Aila Nissisen suomennos Peter Christen Asbjørnsenin tarinasta "Veslefrikk med fela" sisältyy ainakin teokseen Suuri satukirja (Valitut palat, 1982). Tarina on saanut suomeksi nimen Vesseli viuluniekka.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1101357?sid=5139924077
Pasilan kirjaston lehtialueelta löytyy V8-magazinejä vuodesta 1993 lähtien, mutta niitä ei voi lainata. Tästä linkistä löytyy lainattaviakin Helsingistä, Espoosta ja Vantaaltakin.
Kuvia Helsingistä löydät seuraavilta Internet-sivuilta:
http://www.hel.fi/kaumuseo/kuvark/index.html
http://www.hel.fi/kuvat/pictures.html
http://www.lasipalatsi.fi/
Asiakkaan täytyy korvata kirjastolle levyn hankintahinta nykyarvoon korotettuna. Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannassa kohdassa tarkat tiedot näkyy levyn hinta. Jos levystä on ehtinyt kertyä myöhästymismaksuja, myös ne täytyy maksaa. Kannattaa käydä kirjastossa selvittämässä asia.
Klassikkokirjoja aiheesta ovat esim. Gustave Flaubertin Rouva Bovary, Leo Tolstoin Anna Ka-renina ja Lady Chatterlyn rakastaja, kirjoittanut D.H.Lawrence. Nykykirjallisuudessa löytyvät mm. Joy Fieldingin Syrjähyppy, Tiina Lymin Susi sisällä, Niels Fredrik Dahlin Viime kesänä, Petri Karran Haarautuvan rakkauden talo, Anna-Leena Härkösen Ei kiitos, Lionel Shriverin Syntymäpäivän jälkeen, Pirkko Saision Voimattomuus, Riitta Jalosen Kuvittele itsellesi mies, Tuula-Liina Variksen Vaimoni ja Robert James Wallerin Hiljaiset sillat.
Kaukolainausjärjestelmä on tarkoitettu palvelemaan kansalaisia, joten lähtökohtana on hyödyntää sen mahdollisuuksia, ei estää sen käyttöä. On kuitenkin totta, että osassa kirjastoissa noudatetaan jyrkähköjä sääntöjä, joiden mukaan omista kokoelmista löytyviä ei pyydetä kaukolainaksi. Jotkut eivät myöskään lähetä kaukolainaa, jos aineisto löytyy pyytäjän kirjaston kokoelmista. Sääntöjen taustalla on pyrkimys minimoida postituskuluja, jotka paksujen kirjojen tapauksissa ovatkin melkoinen kustannuserä. Parilla kaukolainalla kun ostaa jo uuden kirjan.
Minusta kannattaa kuitenkin aina yrittää. Selitä omassa kirjastossasi tilanne ja vetoa kiireelliseen tarpeeseen - niin itse tekisin. Ei voi taata, että kaukolainaus onnistuu, mutta yrittämättä ei...
Sanonnan alkuperäismuoto ja -lähde ei valitettavasti selvinnyt, mutta Tommy Hellstenin teoksessa Saat sen mistä luovut : elämän paradoksit painottuu kyseinen ajatus hyvinkin voimakkaasti.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaat%20sen%20mist%C3%A4%20luovut__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Maksutonta, verkossa vapaasti käytettävää sanakirjaa tarkoittamiltasi aloilta ei valitettavasti löytynyt. Monien oppilaitosten kirjastot, Turun seudulla esimerkiksi Turun yliopisto, tarjoavat asiakkailleen online-sanakirjoja, joita voi käyttää kyseisen oppilaitoksen / kirjaston koneilta tai, mikäli opiskelet / työskentelet oppilaitoksessa, myös kotikoneelta verkkotunnuksen avulla. Turun yliopiston kirjaston koneelta voisit siten käyttää esim. MOT-nettisanakirjastoa, johon kuuluu myös useita erikoisalojen sanakirjoja. Turun kaupunginkirjaston koneilta on maksutta käytettävissä TENTTU-tietokannan yhteydessä oleva, monikielinen tekniikan termistö.
