Sekä Rikhardinkadun kirjastossa että Pasilan kirjastossa on Iltasanomat ja Iltalehti viime viikonlopulta. Pasilassa säilytetään lehdet pysyvästi ja Rikhardinkadun kirjastossa kuluvan kuukauden ja kuusi edellistä kuukautta.
Isänsä jalkapallokentältä hakeva Kaarina-tyttö esiintyy Bengt Anderbergin kirjassa Satu pienen pienestä tytöstä (Lasten parhaat kirjat, 1994). Kuvitus on Jan Mogensenin.
Kiinaksi vene on 船 (chuán). Merkin nk. radikaali eli vasemmanpuoleisin osa 舟 (zhōu) on kehittynyt varhaisemmista venettä tarkoittavista merkeistä. Ne puolestaan ovat olleet piktogrammeja eli kuvia, ja esittäneet bambulauttoja ja jokiveneitä. Kaikkein vanhimmissa oraakkeliluista ja pronssiesineistä löydetyissä merkeissä on selvästi nähtävissä kiinalaislle veneille tyypillinen suora keula ja pyöristyvä pohja.
Suosittelen kaikille aiheesta kiinnostuneille Cecilia Lindqvistin teosta Merkkien valtakunta (WSOY 1991), joka käsittelee siis nimenomaan kiinalaisten kirjoitusmerkkien alkuperää ja historiaa.
Oiva verkkosivusto kirjoitusjärjestelmisä kiinnostuneille on englanninkielinen http://www.ancientscripts.com
Suomeksi tietoa löytyy esim....
Petunjauhattaja-runo sisältyy Heikki Asunnan runokokoelmaan Sudenmarja (1950).
Teos kuuluu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Putouksen kaudet 1-5 on julkaistu DVD:llä, ja ne löytyvät lainattaviksi useiden eri kirjastojen kokoelmista.
Ne on julkaissut Scanbox Entertainment Finland Oy. Heiltä voi tiedustella julkaistuun materiaaliin liittyviä asioita.
https://www.scanbox.com/fi/
Nimisampo.fi-palvelun mukaan Vantaalta löytyvät ainakin paikat Lindqvist, Blomqvist ja Nyqvistinalapuoli. Niistä kaksi ensimmäistä ovat talonnimiä, viimeisin pellon nimi.
Nimisampo yhdistää Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkiston ja Maanmittaushallituksen paikannimirekisterin. Palvelu on vapaasti käytettävissä.
https://nimisampo.fi/fi
Vantaan paikannimiin ja niiden historiaan voi tutustua myös ainakin kirjassa:
Kepsu, Saulo
Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö
Helsinki, 2005
Lähestyin Suomen Pankin rahamuseota ja intendentti Jaakko Koskentola vastaa seuraavaa:"Kiitos hyvästä kysymyksestä! Tuona aikana Suomen Pankista lähetettiin setelit 100 kappaleen nipuissa. Tässä yhteydessä on hyvä myös ottaa huomioon, että mikäli teatteriesityksessä käytetään markkasetelien kopioita kuvaamaan aitoja seteleitä niin kopioiden on oltava 50 % suurempia tai pienempiä kuin alkuperäiset setelit ja niiden on oltava yksipuolisia. Kopioiden käyttöön on myös aina kysyttävä erikseen lupa Suomen Pankilta (info@bof.fi). Tämä siitä huolimatta, etteivät markat enää ole virallisia maksuvälineitä."Suomen pankin rahamuseon verkkosivut: https://www.rahamuseo.fi/
Ei tarvitse olla virallista tutkintoa, mutta se saattaa helpottaa töiden saantia. Suurin osa kustantamoista valitsee kääntäjänsä käännösnäytteiden kautta. Niitä voi tarjota aktiivisesti eri kustantamoihin, jos mielii kääntäjäksi. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta löytyy paljon lisätietoa. Siellä kerrotaan, että heidän jäseninään olevilla ammattilaisilla suurimmalla osalla on ylempi korkeakoulututkinto esim. käännöstieteestä tai vaikka filologiasta. Alalla työskentelee myös muuta kautta ammattitaidon kartuttaneet.
Alla linkki alan liiton sivuille, sieltä löytyy runsaasti tietoa vaatimuksista:
Kääntäminen ja tulkkaus - Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (sktl.fi)
Runo sisältyy kokoelmaan Wordsworth: Runoja (1949, suom. Aale Tynni, Yrjö Jylhä ja Lauri Viljanen). Sitä on saatavilla useista kirjastoista.LinkkiFinna.fi: https://finna.fi/Record/helle.88325?sid=4880745021
Seuraavista teoksista löytyy tietoa 1950-luvun pukeutumisesta ym.:
-Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia (Könemann, 2001)
-Muoti: suunnittelijoiden vuosisata : 1900-1999 , toim. Charlotte Seeling ym. (Könemann, 2001)
-Ettinger, Roseann: 50s popular fashion : for men, women, boys, & girls (Schiffer, 1995)
-Peacock, John: Fashion sourcebooks: The 1950s (Thames and Hudson, 1997)
-Ruby, Jennifer: The 1940s and 1950s. repr.: costume in context (Batsford, 1992)
-Skinner, Tina: Fashionable clothing from the Sears catalogs : mid 1950s (Schiffer Publishing, 2002)
Seuraavalta www-sivulta löytyy myös tietoa aiheesta:
http://www.oulu.ouka.fi/ppm/1950/3_2.html (Opetushallituksen ja Pohjois-Pohjanmaan museon yhteistyönä tekemät sivut)
Hei,
kysyit ortopedisten leikkausten määriä Suomessa ja kansainvälisellä tasolla.
