Ruotsin skänka-verbistä johdettu kenkkääminen tarkoittaa lahjoittamista, antamista. Vastaava lahjaa tarkoittava sana on 'kenkki'.
Lähde:
Vanhan kirjasuomen sanakirja. Toinen osa, J-K
Ministeri Arvo Pentti ei ole ollut suomalaisessa SS-pataljoonassa, vaan hän palveli Suomen rintamilla panssaritorjunta- ja konekiväärikomppanian päällikkönä, jatkosodan viime vaiheessa pataljoonan komentajana kapteenin arvoisena. Mannerheim-risti hänelle myönnettiin jo v. 1941. Sodan jälkeen hän oli syytettynä ns. asekätkentäjutussa ja sai kahdeksan kuukauden tuomion, jonka oli suorittanut paljon pidemmällä pidätyksellä esitutkinnan aikana. Ministerin asemaan meillä tiettävästi on noussut kaksi suomalaista ss-pataljoonataustaista:
1) Sulo Elias Suorttanen (13.2.1921-24.9.2005), joka oli puolustusministerinä v. 1966-1970 (keskustapuolue), ss-arvo SS-Untersturmführer ja 2) Pekka Kullervo Malinen (11.6.1921-21.9.2004), joka oli v. 1957-1960...
Suurin keko koko Euroopassa on löydetty Nummi-Pusulasta. Se oli vuonna 1990 kaksi metriä korkea, läpimitaltaan keskimäärin 5,8 m ja tilavuudeltaan yli 26 kuutiometriä. Korkein keoista on Ypäjältä löydetty 2,6 metriä korkea keko.
Lähteet: Suomen kuvalehti 1993, nro 31, sivut 32-33 (myös kuva) ja Hölldobler Bert: Muurahaiset; Art House 1996 (ISBN=9518841942) s.207
Laulun nimi on "Paras kukko" ja tähän kansansävelmään on sanat tehnyt Maija Konttinen. Laulu löytyy mm. seuraavista nuottijulkaisuista: Ingman, Olavi, Laulu ja soitto.1957, WSOY. Parviainen, Lauri, Pienten lauluja. 1980, WSOY. Matin ja Maijan laulukirja. 1990, Kokonuotti (vain sanat). Lasten toivelaulukirja.1994, Fazer musiikki (sovitettu sävel).
Nemo-nimeä ei löydy suomalaisista eikä englanninkielisistä nimikirjoista eikä kalentereista. Nimipäivän vietosta on siis vaikea sanoa mitään.
Väestörekisterikeskuksen sivuilta käy kuitenkin ilmi, että Suomessa on 88 miespuolista ja 2 naispuolista henkilöä. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Nemo on latinaa ja tarkoittaa suomeksi ”ei kukaan”.
Ilmeisesti Jules Vernen luoma fiktiivinen hahmo, Kapteeni Nemo, on tehnyt Nemo-nimestä tunnetun.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että Soini-alkuiset sukunimet perustuvat skandinaaviseen etunimeen ”Sven”. ”Soini” esiintyy myös suomalaisessa mytologiassa yhden Kalevan pojan nimenä. Yleiskielen sanana ”soini” on myös merkinnyt ennen ’asemiestä’.
”Soininen” on esiintynyt jo 1500-luvulla Karjalankannaksella ja Savossa.
Adolf Ehrnroothin leski Karin Birgitte on kreivin tytär ja perinyt näin arvonimen itselleen. Yleensä arvonimen menettää avioiduttaessa. Tanskan kuningashuone voi kuitenkin myöntää poikkeuksen arvonimen säilyttämiseksi avioitumisenkin jälkeen, kuten hänen tapauksessaan on käynyt.
Lähde:
Tanskan suurlähetystö
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana känni on todennäköisesti laina ruotsin sanasta känning.
Sanaa känning on käytetty merkityksessä 'lievä humala, hutikka'. Alunperin känning on merkinnyt tuntoa, tunnetta, tai tuntemusta.
Sanaa känni on alettu käyttää kirjakielessä 1900-luvulla, mutta puhekielessä se on esiintynty jo 1800-kvulla.
