Elissa Aalto suunniteli H55-kankaan osana Artek-mallistoa Helsingborgin arkkitehtuurin, teollisen muotoilun ja sisustuksen näyttelyyn vuonna 1955. Kuvio näyttää H-kirjaimelta, joten voisi ajatella, että tuolla Helsingborgilla on osuutta asiaan.
Elissa ja Alvar Aallon suunnittelemista tekstiileistä on tuore kirja Aaltojen kuviot : Alvar, Aino ja Elissa Aallon suunnittelemat tekstiili/Leskinen, Taru-Orvokki, kirjoittaja, kuvittaja. 2021 ja Elissa Aallosta kertova teos Arkkitehti Elissa Aalto Toim. Mia Hipeli 2022
Tietoa Elissa Aallosta on myös Alvar Aalto shopissa ja Alvar Aalto -säätiön sivulla, jossa on myös päivämääriä ja näyttelyitä juhlavuoden kunniaksi. Heiltä voisi myös kysyä lisätietoa Elissa...
Suomen ensimmäisen presidentin valitsi poikkeuksellisesti Eduskunta. Eduskunnan julkaisema Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari ja Tasavallan presidentti -sivusto (otsikon Poikkeukselliset valintatilanteet alla) kuvaavat ensimmäisen vaalin vaiheita. Vaalista ja ehdokkaiden äänimääristä on tietoa myös Kansallisbiografian artikkelissa Kaarlo Juho Ståhlbergistä.
Hei,
Näin vähillä tiedoilla asiasta voidaan esittää vain arvailuja.
Souvi tarkoittaa raskasta työtä tai työurakkaa, jota tilapäiset kausityöntekijät tekivät metsissä ja satamissa. Sanaa ”souvarit” alettiin käyttää 1800-luvun lopulla ja usein sillä viitattiin ”jätkiin.”
Laulamista tietojeni mukaan Suomessa ei ole lainsäädännöllä koskaan rajoitettu. Yksi poikkeus tästä säännöstä on kuitenkin olemassa.
Viime sotien aikana Suomessa oli tanssikielto vuosina 1939-1948. Kielto koski nimenomaan tanssia, mutta vanhojen sanomalehtiartikkelien perusteella käy ilmi, että kieltoa valvovat nimismiehet kielsivät tällä perusteella usein myös yhteislaulun.
Myöhemmin Korona-aikana kiellettiin myös yhteislaulaminen.
Arvelen siis, että tässä...
Voisit vilkaista esim. kirjaa Kirjasto koulussa (opas uuteen koulu- ja oppilaitoskirjastoon). Samaten voit hakea Joensuun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta muita kirjoja asiasanalla/aiheella koulukirjastot osoitteessa http://webkirjasto.jns.fi/session5D418CE5917EA089F6B949B7C619F9D4/fin/i…
Nämä teokset käsittelevät tosin lähinnä koulukirjastoja yleensä, mutta myös ihan "konkretian" tasolla - mitä tehdä ja miten edetä.
Luokitukseen voit saada apua katsomalla Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää ( http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py ) - tästä voisi joku karsittu versio olla paikallaan?
Näistä osoitteistakin voi olla jotain apua:
http://www.tampere.fi/kirjasto/suunnite.htm
http://www.kolumbus.fi/lighthouse/pdfs/koulukirjastot.pdf...
Kirjaston kokoelmaa uudistetaan jatkuvasti. Kirjastosta poistetaan mm. kulunutta ja likaista, sisällöltään vanhentunutta tai vähäisellä käytöllä olevaa aineistoa.
Osa poistetusta aineistosta tulee myyntiin asiakkaille. Myytävää aineistoa ei voi varata etukäteen. Kirjamyyntiä on jatkuvasti kirjaston ala-aulassa ja muutaman kerran vuodessa järjestetään suurempia kirjamyyntitapahtumia.
Ranskalaisen runoilijan Jean Cocteaun päiväkirjoista on suomennettu vain kirja nimeltä Oopiumi: päiväkirja vieroituskuurin ajalta (suomentaja Sirkka Suomi, 1987).
Tässä kirjassa Cocteau käsittelee muutamassa kohdassa unia ja unta, mutta kysymäsi kaltaista katkelmaa siitä ei löytynyt.
Cocteaulta on julkaistu useita päiväkirjoja, joista löytyvät tiedot alla olevasta bibliografiasta:
http://www.jeancocteau.net/oeuvre_bibliographie_en.php
Kysymäsi Cocteaun päiväkirjan katkelma löytyy englanniksi myös Jonathan Carrollin romaanista Outside the Dog Museum, mutta tätäkään teosta ei ole suomennettu:
http://books.google.fi/books?id=bZ14pa_B3RYC&pg=PA28&dq=And+then+I+real…
PIN-koodia ei voida antaa sähköpostitse eikä puhelimitse tietoturvasyistä. Saat PIN-koodin henkilökohtaisesti kirjastosta. Lainat voi uusia myös soittamalla kirjastoon (p. 06 416 2326 tai 06 416 2318) tai laittamalla sähköpostia kirjasto(at)seinajoki.fi. Jos lähetät uusintapyynnön sähköpostitse, mainitse mielellään kirjastokortin numero tai ainakin asiakkaan koko nimi ja osoite, jotta löydämme oikean asiakkaan.
