Tonteri-nimen historiasta löytyi seuraavaa tietoa:
"TONTERI (631)*
Vanhimmat tiedot Tonder, Tonteri-nimistä ovat Etelä-Karjalasta. Jääsken tilikirjoihin on merkitty Staffa tond 1546 l. tonderijn 1546 ja l tondheri 1564, vuonna 1625 oli Jääsken lautamiehenä Lasse Tonteri. Antreassa on kirjattu Thomas Tonderi 1726 ja Tuomas Tonteri 1888. Raudussa on Tontereita asunut ainakin 1700-luvulla, ja Kivennavalla on Tonteri kiteytynyt kylänkin nimeksi. Siirtolaisina on Tontereita tullut sotien jälkeen runsaasti ennen kaikkea Hämeeseen Antreasta ja Vuoksenrannasta, mutta jonkin verran myös Kirvusta, Vuokselasta ja Kivennavalta, Tonder-nimisiä (74) Muolaasta. Pohjanmaalta on kirjattu Jåp tonderssn 1543. Nimen taustalla on ilmeisesti germaanista lainaa...
Tsydeemi (joskus myös sydeemi tai zydeemi) on mitä ilmeisimmin stadin slangia. Se on ilmaantunut kielenkäyttöön 1990–luvulla ja tarkoittaa asiaa, juttua, puuhaa, hanketta, järjestelmää, systeemiä. Ilmaisun kantasanahan on systeemi.
Lähde : Paunonen, Heikki : Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. WSOY, 2005.
https://www.urbaanisanakirja.com/word/tsydeemi/
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja -teoksessa (WSOY 2004) mainitaan s. 187, että Roosa tulee latinan ruusua merkitsevästä sanasta. Ruusu on kasvisymboliikassa "kukkien kuningatar", joka on kristikunnassa yhdistetty Neitsyt Mariaan. Ruusulla on useita symbolimerkityksiä: sillä on kuvattu kevättä, elämän voittoa, marttyyriutta, Kristuksen kärsimystä, neitsyyttä, täydellisyyttä, hyveitä ja salaisuuksien varjelemista.
Eeva Riihonen kertoo kirjassaan Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) s. 208, että Roosa on Rosan suomalainen muunnos, Rosa puolestaan on voinut aikanaan tarkoittaa myös hevosta tai ratsua (hros), jolloin se olisi lyhennys muinaissaksan Rosamundista (hevosten suojelija) tai Rosalindista (hevoskäärme).
Ainakin nämä merkitykset...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Pakkalan toimittaman Sukunimet-teoksen mukaan sukunimi Malkki on yksi Malakias-nimen muodoista. Sukunimeksi Malkki on päätynyt isän- tai talonnimen välityksellä. Malkkeja asuu eniten Kangaslammella, Heinävedellä, Varkaudessa ja Savonlinnassa. Kerimäellä talonnimi Malkkila esiintyy jo vuonna 1660. Nykysuomen sanakirja ei tunnista sanaa malkki. Malkio sen sijaan tarkoittaa kansanrunoudessa poloista. Malko tai malka taas on katon harjalta räystäälle kulkeva riuku, joka estää kateaineen irtoamisen.
Lähteet: Mikkonen, Pirjo-Paikkala, Sirkka: Sukunimet, Otava, 2000
Nykysuomen sanakirja 2: WSOY, 1985
Osoitteesta https://finna.fi löytyvä Fennica-tietokanta sisältää tiedot periaatteessa kaikesta suomeksi ilmestyneestä kirjallisuudesta. Sieltä voi tutkia myös tietoja kirjan eri painoksista ja laitoksista etsimällä kirjan sen nimellä. Ensimmäisissä painoksissa tai laitoksissa ei ole välttämättä mitään mainintaa painoksesta tai laitoksesta, kun taas myöhemmistä usein joku merkintä löytyy.
