Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelupyyntölomake: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kaukopalvelupyynnön voi kyllä halutessaan jättää myös kirjastossa paikan päällä.
Lisätietoja: http://www.lib.hel.fi/kaukopalvelu .
Ford Anglian tuotanto aloitettiin vuonna 1939. Olli J. Ojasen kirjassa Autot Suomessa Osa 2: Ford - Englannin Fordit (Alfamer, 1998) kerrotaan Suomeen tuoduista Fordeista. Kirjassa on tietoa myös 1950-luvun Anglioista. Selasin kirjan läpi, mutten löytänyt tietoa milloin ensimmäiset Angliat tuotiin Suomeen. Ehkä katsot itse vielä tarkemmin. Tässä on linkki Suomen Britti-Ford -kerhon kotisivuille, joiden avulla voit löytää tietoa aiheesta. Ks. mm. Linkit-kohta: http://personal.inet.fi/yhdistys/sbfk/
Muita lähteitä:
Maailman moottoriajoneuvot 2 (Tekininen kustannusliike OY, 1987)
Suuri autokirja (Tammi, 1985)
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Kyyti-kirjastojen aineistohausta: http://kyytikirjastot.fi:8001/intro2.dll?formid=form2 .
Kuntien tiedottamista käsittelevät ainakin seuraavat kirjat:
- Kunnan viestintä / [toimittanut Satu Tyry-Salo]
- Viestintäjohtaminen kuntahallinnossa : viestintä johtamisen apuvälineenä kuntahallinnossa / Reima T. A. Luoto
- Kunnallinen tiedottaminen ja Jaska Jokunen : tutkittua tietoa ja tutkimattomia tulkintoja / Pertti Hemanus
- Julkisesti palveluksessanne : paikallisviestinnän tienviittoja / toimittanut Marjatta Pöllänen ; [kirjoittajat: Seppo Aaltonen..et al.]
- Suomen kuntien tiedotustoiminnan peruskartoitus / [tekijä: Maija Taskila]
Aiheesta kirjoitettuja lehtiartikkeleita on mm. seuraavissa lehdissä
- Kuntalehti 2006, nro 11, s. 27-29 (Pietilä, Jyrki, Viestinnän haasteena kunnan ja kuntalaisten vuoropuhelu)
- Tietosuoja 2006, nro 1...
Tällä hetkellä Joensuun seutukirjastossa on seuraavat lääkelaskennan kirjat:
LÄÄKELASKENTA / Sirpa Ernvall, Antero Pulli, Anne-Marie Salonen, Marja-Leena Nurminen, Hanna-Sisko Kaukkila
8. uud. p.
Helsinki : WSOY oppimateriaalit, 2008
PUSSINEN, Anna-Marja
Lääkelaskut / Anna-Marja Pussinen, Liisa Somerharju
3. p.
Helsinki : Edita, 2008
Saatavuustiedot näet Joensuun seutukirjaston Jokunen-aineistorekisteristä http://jokunen.jns.fi/ . Voit tehdä halutessasi varauksen rekisteriin tunnuksillasi (kirjastokortin numero + salasana), jos olet pyytänyt salasanan kirjastosta. Varaus kohdistuu kaikkiin Jokusessa näkyviin kirjoihin.
Kyseinen kappale löytyy nuottina Dennis Cyporynin teoksesta The bluegrass songbook: eighty-eight original folk and old-time mountain tunes vuodelta 1972. Teos kuuluu Jyväskylän, Kouvolan, Rovaniemen ja Tampereen kaupunginkirjastojen kokoelmiin. Siitä on mahdollista tehdä kaukopalvelutilaus pääkaupunkiseudulle. Vantaalla kaukopalvelumaksu on seitsemän euroa.
Sandro Veronesi (s. 1959 ), firenzeläinen kirjailija, esseisti ja toimittaja, on sukupolvensa tunnetuimpia italialaisia kirjailijoita. Hän on julkaissut muun muassa yksitoista kaunokirjallista teosta.
Caos calmo ilmestyi italiaksi 2005. Se on julkaistu saksaksi 2007 nimellä Stilles Chaos. Englanninkielinen laitos Quiet chaos on ilmestynyt 2011.
Suomeksi teosta ei ole vielä julkaistu. Asia käy ilmi Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, jonne on luetteloitu muun muassa kaikki suomeksi julkaistut teokset. Fennican osoite on https://finna.fi .
Saksaksi teos on Suomen yleisistä kirjastoista saatavissa Lauritsalan kirjastosta. Kirjasta voi tehdä
kaukolainapyynnön. Tiedot on saatu Frank-monihausta. Sen osoite on http://monihaku.kirjastot.fi...
Nimenmuutos vaatii käynnin jossain HelMet-kirjastossa, koska myös kirjastokorttisi vaihdetaan uuteen. Tarvitset uudella nimelläsi olevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Uusi kortti ei maksa mitään.
Lapsille suunnattu kirjaston opastusvideoita tuntuu olevan heikosti. Tutkimistani tietokannoista ei tullut vastaan muuta kuin tuo mainitsemasi ”Matti löytää kirjaston”.
Kirjastojen sivuillakin olevat opastusvideot näyttävät olevan suunnattu enemmänkin aikusille kuin lapsille. Osoittain ongelmana voi olla sekin, että eri kirjastoissa esimerkiksi lainausautomaatit saattavat olla erilaisia, ja kirjastojen käyttösäännötkin vaihtelevat sen verran paljon, ettei niistä voi kovin yksityiskohtaista yleisohjetta tehdä.
Kirjastokaistalla osoitteessa http://www.kirjastokaista.fi/kurkistuskulisseihin-lastenohjelmat/ on yleisiä videoita kirjaston käytöstä lapsille sopivassa muodossa. Tapiolan kirjasto on julkaissut YouTubessa lasten ja nuorten tekemiä...
Sekä Itäkeskuksen että Tapiolan kirjastoissa on kirjakierrätyspiste.
Kaikki kirjastot, joissa on kirjakierrätyspiste, löytyvät helposti Helmet-palvelusivustosta kohdasta Kirjastot ja palvelut.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Palv…
Suomessa yleisillä kirjastoilla ei samanlaista palvelua ole olemassa. Ainoa kaikille julkinen verkko-oppimisympäristö taitaa olla Ylen lukiolaisille suunnattu abitreenit-sivusto. Muuten lukioiden kurssimateriaali on maksullista niin painettuna kuin verkossa. Abitreeneihin pääset tästä:
https://yle.fi/aihe/abitreenit
Yliopistoilla ja amaattikorkeakouluilla on omat oppimisympäristönsä, joissa on materiaalia ilmaiseksi oppilaitoksen opiskelijoille. Kurssien sisällön lisäksi korkeakoulut tarjoavat yleensä laajat artikkelitietokannat opiskelijoidensa käyttöön. Lisätietoa voit kysyä ottamalla suoraan yhteyttä oppilaitoksiin.
Lempi Pursiaisen Savon tytön tarina -sarjassa on ilmestynyt neljä kirjaa:
- Pienenä tyttönä Savossa (1)
- Savon tytön tie (2)
- Savon tyttö ja sotavuodet (3)
- Savon tyttö etsii elämää (4)
Lähde: Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944267352
Taulujen signeerausten ja mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvioinnin.
Esim. taidehuutokaupoista voi tiedustella ja heillä on yleensä sivustoillaan online-arviointi.
Tässä esimerkkinä muutamia sivustoja, joihin kyselyn voi lähettää:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.galleriainter.fi/
Myös kuvataiteilijamatrikkeli-sivuston kautta voi halutessaan hakea taiteilijoita:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Sellaista norjan oppikirjaa, jossa käytettäisiin hyödyksi muunmaalaisen opiskelijan ruosin kielen taitoa, en valitettavasti löytänyt. Ruotsinkielisille suunnattu Norsk som nabospråk : håndbok for deg som er svensk og vil lære mer om norsk språk og kultur (Hallgren & Fallgren 2002) saattaisi olla kiinnostava. Sen kirjastosaatavuuden voi tarkista Finnasta: https://www.finna.fi/Record/blanka.119738?sid=4781622455. Tarvittaessa kirja on saatavilla kaukopalvelun kautta omaan kirjastoon.PIKI-kirjastojen kautta saatavilla on vain perustason (A1-A2) norjan kielen oppikirjaa Ny i Norge (Fagbokforlaget, 5. painos 2017).
Kysymyksesi tavoittaa paremmin lastenkirjastotyötä tekevät ihmiset, jos esität kysymyksen Kirjastot.fi -sivujen Lasten-keskustelulistalla. Ensin sinun pitää rekisteröityä foorumien rekisteröityneeksi käyttäjäksi. Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/keskustelut/foorumiohje/saat tietoa rekisteröityneeksi käyttäjäksi liittymisestä. Sivulta löytyy myös linkki rekisteröitymissivulle. Sen jälkeen voit valita itse, mille keskustelulistoille haluat liittyä.
Kirjastoissa on luettavana Yliopistojen valintaopas 2008. Siinä esitellään yliopistojen ja korkeakoulujen hakumenettely, mutta tarkemmat hakuoppaat löytyvät yliopistojen sivuilta. Ks. http://www.helsinki.fi/opiskelijaksi/index.html ja http://www.hse.fi/FI/education/admission/ .
Anne Friedin lisäksi ainakin Merete Mazzarella on kirjoittanut useissa esseeteoksissaan vanhenemisesta ja myös surusta. Hänen teksteissään on myös huumoria mukana, joten siinä mielessä ne voisivat olla voimauttavia lukukokemuksia. Esimerkiksi näissä Mazzarellan teoksissa on aihetta käsitelty: Violetti hetki (2022), Kun kesä kääntyy: vanhenemisen taidosta (2001), Illalla pelataan Afrikan tähteä: isovanhemmista ja lapsenlapsista (2014), Matkalla puoleen hintaan: eläkkeellä olemisen taidosta (2012), Aurinkokissan vuosi (2017), Syksystä syksyyn (2021)Vanhuus ja yksinäisyys ovat aiheina myös esimerkiksi näissä teoksissa:Elisa Tiilikainen: Jakamattomat hetket: Yksinäisyyden kokemus ja elämänkulku (2019)Antti Eskola: Vanhanakin voi ajatella....
En löytänyt tietoa nimenomaan patapesukone-sanan etymologiasta. Olettaisin kuitenkin nimityksen juontavan juurensa ammattikeittiökäyttöön, jossa koneeseen on tarpeellista mahtua isoja keittoastioita ja pesukoneelta vaaditaan sekä tehokkuutta että nopeutta myös pinttyneen lian puhdistuksessa. Pata-sanaa käytetään suomen kielessä myös vahvike-elementtinä (https://kielikello.fi/tapotaysi-ja-patajuoppo/) mutta siitä en uskoisi tässä olevan kyse.Asiaa voi halutessaan tiedustella vielä Kotimaisten kielten keskuksesta esimerkiksi tällä verkkolomakkeella: https://kotus.fi/kysy-sanojen-alkuperasta/
Karjalan kielestä löytyy tietoa Makupalat.fi:ssa hakusanalla karjalan kieli, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A72374Tällaista sanaa ei löydy Luovutetun Karjalan murresanastosta, https://www.luovutettukarjala.fi/murre/murre.htm#tSuomen murteiden sanakirja ei sisällä vielä kirjainta t.Katsoin myös karjalan kielen sanakirjoista. Sitä ei myöskään löydy Karjalan kielen sanakirjasta, https://kaino.kotus.fi/kks/?p=qs-article&kks_id=KKS_98354f46393eff3f486…eikä Karjalan kielen sanakirjan hakusanaluettelosta, https://kaino.kotus.fi/sanat/kkss/ tai Karjalan sivistysseuran karjala-suomi -sanakirjasta, https://www.karjalansivistysseura.fi/hallinta/wp-content/uploads/2021/0…Sana tarku löytyy karjalan kielen...