Toivottavasti näistä lukuvinkeistä löytyisi mieluista luettavaa:Historiallisia romaaneja:Atwood, Margaret: Alias GraceShipstead, Maggie: Great CircleSullivan, Mark: The Last Green Valley Fantasiaa:Gaiman, Neil: StardustGrossman, Lev: The MagiciansMiller, Madeline: CirceYarros, Rebecca: Empyrean-sarjaRead, Shelley: Go as a RiverRothfuss, Patrick: The Name of the Wind ja The Wise Man's FearShannon, Samantha: The priory of the orange treeHistoriallista fantasiaa edustaa puolestaan Diana Gabaldonin Outlander -sarja.Myös Patricia Harmanin, Natasha Lesterin, Hilary Mantelin, Heather Morrisin, Maggie O'Farrellin ja Fiona Valpyn historialliset romaanit ovat suosittuja. Fantasian puolelta vinkiksi vielä Ursula Le Guinin, Robin...
Kyseessä lienee Eeva Kilven runo, joka alkaa Kun sinun tulee ikävä minua... Runon on julkaisut ensimmäisen kerran kokoelmassa Animalia (1987). Voi lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972 - 2000.
Kirjassa Rostedt, Anu : Elämän ensimmäinen suuri juhla on aiheestanne jonkin verran, samoin Ilmar Talven kirjassa Suomen kansankulttuuri (takana olevassa hakemistossa on kastepuvut-kohdassa kolme sivunumeroa mainittu). Pylkkänen, Riitta : Kaksi pukuhistoriallista tutkielmaa vuodelta 1984 saattaa sisältää kiintoisaa aineistoa. Pylkkäsen kirjaa löytyy hyvin pääkaupunkiseudulta. Lähikirjaston kautta voi kaukolainata seuraavan teoksen tarvittaessa: Kosola, Maria : Rakkaita ja merkityksellisiä kastepukuja : suvun vanhan perintökastepuvun merkitykset nykyajasta käsin tulkittuna, 2005. Opinnäyte: Pro gradu työ : Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta, vaatetusala.
Kappaleen nimi on, niin kuin muistit, Talven touhut. Se on Aimo Mustosen säveltämä ja löytyy nuottijulkaisusta Laula leiki: lasten lauluja ja leikkejä (1972). Julkaisussa on tämän ja monien muiden laulujen sanat, melodia ja leikkiohjeita. Kirja on Siikajoenkin kirjaston kokoelmissa. Äänitettä ei kirjastoissa ole.
Georg Diersin Tiger in Berlin -kirjasta ei löydy suomennosta kansallisbibliografia Fennicasta. Näin ollen on erittäin todennäköistä, ettei kirjaa ole ainakaan toistaiseksi suomennettu. Fennica sisältää tietoja mm. Suomessa julkaistuista kirjoista vuodesta 1488 alkaen ja kokoelma kertyy lakiin perustuvan aineiston luovuttamisen myötä. Fennicaa esitellään Kansalliskirjaston sivuilla ja sieltä löytyy myös suora linkki Kansalliskirjaston hakupalveluun: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
Valitettavasti Arvo Tuomisen teosta Kremlin kellot ei ole käännetty espanjan kielelle. Englanniksi ja saksaksi teosta kylläkin on käännetty. Siltä varalta, että ystävänne pystyy lukemaan näillä kielillä, annan käännösten tiedot:
Tuominen, Arvo, The bells of the Kremlin : an experience in communism/ kääntäjä Lily Leino (Hanover, NH : University Press of New England, 1983). ISBN:0-87451-249-2
Tuominen, Arvo, Stalins Schatten über Finnland : Erinnerungen des ehemaligen Führers der finnischen Kommunisten /kääntäjä Hans Jürgen Baron von Koskull (Freiburg : Herderbücherei, 1986). ISBN:3-451-08282-9
Kyseessä on Bossen ja Robertin kappale "Kalastajan blues" 60-luvulta. Löytyy ainakin CD:ltä Anki, Bosse ja Robert: 20 suosikkia : Nellyn palmikko (julkaistu 1996).
Varausmaksu aikuisten aineistosta on 0,50 euroa/varattu yksikkö. Varattu kirja voidaan lähettää asiakkaan toivomuksesta jostakin pääkaupunkiseudun yleisestä kirjastosta hänen haluamaansa yleiseen kirjastoon. Asiakas saa ilmoituksen, joko kirjallisesti tai e-postitse, kun kirja on noudettavissa. Varausmaksu maksetaan vasta kun varattu aineisto noudetaan.
Jos asiakas vain haluaa varata kirjan hakeakseen sen itse siitä kirjastosta, jossa se on paikalla, voi soittaa kirjastoon ja pyytää, että kirja pidetään muutaman päivän varattuna. Tällöin varaus on ilmainen.
