Kuulokkeita tai muitakaan esineitä ei lähetetä kirjastosta toiseen. Näitä kysymiäsi kuulokkeita ei myöskään valitettavasti lainata kotiin, vaan ne ovat vain kirjastossa käytettäviä.
Rautatie-teoksesta löytyy vajaa kymmenen sivua tekstiä Juhani Niemen kirjasta Juhani Aho.SKS 1985. Lisäksi Rautatietä käsitellään lyhyemmin ainakin Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa. O 1981. Lisäksi teoksessa Suomen kirjallisuus 4.SKS 1965 on useamman sivun verran tekstiä Rautatiestä.
R. Raalan eli Berndt Sarlinin säveltämä ja Immi Hellénin sanoittama joululaulu "Seimen lapsi" sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Raala, R.: Joulukirkkoon ja muita R. Raalan joululauluja (toimittanut Maija Saraste, Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2011)
- nuotissa on laulun melodia, pianosäestys, sointumerkit ja sanat, laulun on sovittanut Lauri Tikkanen
Joululauluja meiltä ja muualta. Keskiäänelle (Bells Publishing Oy, 2019, toimittanut Juha Hakulinen)
Joululauluja meiltä ja muualta. Matalalle äänelle
Joululauluja meiltä ja muualta. Korkealle äänelle
- nuoteissa on laulun melodia, pianosäestys ja sanat
Joululauluja : otteita Suomen wanhimmasta joululaulukokoelmasta (koonnut Anna Sarlin,...
Teosta ei löydy kotimaisista kirjastoista. Voit tehdä kaukolainatilauksen,jonka voit lähettää myös internetin kautta http://www.kirjastot.fi/kaukopal/kaukop.html. Samalla sivulla näkyvät myös kaukopalvelun hinnat.
Puistola-opas jaetaan ilmaiseksi alueen kotitalouksiin.
Opas on ilmestynyt vuodesta 1978 lähtien ja sen vanhat numerot löytyvät sidottuna Puistolan kirjaston käsikirjastosta. Vanhoja numeroita on myös lainattavissa ja kirjaston kotisivulla on hakemisto oppaiden artikkeleista. Puistolan kirjaston sivulla on tietoa Puistolan alueen historian lähteistä, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/puistola/paikallishistoriaa/ Puistolan kirjastosta, 310 85 076 , kannattaa myös tiedustella, olisiko heillä vielä jaossa viimeisempiä numeroita.
Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta https://finna.fi voi katsoa suomeksi käännetyt teokset. Sen mukaan Trollopen teoksista on käännetty ainoastaan mainitsemasi Jalokivikaupunki (1984), Espanjalainen rakastaja (1996) ja Parhaat ystävät (1997). Näiden lisäksi Fennicassa mainitaan Valittujen palojen Kirjavaliot (2007), joka sisältää Trollopelta kertomuksen Vain me kaksi.
Kirjastojen yhteistietokannasta Frankista löytyi useita Trollopen teoksia niin ruotsiksi kuin englanniksikin. http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&s… . Kannattaa katsoa sieltä ja mikäli teosta ei ole omassa kirjastossasi, voit pyytää teoksen kaukolainaksi.
Joanna Trollopen julkaisemat teokset löytyvät esim. internetsivulta
http://...
Sähköisiä kirjoja ei valitettavasti voi tietääkseni varata. Voit kuitenkin katsoa kirjan saatavuuden klikkaamalla yläreunassa olevaa linkkiä Siirry sivulle https://www2.helmet.fi/ebook/index.html?isbn=951-37-4495-7. Sen jälkeen pääset kirjautumaan järjestelmään kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla. Jos kirja on lainassa, täytyy vain odotella, että se palautuu. Mikäli luokkakaverisi ovat jotenkin onnistuneet varaamaan nimenomaan e-kirjan, kannattaa kysyä heiltä, miten he ovat siinä onnistuneet.
Tiesitkö muuten, että kyseistä kirjaa on tällä vastaushetkellä painettuna versiona saatavilla Hammaslääketieteen kirjastosta tai Viikin kampuskirjastosta? Sieltä lainaamiseen tarvitaan erillinen Helka-kortti, mutta se on ilmainen ja sen saa...
Kyseessä on verrattain yleinen sukunimi, siten emme meidän käytettävissä olevien materiaalien perusteella voi sanoa mitään varmaa. Me emme siis löytäneet mitään yhteyttä.
Jos haluat lisätietoa, kannattaisi sinun olla yhteydessä Sukututkimusseuraan tai heidän kirjastoonsa.
http://www.genealogia.fi/hiski.html
Lahden kaupunginkirjastosta kerrottiin, että sinun täytyy ilmoittautua ja rekisteröityä Orimattilan kirjastoon voidaksesi lainata Orimattilan kirjastosta.
http://www.lastukirjastot.fi/Orimattila
Radioaktiivinen säteily itsessään ei synnytä lämpöä, vaan lämpöä/radioaktiivista säteilyä syntyy radioaktiivisten aineiden hajoamisessa.
