Voisit vilkaista esim. kirjaa Kirjasto koulussa (opas uuteen koulu- ja oppilaitoskirjastoon). Samaten voit hakea Joensuun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta muita kirjoja asiasanalla/aiheella koulukirjastot osoitteessa http://webkirjasto.jns.fi/session5D418CE5917EA089F6B949B7C619F9D4/fin/i…
Nämä teokset käsittelevät tosin lähinnä koulukirjastoja yleensä, mutta myös ihan "konkretian" tasolla - mitä tehdä ja miten edetä.
Luokitukseen voit saada apua katsomalla Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää ( http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py ) - tästä voisi joku karsittu versio olla paikallaan?
Näistä osoitteistakin voi olla jotain apua:
http://www.tampere.fi/kirjasto/suunnite.htm
http://www.kolumbus.fi/lighthouse/pdfs/koulukirjastot.pdf...
Suomen murteiden sanakirjassa osassa 5 on sana jompia v. laahustaa, kömpiä tms. "Tuo hevonen näkkyy hyvin hittaasti jompivan tuolla tiellä." (Sotkamo). "Se (väsyksiin ajettu hirvi) väsy niin ettei eneä juoksu, askelta soanu jompi lumessa." (Suomussalmi). Jompie-sana on ilmeisesti sanan jompia Kainuun murteelle tyypillinen ie-loppuinen verbi.
Runosta ei löytynyt selailemalla suomennosta Mawlana Rumin kirjoista Rakkaus on musta leijona tai Ruokopillin tarinoita. Molemmat on suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila, samoin kuin lastenkirjan Kauppias ja papukaija. Lisäksi Anni Sumari on suomentanut englanninkielisestä käännöksestä runokertomusteoksen Kalebassin veistämisen taito, jota en tällä erää päässyt lukemaan.
Oltuani yhteydessä Hämeen-Anttilaan hän sanoi, että runo on todennäköisesti Rumin ja ettei hän ainakaan muista itse kääntäneensä sitä suomeksi. Näin ollen siitä ei hyvin todennäköisesti ole olemassa suomennosta, ellei sitten Sumarin kääntämässä teoksessa. Abu'l-Khayria ei tiettävästi ole suomennettu lainkaan.
Kyseessä saattaisi olla neuvostoliittolainen satu Kertomus lantusta, joka sisältyy Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen laatimaan alaluokkien lukukirjaan Luen ja kerron. 2, Syksystä suveen (Valistus, 1952). Tässä sadussa on ukko, tämän pieni vaimo ja näiden lapsenlapsi, pieni tyttö, ja kaikki pitävät lanttulaatikosta. Ukko lähtee juurikasmaalle nostamaan heidän suurinta lanttuaan, mutta se on niin suuri, ettei hän yksin saa sitä irrotetuksi. Apuun tulee ensin vaimo, sitten tyttö, lopulta vielä talon kissa ja perheen mökissä asuva hiiri, ja vasta, kun kaikki viisi vetävät, lanttu irtoaa maasta. Siitä saavatkin kaikki oivallisen lanttulaatikkopäivällisen. Lopuksi tarinan kertoja arvelee, että ruokaa saattoi jäädä vähän...
Harava on vanha työväline. Erityisesti maataloustöissä sitä on käytetty paljon. Vaan luulenpa, että voi sanoa, että jo muinaiset roomalaiset ovat jonkinlaisella haralla siivonneet asuinympäristöjään tai keränneet puiden oksia tai satoa kokoon.
Suomen maatalousmuseo Sarka kertoo nettisivuillaan, että Suomessa haravaa on käytetty erityisesti heinätöissä. Tarpeen vaatiessa heinäharavaa on käytetty myös pahnojen ja lehtikasojen kokoamiseen. Luultavasti asuinympäristöjen kaupungistuessa heinien haravointi on vaihtunut luonteikkaasti lehtien haravointiin pihoilta ja sitä myötä on kehitelty paremmin lehtien haravoimiseen sopivia malleja.
Monista jo paljon käytetyistä työvälineistä ovat nykysuunnittelijat tehneet tunnetuksi...