Kaupunginkirjaston maksut on lueteltu kirjaston kotisivulla www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut
Räätälin häät löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Lauluaarteiden kirja (F-kustannus, 2012)
Lasten toivelaulukirja (Fazer Musiikki, 1981)
Tule leikkimään (Westerlund, 1964)
Uuden kirjastokortin saaminen sulun aikana ei ole mahdollista, koska asiakkaita ei Valtioneuvoston päätöksellä saa päästää kirjaston tiloihin. Myöskään emme pysty tarkistamaan henkilöllisyyttäsi puhelimen tai sähköpostin välityksellä, Joten ainoa mahdollisuus lainata e-aineistoja olisi se että löydät kirjastokorttisi.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan lakka viittaa toisinaan erilaisiin katettuihin tiloihin, katoksiin tai laavuihin. Esimerkiksi kyyhkyslakka on kesyjen kyyhkysten pesä-, lepo- ja turvapaikaksi rakennettu laatikkomainen suoja tai pieni rakennus. Kysyjän tulkinta kuulostaa oikealta, Ahon teoksessa lakka vaikuttaisi viittaavan juurikin räystääseen tai muuhun katokseen.
Lähde:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/lakka
Kaipaamasi tietokonealan kirjallisuus on sen verran erikoisalan kirjallisuutta,
ettei sitä lukijakunnan vähyyden vuoksi kannata julkaista suomeksi. Ja alan kielihän on pitkälti juuri englanti. Jotain hyötyä voisi olla Reima Flyktmanin ja Tero Piippasen kirjasta "Hardware", kieli on suomi ja julkaija Suomen atk-kustannus (1998).
Muodista on kirjoitettu hyvinkin paljon. Internetin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU voi hakea Tampereen ja lähikuntien kirjastojen materiaalia. Yhdistämällä asiasanat muoti, historia ja 1940-luku saa 10 teosta. Toisaalta joissakin muodin historiaa käsittelevissä kirjoissa on mukana myös 1940-luku, vaikka ne kattavat laajemman ajanjakson.
Asiasanoilla muoti ja historia tulee 296 viitettä, niissä on vara valita...(osa teoksista käsittelee tietenkin keskiaikaa tai muuta vastaavaa). Laitan tähän malliksi lyhyen luettelon kirjoista: Aikasalo, Päivi: Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia (2000), Contini, Mila: Muoti kautta aikojen (1967), Fashions of a decade. The 1940s (1991), Franck, Marketta: Päiväkirjani:...
E-kirjoja tuotetaan tällä hetkellä lukuisissa eri formaateissa ja niiden lukeminen onnistuu vielä useammalla erilaisella laitteella. Alleviivauksen suhteen julkaisuformaateilla ja eri tiedostomuodoilla ei pahemmin ole merkitystä. Alleviivausmahdollisuus onkin enemmän kiinni siitä tukeeko kyseinen lukulaite kyseistä ominaisuutta. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että kosketusnäytöllisistä versioista alleviivausmahdollisuus löytyy. Kosketusnäytöllisissä lukulaitteissa alleviivaus tapahtuu pääasiassa suoraan tekstiä alleviivaamalla kynällä tai sormella. Muissa lukulaitteissa toiminta löytyy valikkorakenteista. Alla listaus suosituimmista lukulaitteista ja niiden alleviivausmahdollisuuksista:
Amazon Kindle: Uusimmissa versioissa alleviivaus...
Etelä-Suomen Sanomat on digitoitu (3.1.1914-20.9.2013), mutta niiden käyttö on rajoitettua. Kansalliskirjaston sivuilla kerrotaan, että "lehdet vuoteen 1910 asti ovat vapaassa käytössä: //digi.kansalliskirjasto.fi. Vuodesta 1911 lähtien ne ovat
käytettävissä vapaakappalekirjastoissa vapaakappaletyöasemilla. Kansalliskirjastossa on viisi työasemaa:
kolme lehtisalissa, yksi Fabianian lukusalissa ja yksi musiikkikirjastossa. Vapaakappaletyöasemia on myös
maan muissa vapaakappalekirjastoissa, (Eduskunnan kirjasto, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun ja Turun
yliopiston kirjasto sekä Åbo Akademin kirjasto)."
http://www.kansalliskirjasto.fi/sites/default/files/atoms/files/Digitoi…
Mikrofilmimuodossa lehteä on mm. Lahden kirjastossa:
http://www....
Myös käännökset voivat olla tekijänoikeudella suojattuja, jos ne ovat riittävän omaperäisiä. Kääntäjällä voivat olla samat oikeudet kuin alkuperäistekijällä https://tekijanoikeus.fi/?s=k%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6kset
Sanaston mukaan tekijänoikeus on sekä tekijällä että kääntäjällä https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-tekijanoikeudet/
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilla sanotaan: " ... lyhyen opastekstin kääntäminen ylittää harvoin teoskynnyksen, mutta kokonaisen kaunokirjallisen teoksen kääntäminen ylittää sen käytännössä aina". https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/tekijanoikeus/
Hei,
Hämeenlinnan kirjastoihin on tulossa lainattavaksi lähiviikkojen aikana urheiluun ja kulttuuriin liittyviä kausikortteja/pääsylippuja. Kannattaa seurata uutisointia vanamokirjastot.fi-sivustolla ja kirjaston sosiaalisen median kanavissa.
