"Radical acceptance" on käännetty suomeksi "ehdoton hyväksyminen". Se tarkoittaa itsensä hyväksymistä juuri sellaisena kuin itse on [1].Aiheesta löytyy suomeksi ainakin kaksi eri kirjaa[2].https://www.kirjatkertovat.fi/2024/09/tara-brach-ehdoton-hyvaksyminen-elaman.htmlhttps://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=radical+acceptance&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
Löysin Plussa-aineistotietokannasta seuraavia teoksia, joista voisi olla apua tutkimuksellesi:
Ilves, Kirsi Stadi ja sen nuoret nuorisotyötä Helsingissä 1948-1997 Helsinki, Edita, 1998
Salminen, Kimmo Bändiportaista kulttuuriareenaan kaupunkikulttuurin kehittämisen uusia välineitä Helsingin kaupunki, 1997
Helsinki, Nuorisoasiainkeskus, Koillinen nuorisokeskus Koillisen kasit kahdeksasluokkalaiset Koillis-Helsingissä :
Helsingin kaupunki, 1996
Helsinki, Nuorisoasiainkeskus, Järjestö- ja kehittämisosasto Yhdeksäsluokkalaiset nuorisotalossa läntisen nuorisokeskuksen nuorisotalot ja nuoret
Helsingin kaupunki, 1995
Monikulttuurinen nuorisotyö Helsingissä Helsingin kaupunki, nuorisoasiainkeskus, maahanmuuttajatyöryhmä, julkaisuja, 1996...
Kirjastot.fi-sivuston osasta Kirjastoala, Keskustelut löytyy kirjastoon ja kirjastotyöhön liittyviä keskustelufoorumeita sekä myös suljettuja keskustelulistoja. Suora osoite foorumeihin on tässä, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/foorumit/ , sekä ohjeita täällä http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/keskustelut/foorumiohje/ . Suljetut listat täällä http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/keskustelut/keskustelulistat/ . Sivulta löydät myös kuvauksen siitä, millaista keskustelua kussakin foorumissa käydään. Yleiskeskustelufoorumi on Kirjastokaapeli.
Alkoholin tuontimääräykset Suomeen koskevat jokaista. Toisesta EU-maasta voi tuoda verottomasti 1 litran väkeviä (yli 22%) ja 3 litraa aperitiivejä (maks. 22%) tai kuohuviinejä. Mietoja viinejä voi tuoda 5 litraa ja olutta 15 litraa. Suomen verot maksamalla voi alkoholijuomia tuoda Suomeen ilman määrällisiä rajoituksia.
Tässä muutamia löytämiäni abstrakteja ja kokotekstejä aiheesta:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/wcs.1387
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3722610/
https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/00461520.2019.1633924
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0169204615000286
https://www.pnas.org/content/112/28/8567.abstract
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistot löytyvät osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Haku kannattaa tehdä asiasanahaulla ja käyttää asiasanoja: portugali matkaoppaat. Kun kirja on hyllyssä, sen voi tilata puhelimitse omaan lähikirjastoon, kirjastojen yhteystiedot osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
Haku antoi mm. seuraavia teoksia:
Spain & Portugal including Morocco 2002
Julkaisutiedot: London, Macmillan, 2002
Western Europe
Julkaisutiedot: Melbourne, Lonely Planet, 2001
Jepson, Tim
Portugal
Julkaisutiedot: Basingstoke, AA, cop. 2001
Ervi, Heli
Portugali löytöretkeilijäin maa
Julkaisutiedot: Helsinki, Tammi, 2001
Wilkinson, Julia
Nimeke: Portugal
Julkaisutiedot: Hawthorn, Lonely Planet, 2001
Näillä tunnistetiedoilla ei ammusta pystytty tunnistamaan. Ammus lienee 120 mm, mutta onko se panssarivaunun, rannikko- tai kenttätykin, ei kotimaisen ampumatarvikehakemiston koodeista selvinnyt. Suomella ei tällä hetkellä taida olla 120 mm tykkejä käytössä.
