Dario Farinan kappale Painan jäljet kasteeseen (Ci sara) ei valitettavasti sisälly mihinkään suomenkieliseen nuottijulkaisuun.
Joistakin Suomen kirjastoista on saatavan nuottijulkaisua 30 successi italiani, johon kappale sisältyy (melodia ja sointumerkit). Voit tilata nuottijulkaisun kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://finna.fi/Record/helmet.1000845
https://finna.fi/Record/heili.7443
Discogs-palvelusta löytyi yksi LP: Rakkautes Sun. Yhteensä albumeita on julkaistu häneltä kokoelmat mukaan luettuna 18 kappaletta. Lisäksi löytyy yksi albumi yhdessä Anna Hanskin kanssa.
https://www.discogs.com/artist/1747013-Tarja-Lunnas?page=1
Tarjolla on joitain lapsille suunnattuja autismia käsitteleviä kirjoja, jotka voisi ottaa autismikirjosta kertomisen avuksi. Tässä PIKI-kirjastojen valikoimista muutamia:
Michèle Larchez, Ystäväni Aapo, jolla on autismi [tarkoitettu 7–11-vuotiaille lapsille]
Suvi Piiparinen, Ilona ja Mysteeri-Masa [tuo tutuksi autismikirjon piirteitä ja ymmärtämystä erilaisuudesta]
Rose Robbins, Minä ja minun siskoni [kuvakirja elämästä autistisen siskon kanssa]
Rose Robbins, Puhuminen ei ole minun juttuni [jatkoa kirjalle Minä ja minun siskoni]
Anneli Yliherva, Tetti ja kaverit [soveltuu parhaiten 4–6-vuotiaille ja koulutulokkaille]
Seuraavista kirjoista voisi olla apua:Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto : vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen - käsittelee merkkipäiviä, kansanperinteitä, ja niihin sekä vuodenaikoihin liittyviä eri uskomuksia, juhlia ja sananparsiaJouko Hautala: Vanhat merkkipäivät - sisältää tarinoita ja sananparsia vanhoista ajankiertoon liittyvistä uskomuksista ja tavoistaAntto Laiho: Vanhan kansan merkkipäivät - sisältää myös ajankuluun ja vuodenkiertoon liittyviä uskomuksia, ennustuksia ja sanontojaArto Manninen: Rakasta : aforismeja, runoja ja pohdintoja vuoden jokaiselle kuukaudelle
Turun tavaratalo -niminen leikkikalu- ja taloustarvikeliike sijaitsi osoitteessa Kauppiaskatu 11 ainakin vuosina 1947 -1949 ÅU:n digitoitujen lehtien mukaan. Ks. Åbo Underrättelser 28.8.1949 ja 24.12.1947. Turun puhelinluetteloiden mukaan yritys toimi tässä osoitteessa itse asiassa vuoteen 1961. Turun puhelinluettelosta v. 1944 ei vielä ollut mitään tietoa kyseisestä liikkeestä ja 1947 puhelinluettelosta liike löytyi. Vuosien 1945-1946 väliltä ei ole tietoa, koska näiden vuosien puhelinluetteloita ei ole säilynyt.Omistaja oli Maija Aaltonen vuosina 1947 -1960. 1961 omistajiksi vaihtuvat Nelly Sorosuo ja Ulla Sjövall. 1962 osoitteeksi vaihtui ensin Kauppiaskatu 13 ja sitten 1964 Brahenkatu 14. Vuoden 1965 omistajana...
Olit ihan oikeassa. Kyllä se on tuo N. Ja lastenkirjoissa L. Kirjastot myös merkitsevät saman omiin kirjatarroihinsa ja ns. signumeihin, joita ovat pienet (yleensä valkoiset) lappuset kirjan selässä. Sieltäkin tuon voi tarkistaa.
84.2 tarkoittaa, että kyseessä on suomenkielinen, kaunokirjallinen teos (ei esim. tietokirja).
Olet Helmet-haun kautta varannut Aino Suholan Yksi näistä -kirjan ja sen pitäisi olla Pukinmäen kirjastosta noudettavissa parin päivän kuluessa. Kirjaston aineistoa voi varata joko juuri niin kuin olet tehnyt Helmet-tietokannan kautta tai sitten käymällä kirjastossa tai soittamalla, jolloin henkilökunta tekee varauksen.
Ikävä kyllä myöskään kirjastonhoitajan fysiikan taidot eivät riitä vastaamaan kysymykseen. Apua ja kaavoja löytyy vaikkapa alla olevista linkeistä:
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fy/fy4/1_liike…
http://koti.mbnet.fi/jukaukor/fysiikka/avaruusfysiikkaa.pdf
Voisit saada asiantuntijavastauksen myös Tiede-lehden Kysy-palstalta:
http://www.tiede.fi/alue/kysy
Stigmatisaatiosta on kirjoitettu Turun ylioppilaskunnan julkaisussa Turun ylioppilas 1 (1929), jossa on Niilo Mäen artikkeli "Stigmatisation historiasta" (s.101-111). Lisäksi on olemassa ruotsinkielinen kirja "Kyrkliga mysterier: från oförstörbara kroppar till stigmatisering" (1986), jossa myös kerrotaan aiheesta.