Turun kaupunginkirjastosta löytyvät Laivastolehden vuosikerrat 1939-1949. Turun yliopiston kirjastosta löytyy vanhempia vuosikertoja. Niiden saatavuuden voi tarkistaa yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta: http://finna.fi
Marjatta Pokelan Karamellioopperaa voi hakea Vaski-verkkokirjastosta teoksen nimellä Karamelliooppera. Kun hakua ei rajaa, tulokseksi saa sekä äänitteitä että nuotteja.
Vaski-verkkokirjaston musiikin hakusivu löytyy osoitteesta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=findm&sesid=1215085965&ulang=…
Pokelan teos sisältyy useiden Varsinais-Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Asiasanoilla lastenlaulut ja ooppera löytyy Vaskista muitakin kiinnostavia lastenoopperoita.
Kallion kirjasto on suljettu remontin takia ja avataan tammikuun loppupuolella. Tämän takia sieltä lainatuilla kirjoilla on näin pitkä laina-aika. Samoin on remontissa Kannelmäen kirjasto: eräpäivä on 2.2.2010.
Uutinen sulkemisista löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?gr…
1900-luvun alkuun sijoittuva Braunin lääkäriperheestä kertova Suomessa Lellikki-nimisenä esitetty televisiosarja oli alkuperäiseltä nimeltään Nesthäkchen ("Kuopus"). Tämä kuusiosainen, alunperin vuodelta 1983 peräisin oleva sarja perustuu väljästi Else Uryn (1877-1943) Nesthäkchen-kirjasarjan kolmeen ensimmäiseen romaaniin. Valitettavasti en onnistunut selvittämään sen tarkkaa esitysajankohtaa Suomessa.
Nesthäckhen-romaaneja ei ole suomennettu. Ainoa suomeksi saatavilla oleva Uryn romaani on vuonna 1924 ilmestynyt Hannu-veitikka (Hänschen Tunichgut).
Hirsirakentamisen tekniikasta Japanista on vaikea löytää tietoja. Muutamat suomalaiset hirsirakentajat toimivat myös Japanissa. Ehkä kannattaisi kääntyä heidän puoleensa.
Tekniikka ja talous -lehdessä on artikkeli suomalaisista hirsirakentajista, jotka toimivat myös Japanin markkinoilla . Artikkelissa mainitaan mm. Anaika, joka valmistaa hirsirakennusten runkopuuosia. Anaikan tuotannossa ova esimerkiksi "mabashirat", ulkoseinän pilarilinjalle sijoitettavat välitolpat, joista on apua maanjäristyksen sattuessa. http://www.anaika.com/en/Company.html
Hirsirakentamisesta maanjäristysalueelle on tehty opinnäyte http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9525/Lakua.Laura.pdf?seque…
Myös Honkarakenne on tehnyt Japaniin hirsirakennuksia,...
Valitettavasti tällaista osoitteistoa tai yhtä yhteistä osoitetta ei ole sellaisenaan olemassa, joskin tiedot kyllä saa kerättyä Kirjastot.fin sivuilta. Palvelu tarjoaa tiedon, mutta sitä joutuu vaivalla esiin kaivamaan. Teoriassa kaikki kirjastot voisi tavoittaa juuri kirjastot.fin sivulle laitetulla mainoksella, mutta eihän se oikeasti niin helppoa ole, koska kirjastojen johtajilla ei ole velvollisuutta lukea mitään tällaisia mainoksia. Ehkä voisi olla järkevää ottaa yhteyttä BTJ Finlandiin, joka on nykyisin osa Booky.fi palvelua, ja kysyä, onko heillä valmiina kirjastojen epostiosoitteistoa ja millä ehdoilla he ehkä sen luovuttaisivat.
Heikki Poroila
Valitettavasti en löytänyt tietoja Arvo Närhestä enkä hänen patenteistaan tai keksinnöistään.
Patentteja ja tavaramerkkejä etsin United States Patent and Trademarks sivustolta. https://www.uspto.gov/ Sieltä löytyvät patentit 1790 alkaen.
Arvoa itseään ja hänen Suomeen tuomia keksintöjään yritin löytää Finna-haulla. Se on Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden tietokanta. https://www.finna.fi/
Sieltäkään en löytänyt tietoja hänestä.