Marcel Aymén romaaneista on suomennettu ainoastaan La Jument verte, Vihreä tamma (suom. Olli Nuorto). Teos on lainattavissa Kuopion pääkirjastossa. Muita suomennoksia ovat mainitsemanne novelli Mies joka kulki läpi seinien sekä näytelmä Muiden kaulat (suomentanut ja radiolle sovittanut Ritva Arvelo). Novelli löytyy mm. teoksesta Huumoria ympäri maailman (toim. Jarl Hellemann), tämäkin teos löytyy pääkirjastosta. Näytelmä on mahdollista tilata kaukolainana.
Hei,
en valitettavasti onnistunut löytämään tähän vastausta.
Mitä ilmeisimmin Kalle Päätalo -nimistä henkilöhahmoa ei kuitenkaan esiinny Pietolan kirjoissa. Joku Pietolan henkilöhahmoista voi toki olla saanut vaikutteita Päätalosta. Hän palveli jatkosodan aikaan ennen haavoittumistaan Kiestingin-Uhtuan suunnalla. Useissa Pietolan sotakirjoissa kuvataan saman suunnan taisteluita.
Ehkä joku Pietolan kirjoihin ja Päätalon vaiheisiin jatkosodassa perehtynyt osaa valottaa asiaa.
Hämeenlinnan Vanamokirjastot.fi -verkkokirjastosta löytyy esimerkiksi seuraavia teoksia:
Anderson, Chris: Virallinen TED-opas - puhu ja vakuuta yleisösi - hae netistä myös TED talks -esityksiä ja tutki niiden rakennetta.
Leskelä, Leealaura: Selkokieli – saavutettavan kielen opas – sisältää esimerkiksi selkokielen mittarin ohjeet tekstikokonaisuudelle.
Lammi, Outi: Viesti ja vaikuta – käsikirja presentaatioiden pitäjälle – Teos kertoo etenkin esitysgrafiikasta, jolla voidaan helpottaa esityksen saavutettavuutta.
Marckwort, Auvo: Kehitä esiintymistaitoja – opas- ja vinkkikirja esiintyjille ja kouluttajille – Miten tehdä materiaalista visuaalista ja havainnollistavaa.
Kortesuo, Katleena: Sano se someksi ja Sano...
Nyt en tiedä mitä e-kirjapalvelua käytät, mutta ainakin Ellibsin palvelun ja Bookbeatin kohdalla olen törmännyt samaan ongelmaan, että paperisen kirjan julkaisuvuotta ei ole tiedoissa.
Alkuperäisiä julkaisuvuosia on helppo tarkistaa esimerkiksi Kirjasammosta. Sieltä voi löytää kirjasta ja kirjailijasta myös muuta mielenkiintoista tietoa. Kirjasammosta tulee kyllä tulokset myös ihan Googlen hakuun, mutta riippuu sitten haetusta kirjasta miten korkealle ne nousevat.
Suomen Rautatiemuseon verkkosivuilta löytyy seuraavanlainen tiivistelmä Tojkanderin urasta: "Milly Tojkander (1866-1939) palveli Valtionrautateitä kaikkiaan 48 vuotta. Hän aloitti uransa harjoittelijana, eteni sähköttäjäksi, sitten kirjuriksi ja lopulta asemapäälliköksi. Milly Tojkander oli uranuurtaja monessa mielessä, hän oli mm. naisasianainen ja naisten aseman parantaja." Sama sivu kertoo, että Tojkander toimi urallaan asemapäällikkönä ainakin Muurolassa, Kellon asemalla, Kauppilanmäellä sekä Talin asemalla Viipurissa. Vakinaisen asemapäällikön viran myöntämiseen tarvittiin senaatilta erivapaus.
Lisää biografisia ynnä muita tietoja löytyy vanhoista lehdistä. Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista "Milly Tojkander" -...
Suosittelen, että otat yhteyttä näyttelyiden järjestäjiin ja tiedustelet heiltä.