Lähteet
- Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen käsikirja
- Suomen sanojen alkuperä, toim. Erkki Itkonen
Asia riippuu paljon siitä, millaisista kirjoista on kyse. Niitä voisi tarjota antikvariaateille laatimalla kirjoista listan, joskin antikvariaatit ovat varsin valikoivia siinä, millaisia kirjoja ostavat. Kirjoja voi myös tarjota lahjoituksena kirjastolla, mutta jos ne eivät ole uusia tai muuten kysyttyjä, niitä tuskin otetaan kokoelmiin-. Monissa kirjastoissa on kuitenkin kirjankierrätyshyllyjä, joihin kirjoja voi tuoda pienen määrä kenen tahansa otettaviksi.
Yksi keino päästä kirjoista tai muustakin käyttökelpoisesti mutta itselle tarpeettomasta tavarasta on tarjota niitä Kierrätyskeskukselle (https://www.kierratyskeskus.fi), Kontti-kierrätystavaratalolle (https://kontti.punainenristi.fi) tai muille käytettyä tavaraa myyville tahoille....
Tikkanen on johdettu nimestä Tikka. Tikka-nimen alkuperälle on olemassa erilaisia teorioita. Yhden mukaan se on saatettu antaa ensin henkilön lisänimeksi jonkun tikkamaisen ruumiillisen tai henkisen ominaisuuden vuoksi. Eläinten nimiä on annettu sukunimiksi myös sellaisenaan ilman sen kummmempia lisämerkityksiä. Tikka ei välttämättä liity eläimiin, vaan se voi olla myös lyhenne toisesta sukunimestä, kuten Huotikasta tai Sotikasta. Yksi vaihtoehto on myös, että se on johdettu venäläisestä nimestä Tihon. (Sukunimet/Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala s.667-668)
Tikka-linnun nimi taas on onomatopoeettinen (ääntä jäljittelevä), eli sillä ei ole muita merkityksiä. Tikka voi tarkoittaa myös tien merkitsemiseen käytettyä puun oksaa. (Suomen sanojen...
Suomenkielisten sanapelien ratkaisuun tarkoitetulla SanaApu -sivulla mainitaan kaksi 14-kirjaimista suomenkielistä sanaa: myöhäiselokuva ja sydänhermovika.
https://www.sanaapu.com/kayttoohjeet.html
Kaipaamasi runo löytyy Aale Tynnin opettavaisesta lastenrunokirjasta ”Kissa liukkaalla jäällä” (Otava, 1958). Runo on nimeltään ”Mikko Kettu saa kyytiä”, ja se löytyy kirjan sivuilta 15–18. Kirjassa on useita muitakin eläinaiheisia runoja.
Räjähdysenergian vertailuun käytetään useita eri menetelmiä.
Raimo Vuolion ja Tommi Halosen teoksessa Räjäytystyöt (Suomen rakennusmedia 2010) kerrotaan että räjähdysaineiden räjähdysenergian vertaamiseen käytetään voima/painoyksikköä (s), joka lasketaan räjähdyksessä syntyvien kaasujen määrän ja lämpötilan perusteella. Vertailevana räjähdysaineena oli vuonna 2008 ANFO, jonka s-arvoa merkitään luvulla 1,00. Muiden räjähdysaineiden s-arvot ilmaistaan suhdelukuna ANFOn arvosta. Forcit Oy:n vuonna 2008 myymistä räjähteistä suurin s-luku oli Pendexillä (1,26), toisena oli Nobel-prime (1,23) ja kolmantena aniitti (1,08).
Yhdysvaltain asevoimien ohjesäännössä FM 5-25, Explosives and demolitions (1967) mainitaan Relative effectiveness factor (RE...
Aapelin joulupakinat Jouluraaha, Joulunviettoa pula-aikana, Hän lahjat antaa ja lahjat saa sekä Hermannin joulu löytyvät ainakin teoksesta Aapelin lukemattomat (1986). Aapelin valitut ilot – teoksessa (1972) on pakina Joulupukin poika.
