Kirjastonhoitajan tehtävissä yleisenä vaatimuksena on korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu kirjasto- ja informaatioalan opinnot (60 opintopistettä). Mikäli medianomin tutkinnon lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset kirjastoalan opinnot, voi hakea kirjastonhoitajan työtehtäviä.Lähde ja lisätietoa:Työmarkkinatori: Kirjastonhoitaja https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/ammattitieto/ammatit/kirjas…
Kyseessä on kuuluisa suomalainen maantieteilijä J.G.Granö. Hänen tunnetuin teoksensa on "Puhdas maantiede: tutkimusesimerkeillä Suomesta ja Virosta valaistu metodologinen selvitys", joka ilmestyi saksaksi vuonna 1929 ja suomeksi 1930. Suomenkielinen kirja on ainakin Helsingin yliopiston Maantieteen laitoksen kirjastossa http://www.helsinki.fi/ml/maant/kirjasto.html ja Opiskelijakirjastossa http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi
Teoksesta ilmestyi pari vuotta sitten uusi, englanninkielinen painos joka on myös Maantieteen laitoksen sekä Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa.
Lisätietoja saa mm. Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 1998/4. Sama teksti on Internetissa osoitteessa http://www.tsv.fi/ttapaht/984/grano.htm
Tiedot...
Kyseinen apokryfinen evankeliumi löytyy Johannes Seppälän kreikasta suomentamana teoksessa 'Apokryfiset evankeliumit'.
Ulottuvillani on kirjan toinen painos vuodelta 1980, ensimmäisen painoksen sisältöä en nyt pysty tarkistamaan (sivumäärä nimittäin poikkeaa). Todettakoon, että ko. kokoelmassa kirja esiintyy sisällysluettelossa ja otsikoissa muodossa 'Tuomaan evankeliumi', mutta johdannossa (s. 9) suomentaja puhuu 'lapsuusevankeliumista'.
Olisiko kyseessä elokuva Benjamin Buttonin uskomaton elämä, joka pohjautuu F. Scott. Fitzgeraldin novelliin. Elokuvan on ohjannut David Fincher, ja pääosissa ovat Brad Pitt ja Cate Blancett. Elokuvan ensi-ilta on Suomessa 20.2.2009.
http://www.finnkino.fi/movies/premieres/
Sanaa ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta eikä Suomen murteiden sanakirjasta. Verkosta hakemallakaan ei selviä, mitä sillä voitaisiin yksiselitteisesti tarkoittaa. Sitä on käytetty ainakin verbien elättää ja mielistellä tai "nuoleskella" sijaan, mutta en tiedä, sopiiko kumpikaan muurahaiskarhujen tapaukseen, koska lainaus on niin lyhyt.
Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta löytyi 'lossit' -asiasanalla eniten osumia aiheesta, koska heidän kokoelmissaan on kaikki suomeksi julkaistu: lossit | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalveluKannattaa selailla näitä läpi ja tarkistaa kiinnostavimpien julkaisujen kohdalta että löytyisikö oman kirjaston kokoelmasta (Vaara-kirjastot - verkkokirjasto | Vaara-kirjastot) kyseistä teosta ja mikäli ei löydy, tiedustella omasta lähikirjastosta kaukolainamahdollisuutta. Kovinkaan paljon aiheesta ei ole julkaistu kirjallisuutta ja suurin osa omakustanteita jne, joita voi olla huonosti saatavilla kaupunginkirjaston kokoelmassa. Vaara-kirjastojen kaukopalvelun ohjeet ja yhteystiedot: Kaukopalvelu | Vaara-kirjastot
Hei,Perunan imellyttäminen tapahtuu niin, että kuorittu ja soseutettu peruna, joka on ensin keitetty kuorineen, haudutetaan miedossa uunilämpötilassa (n. 50C) tarpeeksi pitkään (esim. yön yli), jolloin perunan tärkkelys pilkkoutuu entsyymien vaikutuksesta lyhyemmiksi hiilihydraattiketjuiksi, sokereiksi. Näin syntyy perunalaatikon makea maku. Tarvittaessa voidaan lisätä valmistusvaiheessa vehnäjauhoa ja jo laatikon imeltyessä makeuden lisäämiseksi siirappia.
Kirja ei ole vielä ilmestynyt. Tiedot siitä löytyvät jo esim. Suomalaisen kirjakaupan kotisivujen kautta, joten kirja ilmestyy pikapuoliin. Ilmestymisen jälkeen kestää jonkin aikaa ennenkuin kirja on kirjastoissa ja varattavissa. Kun kirjojen sijaintitiedot näkyvät Helmet-tietokannassa, voit tehdä varauksen.
Tänään tuli tieto Helsingin sanomain Säätiöstä, päivälehden arkistosta:
"Tiedossamme on, että nimimerkin Diego kirjoituksia julkaistiin Helsingin Sanomissa reilut parikymmentä ajalla 5.4.1919 - 31.10.1926. Valitettavasti tiedossamme ei ole, kuka nimimerkkiä Diego käytti."