Cusslerin romaanista ”Lohikäärme” on olemassa Fennican mukaan vain kaksi painosta. Ensimmäisen on julkaissut WSOY vuonna 1991, ja se on kovakantinen. WSOY:n julkaisema pokkaripainos taas on ilmestynyt 2011. Jos siis kirja on kovakantinen ja ilmestymisvuosi luonnollisesti tuo 1991, se on kirjan ensimmäinen painos.
Surunvalittelukirjeisiin malleja löytyy mm. sekä saksan että ranskan kielen oppikirjoista.
Saksaksi osanottoa puolison poismenosta voi viestiä mm. seuraavanlaisilla ilmaisuilla:
Der Verlust Ihres (Ihrer) lieben Mannes/Frau hat auch mich tief betroffen. Von ganzem Herzen wünsche ich Ihnen Kraft für die kommende Zeit.
Lieber/Liebe X,
mit Erschütterung habe ich die Nachricht vom Tod Deines/Deiner lieben Mannes/Frau gelesen.
Darf ich Dir mein herzliches Beileid ausdrücken.
Mit aufrichtiger Anteilnahme.
Dein/Deine X
Oheista fraasia voi myös muokata omaan tarpeeseen soveltuvaksi:
Zum Tode Ihres Firmenbegründers sprechen wir Ihnen unser tiefes Mitgefühl aus.
Ranskaksi surunvalittelukirjeen voi muotoilla:
Cher Monsieur, chère Madame /cher ami /...
Selasin läpi kaikki meillä Helsingin pääkirjastossa paikalla olleet leivontakirjat ja koko joukon nettilinkkejä, mutta niissä kaikissa kerrotaan vain, että Brita-kakku on "perinteikäs", "klassinen", "monien rakastama" jne. Mistään en kuitenkaan onnistunut löytämään mitään tietoa kakun alkuperästä tai siitä, mikä siitä tekee niin perinteikkään.
Lähetin kysymyksen vielä valtakunnalliselle kirjastoväen keskustelupalstalle. Jos sitä kautta jotakin tietoa löytyy, palaan asiaan.
Lisäys: Seuraava tieto löytyi "Hellan ja viinilasin välissä" -nimisestä blogista:
Kysyit Brita nimen alkuperää. Siihen en ihan voi vastata mutta kakku on saanut alkunsa kilpailun kautta (voitti kisan) ja on jo aika "vanha". Ohje oli minulla leikattuna tallessa ja epäilen...
Sopivaa runoa ei todellakaan ole helppo löytää. Tällaisista kirjoista voisi kuitenkin olla apua:
Ahokainen, Ester: Saderatsut, s. 32 (Sateenkaarikeiju)
Kantola, Kaisa: Kokkaviisas laiva, s. 62, 48
Keijut. Antologia runoa ja proosaa.
Hjelt, Marjut & Aalto, Jaana: Keijukaiset.
Viimemainitussa on esim. Elsa Beskowin runo (s. 128):
Suuren harmaan kiven luona keijut karkeloi/
pitkin kultasiltaa, jonka Kuuhut loi./
Ei ole mitään ihanampaa kuin nuo hiljaiset/
sädehtien tanhuavat usvan tyttäret./
Lasten kiikkulaudalle he eilen saapuivat/
ja keiju on kuin henkäys, vaan lapset tomerat./
Vain kaksi oli lasta ja monta keijua,/
mutta maahan lapset jäi, sai keijut leijua./
Hammaskeijusta löytyy kirja, jonka on kirjoittanut Bärbel Spathelf: Harjaa...
Joonas on alkuaan heprealainen nimi יוןה ’joonaa’, joka tarkoittaa ’kyhkynen’. Vanhassa testamentissa on profeetta Joonan kirja. Vanhan testamentin kreikkalaisessa käännöksessä ja alkukielisessä (kreikkalaisessa) Uudessa testamentissa nimi kääntyi muotoon Ιωνας ’joonas’, joka on mallina suomalaiselle nimelle Joonas (myöskin Joona-muoto on kalenterissa). Suositeltavin taivutus on ’Joonas, Joonaksen, Joonasta, Joonakseen’ joskin myös ’Joonaan’ on mahdollinen.