Hauskoja joulupakinoita löytyy myös esimerkiksi pakinoitsija Ollin tuotannosta. Teos Mustapartainen mies herättää pahennusta (1921) sisältää pakinat Jouluaattona ja Joulumarkkinat.
En löytänyt mitään viitettä siihen, että Luumäellä syntyneellä ja kuolleella Sulo Saaritsilla (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Saarits) olisi virolaisia sukujuuria tai että nimi "Saarits" olisi erityisen virolainen. Sitä on käytetty eri puolilla Suomea ainakin 1800-luvulta lähtien. Sukunimi-infon mukaan se on suhteellinen harvinainen (http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/saarits.html), mutta ei kuitenkaan poikkeuksellisen harvinainen. Samaisen infon mukaan tuolla Luumäen suunnalla on myös Saarits-niminen kylä tms, joten todennäköisesti myös laulajan sukunimi on sieltä peräisin.
Vaikka kaikille tullee ensimmäisenä mieleen Georg Otsin sukunimi, s-päätteiset nimet ovat pikemminkin latvian kuin viron kielessä tavallisia (useimmat...
Hilja Haahden runo Lapsen lailla löytyy esim. hänen runokokoelmistaan Tähti johtaa (1934) ja Valitut runot (1963). Runon ovat säveltäneet ainakin Ilmo Häkkinen, Ilmari Krohn ja Jari Tanskanen. Nuoren seurakunnan veisuja -nuotissa, osassa 6, on laulun sanat ja Ilmo Häkkisen sävellyksen nuotti (melodia ja sointumerkit). Häkkisen sävellys sisältyy myös mm. Hartaita toivelauluja -nuottiin, jossa on myös Ilmari Krohnin sävellys samaan runoon. Krohnin sävellyksen sanoituksena on vain osa runosta.
Sinna, Sinja , Sinje ovat Sinan muutoksia. Sina on saksalais-pohjoismainen lyhennys nimistä, jotka päättyvät sina-tavuihin, esim. Rosina. Vrt. nimeen Siina, joka on suomal. muunnos nimestä Sina. Se on puolestaan lyhennys siina-pääteisistä nimistä.
Toisen lähteen mukaan Sinna on sisällöltään epäselvä nimi, lähtökohtana mahdollisesti Sini(kka) tai Sina, Siina, tai myös ehkä Signen kansanomainen muunnos Sinne.
Sinikka on Eino Leinon muotoilema nimi näytelmässa Lalli; nimen lähtökohtaon väri sini(nen ). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sinikka-nimen Sinaidaan, joka legendan mukaan on marttyyri 1. vuosisadalta.
Signe on muinaisskand. voittajatar, tarujen mukaan kuninkaantytär, joka seurasi rakastettuaan kuolemaan.
Lempiäinen,...
Vuonna 1906 Pyysaloksi vaihtuivat mm. Pihlman ja Sandberg Turussa, Sundström Hausjärvellä, Palin Uskelassa ja Pyysing Taipalsaaressa ja Viipurin maalaiskunnassa, ja vuonna 1907 Juvonen Pälkjärvellä.
Suuri osa Pyysaloista on entisiä Taipalsaaren Pyysingejä. Ainakin nämä Pyysingit juontavat juurensa Per Pysingiin, joka oli 1500-luvulla elänyt taipalsaarelainen neljänneskuntamies ja nimismies. Eli nimi on alkuaan ruotsalainen sukunimi yhdellä y:llä.
(Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Pääaineena näiden aiheiden opiskelu ei taida olla mahdollista. Ne kuuluvat osana tiettyihin oppiaineisiin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kreikan kielen ja kirjallisuuden kurssien joukossa on kreikkalaisen mytologian mursseja. Samoin Jyväskylän yliopiston latinan kielen ja kulttuurin opintoihin kuuluu opintojaksoja antiikin mytologiasta:
http://www.helsinki.fi/kreikka/opiskelu/opinto-opas/index.html
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/romklass/Opiskel…
Viikinkien mytologia taas kuuluu osana lähinnä folkloristiikan opintoihin. Myös arkeologian opinnoissa aihetta voidaan käsitellä.