Ainakin seuraavat nettikaupat ilmoittavat tätä kirjaa tarjoavansa. Varmuuden saa vasta ottamalla myyjään yhteyttä:
https://www.ilonpolku.fi/laaksojen-lilja--c-h-macintosh
http://www.kkjk.fi/laaksojen-lilja-mac-intosh-p-3024.html
http://www.postimyynti-kivioja.net/tuotteet/tuote/53964/1.html
http://www.huuto.net/kohteet/laaksojen-lilja-macintosh-chuusi-1-kpl-uus…
Heikki Poroila
Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi esitellään kymmenen romaania ja kuusi novellikokoelmaa, joissa teemana on juutalaisuus. Helmet-kokoelmasta https://haku.helmet.fi/ voi etsiä kaunokirjallisuutta hakusanoilla juutalaisuus ja identiteetti. Tässä joitakin nostoja edellisistä:
Patrick Modiano, Kehäbulevardit
Pariisissa vuonna 1945 syntyneen Modianon tuotantoa leimaa vahvasti perhetausta. Isä oli italianjuutalainen. Kehäbulevardit kuvaa Pariisin kohtalonaikojen yöllistä tunnelmaa, se on tarina arvoituksellisesta isästä, identiteetistä, vainotun ja vainoojan ongelmasta taustana Ranskan miehityksen ja vastarintaliikkeen mustat vuodet. Modiano sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuona 2014.
Nathan Englander, Erikoistapausten...
Vanhat Anna-lehden vuosikerrat vuodesta 1980 ovat luettavissa Pasilan kirjastossa Helsingissä. Voit siis käydä siellä etsimässä kyseisen artikkelin ja ottaa siitä valokopion. Kotilainaan vanhoja lehtiä ei saa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhte…
Humuksesta löytyy tietoa hyvin monentyyppisistä kirjoista: luonto- ja ympäristön suojeluun liittyvistä kirjoista, maantiedon kirjoista, metsä- ja maataloutta käsittelevistä kirjoista sekä puutarhakirjoista. Koska en tiedä mihin käyttötarkoitukseen tarvitset tietoa humuksesta, olen yrittänyt koota mahdollisimman monipuolisen aloituskirjalistan. Mitään varsinaista "kaikki humuksesta"-tyyppistä kirjaa ei löydy, ainakaan meidän hakukeinoillamme, mutta tietoa löytyy kuitenkin aika monipuolisestikin.
Oheen olen siis koonut kirjalistan suhteellisen helposti löytyvistä kirjoista:
Kirjayhtymän Suomen luonto- kirjasarja, erityisesti osat 2 ja 5;
Gaudeamuksen Ympäristön tila Suomessa;
Weilin & Göösin GEO - maantiedon suuri tietosanakirja 5...
Kirja [Burr, Vivien: Sosiaalipsykologisia ihmiskäsityksiä (2004)] on varattu sinulle ja tulee Kalvolan kirjastoon (Iittala) huomenna 13.10.2010. Saapumisilmoitus tulee tekstiviestinä antamaasi numeroon, kun kirja on noudettavissa Kalvolassa.
Voisikohan kyseessä olla Marianna Kalliolan nimeämätön runo, jonka ensimmäinen säkeistö alkaa sanoilla "Menkää kaikki pois..." ja runo päättyy sanoihin "nyt vain teistä ei minulle".
Runo löytyy sekä Marianna Kalliolan runokokoelmasta nimeltä Unesta valveille tämä on katkera matka (Otava, 1980), että runoantologiasta Parantava runo (Tammi, 1982). Molempien teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Tuntomerkit sopivat irlantilaisen Pauline McLynnin etsiväsarjaan, jossa seikkailee etsivä nimeltä Leo Street. Hänellä on sekarotuinen koira nimeltä No. 4. Sarjan kirjat ovat nimeltään Something for the weekend, Better than a rest, Right on time. Pauline McLynnin kotisivut löytyvät alta:
http://www.paulinemclynn.com/
Koira esitellään ainakin alla olevassa esittelyssä:
http://www.goodreads.com/book/show/1086399.Right_on_Time
Töölön kirjaston englanninkielisen kaunokirjallisuuden luetteloon pääset Helmet-hausta kohdasta tarkennettu haku kirjoittamalla hakusanaksi (aihe) kaunokirjallisuus, valitsemalla aineistoksi kirjan, kokoelmaksi aikuisten kokoelman, sijainniksi Töölön ja kieleksi englannin. Tuloksena on kuitenkin niin suuri määrä kirjoja...
Vaara-kirjastojen hankintatoivomuslomake löytyy kirjaston verkkosivun https://vaara.finna.fi yläpalkin kohdasta Asiakkaalle > Asiakkaana kirjastossa > Hankintaehdotus. Hankintaehdotuksen tekemistä varten ei tarvitse kirjautua verkkokirjastoon.
Harmaasta väristä saattaisi jonkinlainen yhteys löytyä: susi mielletään tavallisimmin harmaaksi, sudenkääpää luonnehtivat harmaat värit ja sudenmarjan marjaa kuvailevat jotkut lähteet harmaansiniseksi. Sudenmarjan (Paris quadrifolia) kanssa samaan liljakasvien heimoon kuuluva Maianthemum bifolium on saanut suomenkieliseksi nimekseen oravanmarja, joten tekisi mieli ajatella kasvien marjoilla ja niiden värillä olevan jotain yhteyttä niiden suomalaisiin nimiin.
Pentti Suhosen Suomalaiset kasvinnimet listaa Paris quadrifolialle yli kolmekymmentä erilaista nimeä. Suteen liittyvät nimitykset näyttävät olevan niistä kaikkein vanhinta perua: suden silmä (1683), sudensilmä (1745), sudenmarja (1803). Muita nimiä ovat esimerkiksi eksytysmarja,...