Kirjastoalan koulutuksesta ja työllistymisestä on kysytty ennenkin. Kokoavasti voidaan todeta, että yleisten kirjastojen, tieteellisten kirjastojen, oppilaitoskirjastojen ja erikoiskirjastojen tehtävät ovat hyvin erilaisia ja niin ovat myös niiden työntekijöiden työnkuvat. Yleisissä kirjastoissa työ sisältää paljon asiakaspalvelua ja neuvonta- sekä opastustyötä, joten erilaisten ihmisten kohtaamista sekä ryhmien edessä esiintymistä kuuluu usein työnkuvaan. Myös oppilaitos- ja korkeakoulukirjastoissa on paljon opetustehtäviä. Työmarkkinatorin haulla löydät avoimet työpaikat. Tällä hetkellä kirjastoalalla näyttää olevan avoinna yhteensä yhdeksän paikkaa. Duunitorilla paikkoja on kahdeksan, mukaan lukien kaksi...
Kirjastojen tietokannat eivät tosiaan paljon aiheesta anna, kuten olet itsekin kokenut. Internetin hakukoneilta kannatta ehkä yrittää; Suomen yleisten kirjastojen etusivulta (SYKE, osoite http://www.kirjastot.fi) pääset näihin. Esimerkiksi Evreka-haku antaa ehkä tutkimisen arvoisia tuloksia hakusanalla VIESTINTÄTUTKIMUS (esim. http://www.infor.fi/infor/suunnittelu/32.html). Muita kokeilemisen arvoisia hakutermejä: LEHDISTÖ SEURANTA TUTKIMUS, LEIKEPALVELU, MEDIA INTELLIGENCE, MEDIASEURANTA. Internet-haut antavat mm. linkkejä useiden leikepalveluyritysten kotisivuille. Artikkelitietokanta Aleksista saa hakutermillä SEURANTA LEHDISTÖ joitakin artikkeleita (esim. Monitor-tutkimus : mediat muuttuvat - lehti kiinnostaa aina, kirj. Heikki Peutere...
Jos olet ensin varannut ja sitten lainannut kirjan, voit uusia lainasi, jos muita varaajia ei ole. Se, ettei varattua aineistoa voi uusia, tarkoittaa sitä, että jos sinun jälkeesi joku muu on tehnyt kirjaan (tai muuhun aineistoon) varauksen, et voi uusia lainaasi.
Seuraavissa kirjoissa ja kirjailijoissa saattaisi olla jotain samaa kuin Pohjoinen yökirja -teoksessa. Sivistys- ja kulttuurikritiikkiä, runollisen pohdiskelevaa tunnelmaa, ilmaisuvoimaista kieltä, parhaassa tapauksessa niitä kaikkia.Hanna Kuusela: Syytös – muuan akateeminen komitragediaMinna Lindgren: Sivistyksen turha painolastiAli Smith: Vuodenaika-kvartetti (Syksy, Talvi, Kevät, Kesä)Margaret Atwood: PoikkeustilaRiitta Jalonen: KirkkausJoan DidionDeborah Levy Jos Oulu miljöönä kiinnostaa, näistä kirjoista löydät naisia Oulussa:Anu Kaipainen: Arkkienkeli OulussaEssi Kummu: Hyvästi pojat
Kirjastosta löytyy julkaisu Tilastoja Suomen ilmastosta (kolme aikasarjaa 1961-1980, 1961-1990, 1971-200). Tilastoja löytyy mm.lämpötilasta, ilmankosteudesta, ilmanpaineesta, tuulesta, sateesta. Katselin läpi havaintoasemat, Keminmaalta ei ihan löytynyt mutta ympäröivistä kunnista kylläkin.
Kirjastoon on tilattu myös Ilmatieteen laitoksen julkaisu Ilmastokatsaus, joka ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Siinä havaintoasemia mukana huomattavasti vähemmän.
Lisäksi kirjastosta löytyy myös Hydrologinen vuosikirja, viimeisin kattaa vuodet 2001-2005.
Naxos-musiikkikirjaston linkki ei vielä ole tässä sivustomme beta-versiossa kovin hyvin esillä. Sen löytää Info -> Kun et pääse kirjastoon tai Vinkit ja helmet -> Kirjaston tietokannat -> Musiikki.
Suoran osoitteen http://helsinkilib.naxosmusiclibrary.com voi myös tallentaa itselle selaimen suosikkeihin.
Uutuudet löytyvät, kun klikkaat etusivulla vasemman ylälaidan kohtaa hae. Sieltä löytyy tuttu HelMet-etusivu, jonka alalaidassa ovat uutuudet, myös RSS-syötteenä. Uutuuksien alapuolella on linkki, josta myös pääsee Naxokseen. Sieltä löytyvät ohjeet, kuinka Naxokseen kirjaudutaan.