Vanhan testamentin profeetta Joonaalla on roomalaiskatolisessa kirkossa (ja yleensä läntisessä kristikunnassa) muistopäivä 21.9., ortodoksisessa kirkossa 22.9., Armenian kirkossa lisäksi 1.2. ja 31.7. Profeetta Joonan tunnuksia ovat myrskyssä oleva laiva tai profeetta meripedon (valaan...
Helvi Kyngäksen ja Liisa Vanhasen artikkeli nimeltään Sisällön analyysi on julkaistu Hoitotiede-lehdessä nro 1:1999 (Vol 11), sivut 3-12. Kyseinen lehti löytyy myös Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Joulupukki ja papukaija -runon on kirjoittanut Oiva Paloheimo. Runo löytyy ainakin vanhasta koulukirjasta Kotoa ja muualta, 1953 sekä Lapsuuden joulu 1 -kokoelmasta, 1979. Nämä kirjat löytynevät useimmista kirjastoista.
Olivia on latinaa ja tarkoittaa oliivipuun lehvää. Oliverin (johdettu latinan oliivipuuta tarkoittavasta sanasta "olivarius") sisarnimi. Vanhempi muoto nimestä on Oliva. Kutsumamuotoja mm. Oliivja, Uliivja, Uliivi, Liivu, Livi ja Viia. Suomen almanakassa nimipäivä on ollut 29.5. vuodesta 2000 lähtien.
Josefina on Joosefin ranskalainen ja saksalainen sisarnimi (yleisesti Josef-nimen sisarnimenä on Josefia). Josef on hepreaa ja tarkoittaa ”Jumala lisää”. Josefina on Josefin-nimestä muodostettu johdos. Kutsumamuotoja on runsaasti: Jose, Joose, Josukka, Josetta, Jusetta, Juusefiina, Joosiina, Juosukka, Sehvi, Sehviina, Fiina, Fiinu, Viina, Viinu. Eri kielissa nimen kirjoitusasu vaihtelee: esim. Josefa, Josefin, Josefine, Josephine. Etäisempi...
Kielitoimiston sanakirjassa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ annetaan sanalle korkeakirjallinen merkitys taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen pyrkivä. Korkeakirjallisuus olisi siis tämä mukaan kirjallisuutta, joka pyrkii taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen.
Ylen uutisista löytyy juttu, jossa kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan korkeakirjallisuus antaa lukijalleen taitoja ymmärtää kanssaihmisten ajatuksia, tunteita ja käytöksen syitä ja kehittää lukijansa aivoja toisin kuin viihteeksi luettu kirjallisuus. Lukija joutuu olemaan herkkänä ja tekemään päätelmiä. Korkeakirjallisten tekstien moniselitteisyys on aivoille empatiajumppaa, https://yle.fi/uutiset/3-6866791
Kääntäjä Kersti Juva...
Tie kotiin (kattaa televisiosarjan jaksot 1-12), Tie huipulle (13-22), Yhteinen tie (23-31), Kohtalon tie (32-40), Uusi tie (jatkaa tarinaa lokakuusta 1993 juhannukseen 1997). Tie kotiin ja Tie huipulle on julkaistu myös yhteisniteenä nimellä Metsolat.
Loru on tuttu ainakin nykyisille keski-ikäisille. Sitä muistetaan rallatetun ainakin jo 1950-luvulla. Lähdettä tai tekijää ei kuitenkaan saatu selville. Siitä on myös useampia, vähän toisistaan poikkeavia versioita. Tässä yksi muistista kaivettu:
Älä tallaa nurmikoita
älä puita vahingoita
älä parjaa, älä pauhaa
älä riko luonnon rauhaa
älä tärvää mikk’ on somaa
vaali, suojaa toisen omaa.
