Yrttitarha-sivusto löytyy nyt osoitteesta http://www.yrttitarha.fi .
Samojen tekijöiden kokoamaa tietoa erikoisluonnontuotteista löytyy myös sivustosta http://www.luontoyrittaja.net/213.html . Kokonaisuudessa on myös yrttitietoa. Hyviä yrttisivustoja löytyy Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta hakusanalla yrtit, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/linkkikirjasto/luokat.aspx?linkLibraryKey… . Tässä pari poimintaa:
Arktiset Aromit : Yrtit,
http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset+aromit/yrtit/
Kasvikortisto
http://puutarha.net/suorakanava/kasvikirjahaku.asp
Luonnonyrtit hyötykäyttöön
http://www.jyu.fi/tdk/museo/Yrtit/index.html
Shakespearen sonetti 12 löytyy Aale Tynnin suomentamasta William Shakespearen teoksesta "Sonetit". WSOY on julkaissut tämän kirjan suomeksi ja englanniksi 1965 ja 1995 ja molempia painoksia löytyy HelMet-kirjastoista ainakin varaamalla. Sonetit alkukielellä suomennettuina ja kommentoituina ovat myös teoksessa:
Shakespeare, William
[Oulu] : Rajalla, cop. 2007
Samuli Edelmann on levyttänyt joitakin Shakespearen sonetteja, mutta numeroa 12 ei löytynyt.
Samu Nyströmin kirjassa Helsinki 1914-1918: toivon, pelon ja sekasorron vuodet (Minerva Kustannus Oy 2013) sekä Laura Kolben kirjassa Helsinki 1918: Pääkaupunki ja sota ( Minerva kustannus Oy 2008) käsitellään myös Helsingin asukkaiden elinolosuhteita kyseisenä aikana. Molemmissa kirjoissa on lopuksi pitkä lista kirjojen aihetta koskevaa kirjallisuutta, mistä voi olla myös hyötyä.
Useimmissa ponitalli-leluissa näyttäisi olevan punainen tai vaaleanpunainen katto, siniset tai sinivalkoiset seinät ja valkoiset aidat. (Lego, My little Pony, Play mobile)
Oikeissa suomalaisissa ponitalleissa taas on usein tumma katto, punamulta seinät ja valkeat aidat.
Kappale on nimeltään "Ballade pour Adeline". Yleisradion Fono-tietokannan mukaan sen ovat säveltäneet Paul de Senneville ja Olivier Toussaint. Se on tullut tunnetuksi erityisesti pianisti Richard Claydermanin esittämänä.
"Ballade pour Adeline" Richard Claydermanin esittämänä:
https://www.youtube.com/watch?v=eCCan3TFPoc
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi/
Fysiikkaan liittyvissä peruskysymyksissä voinee luottaa verkkotietosanakirja Wikipediaan, joka kertoo, että "kristallografia eli kidetiede eli kideoppi on tieteenala, joka tutkii kiteisen aineen erikoispiirteitä kuten kiderakennetta eli atomien kaukojärjestystä."
Kiteisellä aineella puolestaan tarkoitetaan "kiinteässä olomuodossa olevaa ainetta, jossa atomit tai molekyylit ovat järjestyneet säännölliseen, toistuvaan aineelle tyypilliseen kiderakenteen mukaiseen järjestykseen. Kiteinen aine ei tyypillisesti koostu yhdestä kiteestä, vaan monista pienistä "kiteistä" eli rakeista, joita erottavat raerajat."
Tästä voisi päätellä, että kvartsi...
Web-Facta -tietosanakirjassa (WSOY) opintoviikko määritellään näin: "työpanos, jonka opiskelija tekee työskennellessään 40 tuntia viikossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi mukaanlaskien myös opiskelijan itsekseen suorittama työ. Korkeakoulujen tutkintoihin johtavien koulutusohjelmien laajuus ilmoitetaan opintoviikkoina."
Opintoviikko mittayksikkönä kuuluu siis korkeakoulutasoiseen opetukseen, mutta näyttää siltä, ettei missään varsinaisesti lue, etteivätkö myös esim. opistot saisi sitä käyttää. Osassa määritelmiä ei mainitakaan lainkaan opetuksen tasoa. Esimerkiksi www.opintoluotsi.fi -sivuilta löytyy seuraava määritelmä: ”Opintojen laajuuden ja opintosuoritusten mittayksikkö. Yksi opintoviikko vastaa periaatteessa 40 tunnin...
Aiheesta löytyy kyllä paljonkin kirjallisuutta. Anja Hatvan toimittama Verkkografiikka vuodelta 2003 on hyvä, samoin teokset: Korpela, Jukka: Web-suunnittelu. 2.laitos 1.p. Docendo 2005 ja Holzschlag, Molly E.: Design your own e-shop (joka on tosin vasta hankinnassa Tampereen kaupunginkirjastoon).
Lisää aineistoa löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanoiksi kannattaa laittaa esim. elektroniset julkaisut ja suunnittelu (tekijä- tai nimeke-kentän saa oikean reunan nuolella muutettua asiasanaksi). Näillä asiasanoilla ja rajoittamalla haun vain Tampereen kaupunginkirjastoon saa 35 viitettä.
Tampereella keväällä 2006 järjestettävistä atk-alan kursseista löytyy tietoa osoitteesta http://...
En löytänyt kirjasta pienten lasten versiota lukuunottamatta pahvisia ensikirjoja, joista ei liene apua. Kirjan tematiikkaa pohditaan seuraavissa teoksissa: Saint-Exupery: Pikku prinssi (ja miten tarina syntyi); Webster: Antoine de Saint-Exupery - Pikku prinssin elämä; Drewermann: Vain sydämellä näkee hyvin - Pikku prinssi ja syvyyspsykologia. Ehkäpä apua olisi myös Yleisradion kuunnelmasta (cd-levy tai kasetti) vuodelta 1988?
HelMet-kirjastojen valikoimissa on jonkin verran myös ulkomaalaisia tv-sarjoja. Löydät valikoiman HelMet-haulla osoitteesta http://www.helmet.fi, kun klikkaat välilehden ”Muut hakutavat” ja otat valintalaatikosta hakutavaksi ”Asiasana”. Kirjoita sitten asiasanaksi ”sarjaohjelmat” ja rajaa vaikka valintalaatikosta ”Koko aineisto” hakutulokset vaikkapa vain aikuisten kokoelmaan, jollet halua mukaan myös lapsille suunnattuja tv-sarjoja. Paina ”Hae” ja siirry hakutuloksiin. Sen jälkeen kannattaa vielä rajata hakutulosta klikkaamalla ylhäällä olevaa nappia ”Rajaa/Järjestä hakua”. Voit ottaa aineistoksi ”DVD-levy” ja painaa jatka. Silloin pitäisi tulla lista DVD:nä tarjolla olevista aikuisten sarjoista. Mukana on tosin myös kotimaisia sarjoja,...
Paavo Cajander suomensi nuo rivit Shakespearen näytelmän "Henrik IV" toisen osan kolmannesta näytöksestä näin:
"Oi, jos tuon vois nähdä,
Niin itse miekkoisinkin nuorukainen,
Nuo kaikki nähdessään, nuo menneet vaarat
Ja tuskat tulevat, löis kirjan kiinni
ja istuis oottamaan vaan kuolemaansa!"
Suomennos julkaistiin vuonna 1944 nimellä "Kuningas Henrik IV".
Matti Rossin suomennos samasta kohdasta kuuluu seuraavasti:
"Jos sen voisi nähdä, onnellinen nuori,
jonka lehtii ajan kulkua ja lukee
koetuista vaaroista ja niistä,
joita kohti mennään, löisi kirjan kiinni
ja kuolisi pois niiltä istumilta."
Suomennos on vuodelta 2004 ja näytelmä sai tällä kertaa suomeksi nimen "Henrik IV".
Lähteet:
https://finna.fi
Shakespeare, William: Kuningas Henrik IV...
Hei!
Sinun on mahdollista saada vuoden 1978 Apu- ja Seura-lehtiä (huom! Ilmestyi vuoteen 1979 asti nimellä Suur-Seura) tutkittavaksi Kansalliskirjaston lukusalissa.
Lukusalilainaukseenkin vaaditaan Helka-kirjastokortti, jonka saa kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. (http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmatjapalvelut/lainaus/helkalai…).
Lisätietoja kansalliskokoelman käytöstä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmatjapalvelut/lainaus/kansalli…
Kansalliskirjaston yhteystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Vuoden 1978 Seura-lehtiä on myös mahdollista tilata kaukolainana Varastokirjastosta oman lähikirjastosi kautta. Kaukolainatilauksen hinta on Vantaalla ja Espoossa 7€ ja...
Jyväskylän kaupunginkirjastossa PIN-koodin saa vain henkilökohtaisesti käymällä missä tahansa kirjaston toimipisteessä.
PIN-koodi on verkkokirjaston ja muiden etäpalvelujen käyttäjätunnus, PIN-koodi tarvitaan myös omatoimikirjastoihin ja lainausautomaatilla lainaamiseen. https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kirjastokortti
Venny Soldan-Brofeldtin signeerauksesta löytyy useita esimerkkejä verkosta, esim. Bukowskin verkkosivuilta:
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/F165/81-venny-soldan-brofeldt-ran…;
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/F192/lots/1024766-venny-soldan-br…
Meillä ei ole pätevyyttä arvioida taiteen aitoutta eikä arvoa. Jos epäilet omistavasi Venny Soldan-Brofeldtin työn, voit ottaa yhteyttä vaikkapa edellä mainittuun taidehuutokauppaan https://www.bukowskis.com/fi/valuation tai johonkin muuhun alan ammattilaiseen.
Valitettavasti taulujen emme tunnistaneet signeerausta. Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista. Esim. Bukowskis https://www.bukowskis.com/, Hagelstam https://www.hagelstam.fi tai Helander https://www.helander.com/
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi tai Kuvasto, https://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/.
Kotimaan katsaus oli Yle TV2 -kanavan vuosina 1978–1999 lähettämä ajankohtaisohjelma.
Kotimaa.nyt näyttäisi alkaneen vuonna 2000.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotimaan_katsaus
Lisätietoja: arkisto.tietopalvelu@yle.fi