Kenties hänestä löytyisi tietoja Suomen arkistoje perukoilta? https://www.arkisto.fi/
https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/asiakaspalvelu
Onnea metsästykseen.
Kirjasampo on suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu, sen toimitettuihin sisältöihin sisältyvät artikkelit ja uutiset ajankohtaisista kirjallisuusaiheista, erilaisiin teemoihin perustuvia kirjahyllyt ja lukuvinkkilistat. Kirjasammon toimituskunta on pieni, joten he kertoivat, että suuriin projekteihn resurssit eivät riitä eikä tämän tyyppinen toiminta kuulu oikein Kirjasammon alaan. En ole ihan varma, etsitkö kustannustoimittajaa tai kirjoittajaa materiaalille, mutta voisit ehkä kysyä Kustannustoimittajien liitosta neuvoa, http://www.kustannustoimittajat.fi/wordpress/. Jos tarkoitat, että sinulla on kirjoja, joita haluat lahjoittaa, voit kysyä kirjastosta suoraan, haluaisivatko he niitä. Jokainen...
Hei!
Merkin tunnistaminen vaatii asiantuntijaa.
Esim. taidehuutokaupoista voi tiedustella. Heillä on yleensä sivustoillaan online-arviointi ja
teostiedustelut ovat näillä sivustoilla maksuttomia.
Tässä esimerkkinä muutamia sivustoja, joihin kyselyn voi lähettää:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.galleriainter.fi/
Myös useasta lehdestä löytyy teosarviointi-palstoja, mm. näistä:
Antiikki & Design- lehti
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jonne kyselyn voi lähettää:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0
Kentien maksullista palvelua löytyy Kauppakamarin HTT-tavarantarkastajilta.
https://kauppakamari.fi/asiantuntijahaku/...
Lapsesi kuulostaa kovalta lukijalta. Sherlock Holmes -kirjoissa ei varmaankaan ole mitään ikäryhmälle sopimatonta. Jos tekstissä tulee vastaan asioita, joita hän ei ymmärrä, vanhemmat varmaankin selittävät. Tapahtumat kuitenkin sijoittuvat viktoriaaniseen aikaan. Lukulistasta päätellen poikaasi kiinnostavat historiaan liittyvät "sopivan jännät kirjat". Tässä joitain mahdollisuuksia :Sherlock Holmes -maailmaan pääsee sukeltamaan myös lastenkirjojen kautta. Englantilainen Ali Standish on aloittanut baskervillen koulu -sarjan, josta ensimmäinen osa Outoja tapauksia Baskervillen koulussa on käännetty suomeksi (Tammi, 2024). Kirja kertoo Arthur-pojasta, jolla on poikkeukselliset päättelytaidot ja joka pääsee niiden avulla erityisellä...
Finnasta löytyy yksi kuva kirkko-ohjaksista. Se on putkilomainen pirtanauha. Pirtanauhoihin löytyy joitain ohjeita, mutta juuri kirkko-ohjaksien (tai kirkonohjaksien) ohjeita ei löytynyt.Finna.fi: Kirkko-ohjakset (kuva) https://finna.fi/Record/lahdenmuseo.lkm-32465?sid=4998373595
Kaikkein parhaiten perehdyt asiaan lukemalla Freudin omia tekstejä aiheesta, esim. teoksista 'Johdatus psykoanalyysiin' tai 'Seksuaaliteoria' (saatavuustiedot Nettiplussasta). Jos tämä tuntuu liiankin perusteelliselta, niin asiaa on toki käsitelty lukuisissa kehityspsykologian, kasvatuspsykologian tai yleisen psykologian oppikirjoissa, esim. Risto Vuorinen: Minän synty ja kehitys (WSOY 1998) tai saman tekijän Persoonallisuus ja minuus (WSOY 1992)(oikeat kohdat löytyvät kirjan lopussa olevan asiahakemiston avulla). Mutta nämä ovat vain esimerkkejä, muutakin löytyy helposti.
Tietoa löytyy myös verkosta esim. http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sospsyka/psfreud.htm tai http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/1filosofiapsykologia...