Saara Kesävuoren dekkarissa Keskeneräinen kuolema (2016) ajetaan ainakin kuntopyörällä: aivokasvaimesta kärsivä potilas polkee kuntopyörää tunnin joka päivä.
Henkilöstön täydennys- ja evakuointiohjesääntö (1941) kertoo, että, ellei kaatuneita voitu evakuoida kotiseudulle, haudattiin heidät tilanteeseen sopivin sotilaallisin kunnianosoituksin joko lähimpään seurakunnalliseen tai varta vasten vihittyyn sotilashautausmaahan. Kenttähautausmaista oli laadittava haudansijoin ja haudattujen numeroin varustettu tarkka kartta. Karttaa oli säilytettävä kaatuneiden evakuointikeskuksessa ja jäljennös siitä oli lähetettävä Kotijoukkojen esikunnalle.
Hämeen Kansa -lehdessä 23.9.1941 on haastateltu sotilaspastori Johannes Sillanpäätä kaatuneiden huoltoon liittyvistä kysymyksistä. Kenttähautausmaihin haudatuista kertoo Sillanpää seuraavaa: ”Kenttähautausten kautta ei ole tahdottu mitenkään riistää...
Hei, Perentti ja Niisius nimet tulevat esiin monissa sukuluetteloissa. Perentti näyttää esiintyvän vähemmän kuin Niisiusta. Valitettavasti Perentti nimestä en löytänyt selvitystä niiden alkuperästä. Perentti nimi tulee esiin muutamissa 1600-luvun sukuluetteloissa.Niisius nimi tuli sukuluetteloiden lisäksi myös muissa yhteyksissä esiin esimerkiki Artturi Leinosen "Hakkapeliitat " kirjassa päähenkilö on ilmajokinen Niisius Yrjönpoika Kurikka. Samoin nimi tuli esiin Tampereen Pohtolan kylää käsittelevässä nettiartikkelissa. Kylässä eli aikanaan 1550-luvulla henkilö nimeltä Niisius Pohtola. Eräässä esiintulleessa sukutaulussa oli maininta henkilön nimestä Dionysius/Dionysios, joka on 'suomennettuna' Nisu, Niisius tai Nisius tms....
Anna-Stiina Heikkilän teoksia ei ole ranskannettu.Suomalainen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta voit etsiä ranskannettuja suomalaisia teoksia. HAKU - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKSKoska ilmeisesti pitäisi olla kyse teoksesta, joka on vielä saatavilla kirjakaupoista, kannattaa etsiä teosta uusimpien joukosta. Iida Turpeisen Finlandia-palkittu Elolliset on ranskannettu vuonna 2024 (A la recherche du vivant).- Suomen kirjallisuuden käännökset - SKSAnni Kytömäen Kultarinta ilmestyi ranskaksi vuonna 2023 (Gorge d'or).- Suomen kirjallisuuden käännökset - SKSItse suosittelisin jompaa kumpaa näistä, mutta ehkä tietokantaa selaamalla löydät mieluisamman vaihtoehdon.
Anni Swanista ja hänen tuotannostaan kertovia verkkosivuja:
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13020
http://www.helsinki.fi/kasv/nokol/annis.html
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/teokset/tekija504.htm
Uutispäivä Demarin viimeinen numero ilmestyi 29. helmikuuta 2012. Lehti on ilmestynyt Demokraatti-nimisenä maaliskuun alusta lähtien.
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/5462-uutispaiva-demari-uudistuu…
Rakas sisko, joka on Sweet Walley High sarjan osa 7, on ainakin HelMet-.kirjastoissa, eli pääkaupukiseutun kirjastoissa. Löytyy myös Mäntsälän, Keravan ja Järvenpään kirjastoista.
Tässä muutamia viitteitä "Lolita" -teoksen tiimoilta:
Kirjat:
FIELD, Andrew: Nabokov; His Life in Art; A critical Narrative. Hodder and Stoughton, 1967. (Chapter 11)
Internet-osoitteet:
http://www.nytimes:com/books/97/03/02/lifetimes/nab-r-lolita.html
(JANEWAY, Elizabeth: The Tragedy of Man Driven by Desire. New York Times. 17.8.1958)
http://www.evergreenreview.com/100/nabokov.html
(NABOKOV, Vladimir: Lolita and Mr. Girodias)
http://www.theatlantic.com//unbound/classrev/lolita.htm
(ROLO, Charles: Lolita by Vladimir Nabokov. Atlantic Monthly. September, 1958)
http://njnj.essortment.com/vladimirnabokov_rbcj.htm
(WITTMANN, Kelly: Vladimir Nabokov & Lolita)
http://www.randomhouse.com/features/nabokov/amis.html
(AMIS, Martin: Vladimir...
Tässä lista suomenkielisistä Äiti Teresasta kertovista kirjoista, jotka löytyvät pääkaupunkiseudun yhteisestä rekisteristä, joka on selattavissa internetissä osoitteessa http://www.libplussa.fi. Internetistä voi tarkastaa teoksen sijainnin ja saatavuuden.
Spink, Kathryn: Äiti Teresa 1998, Äiti Teresan tie / toimittanut Lucinda Vardey 1997, Porter, David: Äiti Teresa--varhaiset vuodet 1990, Gonzalez-Balado, José: Äiti Teresa--Kristuksen hymy 1987, Le Joly, Edward: Äiti Teresa, Kristuksen valona maa 1984, Serrou, Robert: Äiti Teresa--rakkauden lähettilään 1981, Le Joly, Edward: Äiti Teresan salaisuus 1980, Muggeridge, Malcolm:Rakkauden lähettiläs äiti Teresa 1978
Tässä meidän pitää varmaan tukeutua mahdolliseten kommentoijien tarkempaan muistiin.