Pari muuta löytyy näiltä sivuilta:
http://blogit.yle.fi/loru_ihmelehtion_katkoista
http://suoppi.karelia.ru/tekst/Luonnonsuojelu.doc
Kysymyksesi voisi tarkoittaa kahta asiaa: ensinnäkin sitä, onko olemassa jotain käyttäytymissääntöjä, joita noudatetaan kaikissa kulttuureissa, ja toisekseen sitä, onko olemassa jotain käyttäytymissääntöjä, joita kaikkien pitäisi noudattaa. Nämä kaksi kysymystä sekoitetaan usein toisiinsa, mutta filosofi David Humen mukaan nimetyn Humen giljotiinin nojalla ne ovat oikeastaan erillisiä kysymyksiä: pelkistä tosiasioista ei voi päätellä sitä, mitä asioiden pitäisi olla. Kysymykset eivät riipu toisistaan, sillä ihmisten tosiasiallinen käytös ja kulttuurien tosiasialliset tavat eivät välttämättä ole moraalisia: vaikka kaikkialla maailmassa esimerkiksi orjuutettaisiin ihmisiä surutta, voisi silti olla, ettei näin pitäisi tehdä.
Ensimmäiseen...
Akira Nakanishi on kirjoittanut kirjan ”Writing Systems of the World”, joka käsittelee maailman kirjoitusjärjestelmiä. Kirja sisältää tiedot myös siitä, mitä kieliä luetetaan oikealta vasemmalle ja/tai ylhäältä alas. Merkittävimmät kielet joita luetaan ja kirjoitetaan oikealta vasemmalle ovat seemiläiset kielet, kuten arabia ja hebrea, sekä kiina ja japani. Kumpaakin kieltä kirjoitettiin ja luettiin aikaisemmin ylhäältä alas niin, että rivejä luettiin oikealta vasemmalle. Tosin, nykyään kumpaakin kieltä kirjoitetaan usein myös väsemmalta oikealle horisontaalisesti, eli samoin kuin suomen kieltä.
Kirja löytyy myös Lahden kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kirjasto- ja informaatioalalla on hyvin erilaisia työpaikkoja. Koulutusvaatimukset vaihtelevat haettavan viran tai toimen mukaan. Kannattaa seurata työnhakuilmoituksia ja niissä esitettyjä tutkintovaatimuksia ja palkkausta esim. Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta mol.fi -> Avoimet työpaikat ja palkkavahti 08 Kirjasto- ja informaatioala. Yliopistojen kirjastoihin vaaditaan kirjastonhoitajan paikkaan yleensä ylempi korkeakoulututkinto. Kunnallisen kirjastoalan pätevyysvaatimuksista löytyy Opetusministeriön sivulta http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi . Kirjastoalan oppilaitoksista on sivulla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ . Kunnallisen kirjastoalan minimipalkat on määritelty KVTES:...
Agatha Christie on kirjoittanut 72 romaania (tai joidenkin määritelmien mukaan 73 tai 74 romaania), joista 6 on julkaistu salanimellä Mary Westmacott. Lisäksi Christieltä on julkaistu ainakin 21 novellikokoelmaa, kolme runokirjaa ja kaksi omaelämäkerrallista teosta.
Hercule Poirot esiintyy 33 romaanissa ja 16 novellikokoelmassa.
Miss Marple esiintyy 12 romaanissa ja viidessä novellikokoelmassa.
Merkkien # (hashtag) ja @ (at) käyttö on yleistynyt sosiaalisen median myötä.
Risuaita eli hashtag eli #-merkki viittaa aihetunnisteeseen, jonka avulla voi useissa sosiaalisissa medioissa kuten Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa löytää muiden julkaisujen pariin, joilla on sama aihetunniste. Esimerkiksi jos julkaisee kesäisen kuvan ja haluaa antaa sille aihetunnisteen #kesä2020, syntyy medioissa linkki, jota linkkaamalla pääsee näkemään muita kuvia ja julkaisuja, joilla on sama aihetunniste.
@-merkki eli entinen miukumauku tunnetaan yleisimmin nimellä at. Se tarkoittaa, että jokin on jossakin. Somessa julkaisuun voi vaikkapa merkitä, että @Vesilahti, mikä viittaa siihen, että julkaisun tapahtumat ovat Vesilahdessa...