Alla linkki Satakirjaston kirjoihin, joissa käsitellään valtioliittoa eli konfederaatiota:
https://www.satakirjastot.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_life…*
Tässä linkki laajempaan luetteloon, joka on peräisin kirjastojen yhteistietokanta Melindasta:
http://finna.fi
Taloustaito.fi kertoo aiheesta: "Kustannustiedot eri maiden ravintolahinnoista kerää ja välittää valtiovarainministeriölle nykyisin ECA International, joka tuottaa mm. elinkustannustietoja kansainvälisesti.
Suomen ulkomaanpäivärahojen taso määräytyy maittain ravintoloiden aamiaisen, lounaan ja päivällisen yhteenlaskettujen hintatietojen mukaan. Käytännössä suurin osa päivärahakustannuksista yltää ECA:n välittämien kolmen tähden ravintolahintojen tasolle.
Päivärahan korvaustasossa on myös sellainen erikoisuus, että siinä pyritään lisäksi ottamaan huomioon, millainen on maan hygieniataso."
https://www.taloustaito.fi/Tyo-palkka/Kuka-paattaa-ulkomaan-paivarahast…
Tuloverolain 73 § säätää verovapaiden korvausten perusteista ja määristä. Pykälän...
Grimbergin Kansojen -historia löytyy kaikista kirjastoista. Sarjan viimeisessä osassa on hakemisto-osa, josta löydät antiikin Kreikan teatteriin viittauksen.
Englanninkielisiä teoksia antiikin Kreikan teatterista, etenkin Aristofaneesta, löytyy, suomenkielistä aineistoa on hankalampi löytää. Antiikin Kreikan teatterista löytyy myös tietoa teatterihistorioista, nämä sisältävät varmaan kuviakin. Kannattaa tutkia myös antiikin kulttuurihistoriaa.
Tällainen opinnäytetyö löytyy aiheesta, sen lopussa on kirjallisuusluettelo, johon kannattaa tutustua, Riikka-Liisa Salmia Miten innostaa lapsia lukemaan? – Kirjaston rooli lukuinnostuksen herättämisessä, https://www.theseus.fi/handle/10024/77629
Opinnäytteeseen on haastateltu lukuinnostukseen perehtynyttä Agneta Möller-Salmelaa. Hän kertoo lukuinnostuksesta seuraavassa videossa, https://www.kirjastokaista.fi/agneta-moller-salmela-lukemiseninnostaja-…
Agneta Möller-Salmelan lukijälähtöisestä lukudiplomista, http://www.lukuinto.fi/media/mallisto/kirjallisuus_ja_lukeminen/lukudip…
Möller-Salmela työskentelee Hangon kirjastossa, yhteystiedot agneta.moller-salmela@hanko.fi.
Lukuintokampanjan sivusto http://www.lukuinto.fi/ on vielä...
Wikipedia-artikkeli määrittelee lääkäriyksikön ensihoidossa toimivaksi ensihoitolääkärillä miehitetyksi liikkuvaksi yksiköksi, jonka tehtäviin kuuluu osallistua korkeariskisiksi arvioituihin ensihoitotehtäviin ja ohjata ja koordinoida alueensa päivittäistä ensihoitotoimintaa. Lääkäriyksikkö voi liikkua joko helikopterilla tai maitse:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lääkäriyksikkö
FinnHEMS on valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikkö. Sen sivuilla kerrotaan, että sillä on Suomessa kuusi tukikohtaa, joiden sijaintipaikat ovat Vantaa, Turku, Tampere, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi. Kussakin tukikohdassa päivystävällä miehistöllä on käytössään helikopteri ja maayksikkö. Sen lisäksi Helsingin kaupungilla on...
En valitettavasti löytänyt Kaari Utrion kirjaa, jossa tapahtumapaikkana olisi Vantaan Pyhän Laurin kirkko. Kollega osasi sanoa, että Utrion teoksessa Uhritulet kyllä mainitaan Pyhän Laurin kirkko, mutta kyseinen kirkko sijaitsee Visbyssä.
Vantaan Pyhän Laurin kirkko mainitaan esimerkiksi Pirjo Tuomisen teoksessa Mariaana, Vantaan tytär.
V-moottorissa sylinterit on järjestetty kahteen riviin sellaisessa kulmassa, että rakenne muistuttaa V-kirjainta. Sylinteririvien välisestä kulmasta puhutaan V-kulmana. Se vaihtelee moottorimallista riippuen. V-kirjaimen jälkeen tuleva numero kertoo sylinterien määrän.
Lähteet:
V-moottori (Wikipedia)
Mitä tarkoittaa V-kirjain, kun puhutaan moottoreista kuten V6 ja V8? (Quora)