Tällaista tietoa emme onnistuneet löytämään. Minäkertojaa eli ensimmäisessä persoonassa esiintyvää kertojaa on tutkittu jonkin verran. Alla linkki Finna-hakupalvelun kautta saatuun aineistoon, joissa käsitellään minäkertojaa. Tuloksen voi halutessaan rajata sivun vasemmasta reunasta esim. opinnäytteisiin tai artikkeleihin:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=min%C3%A4kertoja&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Kyseessä on todennäköisesti tyhjennysreikä, joita käytetään esimerkiksi monissa pienissä soutuveneissä. Reiän tarkoituksena on helpottaa veneen tyhjentämistä vedestä maihinpääsyn tai sateen jälkeen, näin venettä ei tarvitse peittää pressulla tai kääntää ylösalaisin kuivumista varten. Reikään isketään kiinni pohjatulppa ennen vesille lähtöä, jotta vesi ei vuoda sisään veneeseen. Joka vuosi ei suinkaan tehdä uutta reikää, vaan käytetään sitä samaa. Lähteet:https://eralehti.fi/tarinaa-tapeista-ja-tulpista-ja-vahan-muustakin/https://www.discoverboating.com/resources/boat-drain-plug
Valitettavasti ei enää. Varaamossa kerrotaan Itäkeskuksen, Pasilan ja Vuosaaren digitointilaitteista, mutta ne käyvät VHS- ja C-kaseteille. Linkki Varaamoon.
Kirjastojen tietokannat eivät tosiaan paljon aiheesta anna, kuten olet itsekin kokenut. Internetin hakukoneilta kannatta ehkä yrittää; Suomen yleisten kirjastojen etusivulta (SYKE, osoite http://www.kirjastot.fi) pääset näihin. Esimerkiksi Evreka-haku antaa ehkä tutkimisen arvoisia tuloksia hakusanalla VIESTINTÄTUTKIMUS (esim. http://www.infor.fi/infor/suunnittelu/32.html). Muita kokeilemisen arvoisia hakutermejä: LEHDISTÖ SEURANTA TUTKIMUS, LEIKEPALVELU, MEDIA INTELLIGENCE, MEDIASEURANTA. Internet-haut antavat mm. linkkejä useiden leikepalveluyritysten kotisivuille. Artikkelitietokanta Aleksista saa hakutermillä SEURANTA LEHDISTÖ joitakin artikkeleita (esim. Monitor-tutkimus : mediat muuttuvat - lehti kiinnostaa aina, kirj. Heikki Peutere...
Jos olet ensin varannut ja sitten lainannut kirjan, voit uusia lainasi, jos muita varaajia ei ole. Se, ettei varattua aineistoa voi uusia, tarkoittaa sitä, että jos sinun jälkeesi joku muu on tehnyt kirjaan (tai muuhun aineistoon) varauksen, et voi uusia lainaasi.
Lepakoita on ollut ainakin 55 miljoonaa vuotta, eoseenikaudelta saakka. Lisätietoa lepakoista löydät esimerkiksi alla olevasta kirjasta.Lähde ja lisätietoa: Markku Lappalainen: Lepakot : salaperäiset nahkasiivet (2002)
Runo on nimeltään Onko Lotta totta? ja sen on kirjoittanut Katriina Ahonen. Se sisältyy hänen kirjaansa Sinisen myssyn siemeniä : lastenloruja (Kustannuskiila, 1990). Voit tarkistaa kirjan saatavuuden esim. Piki-verkkokirjastosta (piki.verkkokirjasto.fi).
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy Din Tur –niminen yläastetasoinen ruotsin kielen oppikirja. Englannin kielen oppikirjoista This Way Up on yläastetasoinen. Matematiikan luokasta löytyy Kolmio : matematiikan tietokirja, joka vastaa peruskoulun 7. 8. ja 9. luokan oppimäärää. Vaikka varsinaisia yläasteen oppikirjoja kokoelmassa on vähän, englannin ja ruotsin kielen oppimateriaaleista löytyy muita sopivia - esimerkiksi How's Your English : englannin kurssi peruskoulun oppimäärän kertaukseen (Karasjoki, Seija : 2003).
Kirjojen laina-aika on 28 vuorokautta. Lainoja voi uusia maksimissaan viisi kertaa, mikäli niihin ei ole varauksia.