Stakes (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus) tilastoi Suomessa tehtyjä päiväkirurgisia toimenpiteitä. Voit hakea ortopedisten leikkausten määriä sivulta
http://www.stakes.info/2/8/2,8,2.asp
löytyvien linkkien kautta.
Myös kansainvälisiä tietoja kannattaa kysyä Stakesilta.
Yst.terv. Laura Mäkelä, Tilastokirjasto
Hei!
Kyynelmänty eli himalajanmänty kasvaa luonnonvaraisena Himalajan vuoriston viileissä osissa. Sen korkeus on noin 50 metriä. Internetistä löytyy hyviä kuvia kyynelmännystä, sivu http://www.biopix.biz/kyynelmaenty-pinus-wallichiana_photo-69982.aspx
En ole löytänyt mitään tarinaa kyynelmännyn nimestä, mutta veikkaisin, että nimi johtuu puun ulkonäöstä.
"Jori" on nimestä Georg tehty "suomennos" lähinnä siltä pohjalta, miten ruotsinkieliset tuon kansainvälisestikin yleisen nimen ääntävät. Esimerkiksi suositun suomalaisen laulajan ja säveltäjän Georg Malmsténin nimestä käytetään puhekielessä usein muotoa "Jori Malmsten" tai "Molli-Jori".
Jori on suhteellisen nuori nimi, vuoden 2012 loppuun mennessä sen nimisiä oli ehtinyt olla 1740. Aikaisemmin Georgin vastine on meillä ollut tavallisimmin Yrjö, hiukan harvemmin Yrjänä, Jyrki ja Jyri. Js. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jori
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Ainakin HelMet-kirjaston kokoelmasta se löytyy, pysyvä linkki siihen on http://luettelo.helmet.fi/record=b1099916~S9*fin. Vaski-kirjastojen kokoelmissa on muita sarjan osia, mutta ei juuri tätä. Tämä vuosi puuttuu myös Kuopiossa olevan Varastokirjaston kokoelmasta.
HelMet-kirjastot lähettävät kaukolainan maksutta, mutta Turku voi maksua periä. Kannattaa mennä omaan kirjastoon tätä pyytämään kaukolainaksi.
Heikki Poroila
Ilmari Turjan kuvauksen mukaan kenraali Airon vankeusaikanaan huopaan kirjailemat sanat olivat seuraavanlaiset:Loimena nukka / kuteena sukka / oma huopa jaaritteli / vaeltajaa maanitteli / nukkumaan / unholaan / unissasi askeleella / olet Ristintaipaleella [näiden kahteen palstaan jaettujen rivien yläpuolella oli vielä signeeraus "1945 AFA"]Airo selvitti säkeiden taustaa Turjalle näin: "Se on muisto piinaviikoilta Valpon sellissä. Minun hermoni oli päätetty murtaa ja pakottaa olemattomiin tunnustuksiin riistämällä minulta kaikki vangin oikeudet. Minulta otettiin pois kello, kynät, paperi, tulitikut, tupakka ja yleensä kaikki, millä hiukankin voisi aikaansa kuluttaa. Kun olin sairaana ja kuumeessa, toi vaimoni minulle tämän huovan,...
Tässä muutama viime vuosina ilmestynyt suomalainen teos:
- Hämäläinen, Pekka: Voittaja vai häviäjä - päätä itse (1996), Yllättävä voima - lähempänä kuin arvaatkaan (1998), Jaksamisesta innostumiseen (2001)
-Lampikoski, Timo: Toteuta toiveesi, onnistu elämässä (1996), Urasuunnittelun opas : tulevaisuus mahdollisuutena (1998)
- Furman, Ben ja Ahola, Tapani: Ratkaisukeskeinen itsensä kehittäminen (1999)
- Kemppinen, Pertti: Tee jotakin toisin - toiminnallinen elämänhallinta (1998), Vitaalisuutta etsimässä : elämänilon kirja (1999)
- Ojanen, Markku: Ilo, onni, hyvinvointi (2001)
- Keltikangas-Järvinen, Liisa: Hyvä itsetunto (1994), Tunne itsesi, suomalainen (2000)
Tämäntyyppisiä teoksia voi etsiä lisää kirjaston aineistotietokannasta http://...