Vastaavanlaiseen kysymykseen on palvelussamme vastattu myös aiemmin. Ohessa linkki myös aiempaan vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/synnyttaako-radioaktiivinen-sateily-lampoa-maapallon?language_content_entity=fi
Lähteet:
https://www.stuk.fi/documents/12547/494524/kirja2_1.pdf/ad477d85-2f5c-fa90-c25d-720e161b8b8a
https://newscenter.lbl.gov/2011/07/17/kamland-geoneutrinos/
https://en.wikipedia.org/wiki/Radioactive_decay
https://chemed.chem.purdue.edu/genchem/topicreview/bp/ch23/radiation.php
https://en.wikipedia.org/wiki/Ionizing_radiation
https://...
Valitettavasti en onnistunut löytämään kaipaamiasi asiakirjoja. Arkistolaitoksen Astia-palvelusta löysin Iisalmen seurakunnan asiakirjoja vain vuoden 1723 jälkeen. https://kansallisarkisto.fi/fi/aineistot/verkkopalvelut-ja-tietokannat . Astia-palvelusta arkistoluetteloita voi hakea vaikka toimijan (Iisalmen seurakunta9 mukaan.
Seurakuntien aluerekisterissä pääset tutkimaan kirkonkirjoja vuodesta 1853 lähtien. https://www.ylasavonseurakunnat.fi/sukututkimus
Iisalmen maaseurakunnan arkistoluettelot ovat selattavissa myös Finna-palvelun kautta. https://www.finna.fi/
On mahdollista, että seurakunnan vanhemmat arkistot ovat tuhoutuneet. Esimerkiksi tulipaloissa. Wikipediankin mukaan seurakunnan...
Aika suurelta osin tuntomerkit sopisivat vuonna 2008 ensi-iltansa saaneeseen elokuvaan City of Ember. Suomessa elokuvaa esitettiin nimellä Hehkuva kaupunki. Maanalaisessa kaupungissa elää joukko suuresta katastrofista selviytyneitä. Pimeyttä valaisevat valtavat sähkövalot uhkaavat sammua generaattorien reistaillessa. Tässä tilanteessa kaksi rohkeaa nuorta etsii tiensä maan pinnalle.
http://www.filmgoer.fi/new/dvd-blu-ray/hehkuva-kaupunki
https://en.wikipedia.org/wiki/City_of_Ember
Kaikkia ammattimatrikkeleita ei löydy digitaalisina. Osan on listattu Sukuhistoria.fi sivuston wikiin. Linkki sivulle.https://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Matrikkelit
Muita kannattaa etsiä Finna-haulla, joka kattaa suurimman osan suomenmuseoiden, arkistojen ja kirjastojen aineistosta. Linkki Finna.fi (hakusana matrikkelit, ei rajausta)
Suomen Pankki ylläpitää "Valuuttakurssit" -sivustoa. Sivustolta löytyy Excel-taulukko vanhoista Suomen markan kursseista vuosilta 1990-1998. Taulukon mukaan USA:n dollarin markkakeskikurssi 1.1.1998 oli 5,4619. Tällöin miljoona Suomen markkaa olisi ollut n. 183 000 USD.Internet-lähteet:Suomen Pankki (viitattu 21.11.24): Valuuttakurssit
Keskikirjastoissa voi käyttää kaikkia Keski-Suomen kuntien kirjastojen kirjastokortteja, joissa on viivakoodi. Kirjastokortin tiedot kannattaa tarkistuttaa lähimmässä kirjastossa. Kirjastojärjestelmään ei saada automaattisesti asiakkaiden muuttuneita yhteistietoja. Samalla saa kortin kanssa käytettävän PIN-koodin, jos sitä ei ole tai sen on unohtanut.Lisätietoja: https://keski.finna.fi/Content/info#libcard
Kapteeni Nemo ja hänen sukellusveneensä Nautilus esiintyvät Jules Vernen (1828-1905) kirjoittamissa kirjoissa. Uusin painos on Sukelluslaivalla maapallon ympäri (WSOY 2000). Kaikki Nemo-seikkailut on koottu yksiin kansiin nimellä Kapteeni Nemo ja Nautilus (Karisto). Lisätietoa voi löytyä seuraavilta nettisivuilta:
http://www.kepa.fi/kumppani/kirjat/kaptnemo.htm
http://www.kolumbus.fi/tulehti/tlverne.html
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistohausta aihetta käsittelevät kirjat löytyvät sanahaulla jalkapallo valmennus http://www.helmet.fi/search*fin/X
Sanahaussa rajaus aineistotyyppiin ja kieleen voidaan tehdä etukäteen pudotusvalikoista.
Futari-lehdestä löytyy artikkeleita myös juniorijalkapallon harjoitteista.
Suomen palloliiton oppaita löytyy sivulta http://www.palloliitto.fi/kaikki_pelaa/materiaalit/esitteet_oppaat/
Esim. Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannassa on Goosebumps-sarjan kansilehtien kuvia, https://vaski.finna.fi. Kirjojen kansikuvia on myös Kirjasammossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch.