Arvelisin, että muistat alun oikein. Vuonna 1992 18.12. oli perjantai ja seuraavalla viikolla jouluaatto oli siis keskiviikkona.
Koulujen loma-ajat ovat aina sopimuksia, mutta espoolaisena minulle on jäänyt onnellinen muistikuva, että kouluun piti yleensä palata vasta loppiaisen eli 6.1. jälkeen.
Vuonna 1993 kenties vasta ma 11.1.
Apuna arvailussa käytin netin ikikalenteria. http://kivijakola.fi/kalenteri/index.php?kuu=1&vuosi=1993&nimipaivat=no
Kyseessä on ruotsalainen kirjailija Elsa Carlsson. Hän on ilmeisesti eri henkilö kuin hänen täyskaimansa, joka oli tunnettu näyttelijä. Kirjailijasta löytyy hiukan tietoja osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf3852939-850e-44a8-8d3e-06a99d761946. Häneltä on myös suomennettu muutama teos.
Kiitos myös mukavasta kirjastomuistosta!
Etsimäsi kirja on Lucie Lundbergin Seikkailu taikametsässä (1954).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Pirpana ja hänen koiransa Turre joutuvat marjoja poimiessaan taikametsään asti, jossa haltiatar taikoo heidät pieniksi. He kohtaavat metsän eläimiä vaatteisiin pukeutuneena, tonttuja, peikkoja, eläviä marjoja, sieniä ja käpyjä. Hirvi johdattaa heidät Hannun ja Kertun piparkakkutalon luo (Makeismaa). Yöllä Ahti soittaa Metsälammessa viuluaan, ja Pirpana ja Turre ja vattulapset ja mustikkalapset tanssivat piirissä. Aamulla vasut ovat täynnä marjoja (puolukat). - Runsas kuvitus. Kannessa vaaleahiuksinen tyttö kori käsivarrellaan, ympärillä metsän eläimiä, sieniä ja isonenäinen puu. - Julkaistu ruotsiksi...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa myöhästymismaksu peritään kaikilta eräpäivän jälkeisiltä päiviltä mukaan lukien palautuspäivä.
Myöhästymismaksu peritään myös niiltä päiviltä kun kirjastot ovat kiinni. Lainassa oleva aineistohan on asiakkaalla käytössään niinäkin päivinä kun kirjastot eivät ole avoinna.
Tumma näyttö säästää puhelimen akkua ja vähentää silmien rasitusta. Tummaa teemaa käyttäessä silmiin ei kohdistu yhtä paljon valoa kuin jos katselee hämärässä huoneessa valkoisella taustalla olevaa sovellusta.
Erään tutkimuksen mukaan tumma teema voi olla kuitenkin jopa huonompi kuin vaalea, sillä se viittaa auringon valoon ja päiväaikaan. Tutkijat suosittelevatkin kokeilemaan yötilan sijasta näytön himmentämistä illalla. Tutkimuksessa todettiin, että kirkas keltainen ja sininen valo piti hiiret hereillä, mutta kun molempia himmennettiin, saivat hiiret paremmin unta, kun valo oli sininen.
Kotimikro: Näin säästät puhelimesi akkua – ja silmiäsi
Löydät tietoa vuosittaisen Martti Ahtisaari -luennon puhujista Jyväskylän kaupungin verkkosivuilta. Pääset sivuille klikkaamalla tätä linkkiä: Martti Ahtisaari -luento | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)Martti Ahtisaari -luennot pidetään Jyväskylän yliopiston juhlasalissa ja luennon kieli on englanti.
Teosta Tiibetinspanieli, joka kuuluu sarjaan Suomen suosituimmat koirarodut ja jossa yhtenä tekijänä on Petra Palukka, on hankittu Espoossa Leppävaaran kirjastoon ja Vantaalla Martinlaakson kirjastoon ja kirjastoautoon. Tällä hetkellä se on paikalla Martinlaakson kirjastossa. Mikäli kirjastokorttiinne on yhdistetty tunnusluku (PIN-koodi) voitte tilata kirjan lähimpään kirjastoonne osoitteesta www.helmet.fi . Jos tunnuslukua ei ole tai se on unohtunut, tilaus onnistuu myös soittamalla kirjastoon ja antamalla kirjastokortin numeron. Kirjasta peritään varausmaksu 50 senttiä noudettaessa.
Vanamo-kirjastojen kokoelmista näyttäisi löytyvän 16 vuosien 2000-2018 välillä julkaistua aiheeseen liittyvää teosta. Laskin mukaan myös Kalle Lähteen kaksi teosta, jotka on luokiteltu kaunokirjallisuudeksi sekä Maritta Itäpuiston ja Ani Kellomäen teokset, jotka käsittelevät vanhempien alkoholismia lapsen näkökulmasta.
Rautatiemuseosta kerrottiin, että heiltä löytyy radanrakennuskertomuksia joissa on yleensä kerrottu työntekijöiden henkilömäärät. Joissakin on jopa ylempien henkilöiden nimilistoja mutta ei kaikissa. Oulun radan ja Tampere-Seinäjoki radan kertomuksissa ei ole henkilöiden nimilistoja. Henkilömäärät löytyvät taulukoiden muodossa työtehtävien mukaan.
Kansallisarkistossa saattaa olla satunnaisia henkilökortistoja, mutta systemaattisesti kerättyä tietoa ei taida olla näiltä ajoilta missään.
Rautatiemuseon verkkosivu ja museon kokoelma- ja tietopalvelun yhteystiedot löytyvät alta:
https://rautatiemuseo.fi/
https://rautatiemuseo.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelu