen_kirjastoissa(8135)
Kirjastojen laitteet ovat tuskin juuri noita toivottuja.
Huuto-netissä ja Torissa on joskus myynnissä mainitsemiasi tuotteita hyvinkin edullisesti. Tosin niiden kunnosta ei ole takeita.
https://www.huuto.net/osasto/kodin-elektroniikka/televisiot-blu-ray-dvd-ja-videot/...
Voisiko kyseessä olla The Adventures of Dawdle the Donkey vuodelta 1996? Siinä aasi etsii uutta kotia ja kissahahmo takertuu leijan naruun ja ajelehtii pois.
Kyseinen kohta kuuluu suomeksi Kirstinän ja Kostamon kääntämänä seuraavasti:
"Jotta ette tuntisi Ajan hirveätä taakkaa, joka murskaa teiltä olkapäät ja painaa teidät maata päin, teidän tulee päihtyä kaiken aikaa."
Lähteet:
Pariisin ikävä / Charles Baudelaire ; suomentaneet Väinö Kirstinä ja Eila Kostamo. Teoksessa Baudelaire, C., France, A., Proust, M., Kirstinä, V., Kostamo, E., Onerva, L. k., & Suni, A. (2010). Kolme ranskalaista klassikkoa. Karisto.
Tanskaa käsittelevää kirjallisuutta voit etsiä Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa :
http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 asiasanalla Tanska.
Myös maantieteen hakuteoksista löydät tietoa Tanskasta.
Tällaisia hakuteoksia Jyväskylän kaupunginkirjatossa
on esim.
Maailma tänään. WS 1997
Maailma nyt. W+G 1992
Maailma jossa elämme. Gummerus 1990
Geo. W+G 1981
Maailmantieto. Ky 1980
Internetissä suomenkielistä tietoa Tanskasta on esim.
osoitteessa
http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?tanska.html.
Auringonvalon uv-säteily muuttaa huonekalujen värisävyä ajan mittaan. Kovin paljon ei ilmeisesti ole tehtävissä tällaisille muutoksille. Jos pöytä on maalattu, sen voi maalata uudestaan, ja saada näin pinnan yksiväriseksi. Uudet huonekalut voi halutessaan suojata valolta etukäteen joko ikkunaverhojen tai koko pöydän pinnan peittävän liinan avulla.
Saimme tällaisen ehdotuksen: Voisiko kyseessä olla Elefanttiprinsessa (The Elephant Princess) vuodelta 2008.Valitettavasti etsimääsi sarjaa ei tunnistettu. Ehkä joku palstan lukijoista muistaisi sen?
Köyriättärestä löytyi kuvia, ks. finna.fi. Emäntälehdessä 1.12.1933 on sanallinen kuvaus kekripukista eli -möröstä: "nurin käännetyssä turkissa kävelevä t. ryömivä kekripukki l. -mörkö, jolla monesti on kaulana hihaan pantu halko, keritsimet nokkana, lusikat korvina, pitkät sarvet päässä ja toisinaan vielä tuohinaamari kasvoilla. Se on kuin noussut Manan majoilta, missä kaiken uskotaan olevan nurinpäin."
Erilaisia esiintymistaidon ja puheviestinnän kirjoja on julkaistu paljon, ja niistä ainakin Matti Karhun kirja Viesti vakuuttavasti (Infoviestintä Oy, 1997) käsittelee seikkaperäisesti haastattelu- ja tiedotustilanteita esim. yrityksen edustajan ja miksei virkamiehenkin kannalta. Kirja käsittelee aihetta käytännönläheisesti ja antaa vinkkejä mm. haastatteluun valmistautumisesta, toimittajien kohtaamisesta, haastattelun ansoista ja kriisitilanteissa tiedottamisesta. Puhelinhaastattelun kohdalla myös kehotetaan pyytämään esim. 15 minuuttia valmistautumisaikaa ja palaamaan asiaan sen jälkeen.
Uusimpia päiväkirjaromaneeja on esim. Jari Tervon Revontulentie ja Esikoinen. Menneestä maailmasta päiväkirjamerkintoja kertovat mm. Joen Haahtelan kirja Tähtikirkas,lumivalkea 1800-luvun lopulta ja 1930-luvulta, Kristina Carlsonin kirja kasvitieteilijästä William N päiväkirja sekä Tulenkantajista Satu Koskimiehen kirja Hurmion tyttäret.Kyllikki Villa kertoo elämästään kirjassa Elämän korkea keskipäivä, Hannu Salama vuodestaan kirjassa Vuosi elämästäni.Eeva Kilven päiväkirjaromaaneja ovat Naisen päiväkirja ja Kuolinsiivous.Nuorempien lukijoiden suosikkeja ovat Bridget Jonesin päiväkirjat.
Kymenlaakson kirjastojen Kyyti-tietokannasta (https://kirjasto.kyyti.fi/) sekä Aleksi-tietokannasta (www.kyyti.fi/tietokannat)ei löytynyt ajantasaisia ja yleisesti ammateista tulevaisuudessa kertovia teoksia. Jonkin tietyn alan tai ammatin osalta löytyy vähän tietoa, mutta ei siis yleisesti kaikista ammateista. Tässä alla kuitenkin internetistä löytyviä lähteitä, jotka ovat varmasti hyödyksi.
Jos sinulla on jokin tietty ammatti mielessä, voit katsoa siitä tietoa ForeAmmatista. Se on sähköinen palvelu, joka on tarkoitettu työnhakijoille, ammatinvaihtoa harkitseville ja kouluista valmistuville. Palvelu tarjoaa alueellista tietoa ammateista ja niiden tulevaisuudesta. ForeAmattui löytyy osositteesta: www.foreammatti.fi
Jos pääset Heksingin...
Tässä jotain hakutuloksia sivuista, joilla myydään vähän kaikkea autojen pienoismalleista t-paitoihin. Sivuilta on linkkejä erityyppisiin fanituotteisiin, joten linkkejä kannattaa myös seurata.
http://ostella.fi.soneraplaza.net/ostella/8010fanituotteetf1/Index.html
http://194.251.255.16/ostella/sportslinkstore/saloform1.html
Lisäksi en malta olla mainitsematta Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-linkkihakemiston formula-linkkejä osoitteessa:
http://www.htk.fi/Kirjasto/urheilu4.htm#formula
Täällä on yhteen paikkaan koottuna kattavasti ja monipuolisesti monenlaista formula-asiaa aina alan lehdistä itse kilpailuihin ja tuloksiin. Varsinkin sivuilta, joilla on keskustelumahdollisuus eli "chat" voisi varmasti saada hyviä vinkkejä...
Toistaiseksi ei ole tiedossa että 3D- mallinnuskurssille olisi syksyllä tulossa jatkoa Iso Omenan kirjastossa. Tilanne voi kuitenkin muuttua ja helmet.fi -sivuston tapahtumat -osiota kannattaa seurata tarkasti. Myös kannattaa kysyä suoraan kirjastosta :
Ison Omenan kirjasto
kirjasto.omena@espoo.fi
(09) 8165 7723
Arkikielessä kiinteistöllä tarkoitetaan usein omakotitaloa tai muuta rakennusta, mutta varsinaisesti kiinteistö merkitsee sitä itsenäistä maanomistuksen yksikköä, kuten tilaa tai tonttia, jolla mahdollinen rakennus sijaitsee. Periaatteessa voidaan sanoa, että kiinteistöä hankkiessa ostaa siis maa-alueen, johon kuuluvat sillä sijaitsevat rakennukset, kiinteät rakennelmat ja laitteet, osuudet yhteisiin alueisiin sekä kiinteistölle kuuluvat mahdolliset rasitteet ja etuudet.
Kiinteistö katsotaan Suomessa kiinteäksi omaisuudeksi, kun taas asunto-osake tulkitaan irtaimeksi omaisuudeksi.
https://www.aurealkv.fi/blogi/mita-eroa-kiinteistolla-asunto-osakkeella/
Artikkeli rakennuksen asemasta Suomessa: Matti Ilmari Niemi: Rakennus...