John Steinbeckin Hyvien ihmisten juhla (Cannery Row) on ilmestynyt 1945 ja suomennettu 1951 (Jouko Linturi). Arvostelut kirjasta kirjoitetaan yleensä vähän jälkeen sen ilmestymisen, arvosteluja löytyy siis ajankohdan lehdistä. Vuodesta 1972 Kirjastopalvelu on julkaissut Kirjallisuusarvostelut-lehteä, siihen on koottu Suomessa kirjoitetut arvostelut. Arvosteluja voi etsiä myös ALEKSI artikkeliviitetietokannan avulla. Mutta tässä tapauksessa kaipaamiasi arvosteluja (= mikä vastaanotto on ollut) ei löydy noin vain - sinun olisi saatava käsiisi kirjan ilmestymisajankohdan lehdet. Kysy alan lehdistä ja lehtien säilytyksestä lähikirjastostasi.
Suomalaisen tikanheiton historiaa: https://people.uta.fi/~jr54226/TampereenTikka.html
Suomen tikkarengas on perustettu 1974, nykyiseltä nimeltään Suomen tikkaurheiluliitto. Vuonna 1974 alkoi myös tikanheiton kilpailutoiminta. (HS 28.10.2018).
Kaikki dartsista / Mikko Laiho on artikkeli dartsin historiasta.
Internetistä löytyy myös paljon tietoa https://darthelp.com/articles/the-history-of-darts/
https://people.uta.fi/~jr54226/TampereenTikka.html
Teoksessa Suomen muistomerkit : osa 6 : Häme (Väriteos Henna, 1996) mainitaan patsaasta seuraavasti s. 81:
"Mannerheimin ratsastajapatsas" : "Mannerheimin ratsastajapatsas on Veikko Leppäsen suunnittelema
pronssinen teos, jolla on korkeutta 3,6 metriä. Helsingin Marsalkan ratsastajapatsaskilpailussa
lahtelainen Veikko Leppänen sai kunniamaininnan. Lahtelaiset halusivat tarjota hänelle tilaisuuden tehdä
luonnoksesta julkinen veistos. Erityinen patsastoimikunta keräsi tarvittavat varat. Asematorilla sijaitseva
patsas paljastettiin vuonna 1959, vuotta aikaisemmin kuin Helsingin ratsastajapatsas."
Ulla Palmgrenin kirjasessa Lahden kaupungin julkiset veistokset (Lahden kaupungimuseo, 1995) on liki samat tiedot sisältävä suppea...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kyetään antamaan vastauksia kirjaston tietopalvelun puitteissa eli antamalla tietoa siitä, mikä lähdeaineisto voisi sisältää tiedon, jota etsitään.Tästä aiheesta löysin artikkelin julkaisusta Kielikello 1/1991. Siinä käytetyssä aineistossa on yleisempi ollut ä, https://www.kielikello.fi/-/a-sta-o-hon-suomen-kielen-yleisyystilastoja. Kannattaa kuitenkin kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta, onko aiheesta tuoreempaa julkaisua, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Olisikohan kyse Perjantai-dokkarista Ilkosillaan (2017). Se on yhä nähtävissä Yle Areenassa
Ohjelma kertoo Luonnonmukaiset yhdistyksestä, joka täytti 2017 30 vuotta. Linkki Ylen artikkeliin 2017
Kysymyksen runo näyttäisi olevan Tuula Korolaisen lintujen syysmuutosta kertova Näkemiin-runo tuntemattoman tekijän lastentarhan tai (ala)koulun kesälomaan soveltuvaksi muokkaamana. Korolaisella "pääsky meni, kurki lähtee" ja kesäloman paikalla alkuperäisessä runossa on "Siinä sorsaperhe". Korolaisen "talveksi" on uudisversiossa vaihdettu kesäksi ja "Siipikansan muuttaessa" korvattu sanaparilla "Lapsikatraan lomaillessa".Alkuperäisen Näkemiin-runon voi lukea vaikkapa Korolaisen kirjasta Kuono kohti tähteä tai hänen valittujen runojensa kokoelmasta Taivasta hipoo hännänpää.
Kyseessä saattaa olla Roald Dahlin Jali ja suklaatehdas. Hissillä ei
tosin ole siinä nimeä, mutta kirjan kansi on keltainen ja kuvitettu. Dahlilla on myös lastenkirja nimeltä Jali ja lasihissi.
Kirjastolain ja –asetuksen mukaan yleisten kirjastojen henkilöstöstä vähintään kahdelta kolmasosalta vaaditaan korkeakoulututkinto, opistotutkinto tai ammatillinen perustutkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 20 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Edellä mainitun vaatimuksen täyttää myös informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinto.
Kunnan kirjasto- ja tietopalveluista vastaavalta henkilöltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Asetuksella nro 513/13.6.2001 säädettiin, että...