Kennelliiton sivulta löydät tietoa koiranäyttelyistä. Yksittäisen näyttelyn sivulta löydät myös yhteystiedot. Suosittelen kysymään yhteyshenkilöiltä.
https://www.kennelliitto.fi/koiraharrastukset/koiranayttelyt
Vantaalla tulostaminen onnistuu kirjastojen koneilta kirjastokortin ja tunnusluvun avulla. Jos kirjastokorttia ei ole, se voidaan tehdä samantien. Mukana pitää olla kuvallinen henkilöllisyystodistus. Omilta laitteilta ei pysty tulostamaan. Ensimmäisellä kerralla asiakkaan täytyy rekisteröityä tulostusjärjestelmään. Päivässä voi tulostaa korkeintaan 20 mustavalkoista tai kaksi värillistä tulostetta. Tulosteet ovat ilmaisia. Tarkempaa tietoa Vantaan ja muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kirjastojen tulostusjärjestelmistä löytyy osoitteesta Asiakastietokoneet ja tulostaminen | helmet.fi .Puhelimella olevan kuvan pystyy tulostamaan esim. siten, että lähettää sen puhelimellaan omaan sähköpostiinsa ja sen jälkeen avaa sähköpostinsa kirjaston...
Tässä muutamia teoksia aiheistasi:
LUUKKANEN, Arto: Hajoaako Venäjä? Venäjän valtiollisuuden kehitys vuosina 862- 2000). Edita, 2000.
NEVILLE , Peter: Matkaopas historiaan. Puijo, 1998.
(Venäjän historiaa esihistoriasta 1990-luvulle)
PESONEN, Pekka: Venäjän kulttuuriopas. (Venäjän kulttuuria tuhannen vuoden ajalta pääpaino
kuvataiteissa ja musiikissa, jonkin verran teatteria, balettia ja elokuvaa)
RAUTAVA, Jouko: Venäläinen markkinatalous. WSOY, 2000. (Venäjän talouselämästä ja rahapolitii-
kasta jne.)
SAILAS, Anne: Venäjä - jättiläinen tuuliajolla. Edita, 1996. (Venäjän ja Neuvostoliiton tilanne 1900-...
Tämän artikkelin mukaan englanninkielinen nimi on peräisin siemenkatalogista vuodelta 1869. Pihvitomaatti on suuri ja lihaisa ja siinä on vähän siemeniä. Katalogi kuvaili lajiketta "kiinteäksi ja lihaisaksi kuin pihvi". Tästä tuli nimitys beefsteak tomato tai Isossa-Britanniassa pelkkä beef tomato. Suomalainen nimi lienee suora käännös.
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoista ei
näitä Madetojan teoksia löydy äänitteillä. Radion Fono-tietokannasta löytyy levy Koskenlaskijan morsiamet, jossa on Madetojan Tanssinäky, op. 11 Radion Sinfoniaorkesterin esittämänä.
Tanssinäky on Fonon mukaan myös äänitteellä Music by Leevi Madetoja & Tauno Pylkkänen, johtajana Jorma Panula.
Madetojan teosluettelosta löytyy Taistelu Heikkilän talosta, jonka
virallinen nimi on Maalaiskuvia, op. 77. Sarja orkesterille musiikista elokuvaan Taistelu Heikkilän talosta. Tätä ei löydy äänitteellä Fono-tietokannasta.
Teosta Laulu tulipunaisesta kukasta ei löydy teosluettelosta. Plussan ja Fonon lisäksi on tutkittu maakuntakirjastojen Manda- sekä tieteellisten kirjastojen Viola...
Rikos ja rangaistus on melko suoraviivainen rikostarina, aika lailla dekkarin tapaan rakennettu. Jos se tuntuu liian raskaalta, niin Pelurit tai Vanhan ruhtinaan rakkaus ovat selkeitä tarinoita eivätkä ole paksuja.
Väännös on varsin todennäköisesti Ranskasta kotoisin olevasta burgundinpadasta. Burgundinpata on lihaisa punaviinipohjainen pataruoka, jossa on naudanlihaa, sipulia, porkkanaa, pekonia, herkkusieniä ja timjamia. Äänteellisestihän burgundin on lähellä väännösversiota spurgundin, etenkin kun suomen kielessä b on varsin heikkoasteinen puhekielessä. Lisäksi padassa on punaviiniä, mikä sekin on saattanut aiheuttaa mielleyhtymän spurguihin, viinavitsithän ovat aina naurattaneet suomalaisia.
