Olisikohan kyseessä Ari Koskinen ja Riitta Koskinen. Ari Koskinen on teknisen työn lehtori. He ovat yhdessä julkaisseet kirjan Nikkaroi vanhaan malliin (2007, WSOY). Riitta Koskinen on yhdessä Katja Hagelstamin kanssa kirjoittanut kirjan Säätyläiskoti Suomessa : sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta (2003, WSOY), jossa esitellään muiden muassa Aschanin talo.Finna.fi / Helmet:Säätyläiskoti SuomessaNikkaroi vanhaan malliin
Vanhin löytämäni julkaisu, johon sisältyy Pia Perkiön sanoitus tähän Carola Häggkvistin säveltämään joululauluun ”Himlen i min famn”, on ilmeisesti Suomen lähetysseuran julkaisema ”Kauneimmat joululaulut” -vihkonen vuodelta 2001. Perkiön sanoitus sisältyy myös Rainmaker Musicin ja Suomen lähetysseuran vuonna 2001 julkaistun cd-levyn ”Taivas sylissäni” tekstilipukkeeseen. Cd-levyllä kappaleen esittää Maria Laakso. Sanoitus sisältyy myös nuottiin ”Joulun laulut” (F-Kustannus, 2006).Lauluun on olemassa kaksi eri suomenkielistä sanoitusta. Pia Perkiön sanoitus alkaa: ”Keneltä sai tähden tuo katse pienokaisen”. Maija Kalaojan sanoitus alkaa: ”Kuinka taivaan tähdet silmissäsi loistaa”. Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna....
Kiitokset hankintaehdotuksestasi, oletettavasti tarkoituksesi oli kohdistaa se Helsingin kaupunginkirjastolle. Kirjastolle voi tehdä hankintaehdotuksia. Kirjastot päättävät aineiston ostoista itse. Kirjastoissa on valmis lomake ehdotuksen tekemistä varten, ja sen voi tehdä myös Internetin välityksellä. http://www.lib.hel.fi/hankinta/hankintatoive.htm Ensin kannattaa tarkistaa aineistotietokannastamme, onko teos kirjastossa ennestään.
Kaikki Joensuun seutukirjaston Jokunen-aineistorekisterissä olevat lainattavat aineistot ovat varattavissa internetin kautta. Tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnuksen, jonka saat henkilökohtaisesti kirjastosta. Aineistorekisteri löytyy osoitteesta: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 . Siellä on erilaisia hakutapoja, joilla voit aineistoa esim. kirjoja etsiä, yksinkertaisin tekijä- tai nimekehaku kirjan tekijän tai nimen mukaan. Rekisteriä voi selailla ilman tunnuksiakin, mutta varaamiseen ja omien lainojen itse uusintaan tarvitaan mainitsemani tunnukset. Varaus kohdistuu myös paikalla olevaan aineistoon ja samalla koko seutukirjaston aineistoon. Noutopaikaksi voit valita tietysti sitten sen kirjaston, mistä varatun kirjan haet, ja...
Olisiko taiteilijan nimi Lasse Talosela eikä Tolosela? Tämänniminen taiteilija on elänyt Sodankylässä. Hän on myös opettaja ja painija. Hän on mm. suunnitellut sodankyläläisen Torvisen kyläseuran patsaan.
http://maalainen.blogspot.fi/2008/03/sandwich-man.html
http://sodankyla.yhdistysavain.fi/kylat/torvinen/kylaseura/
Lasse Toloselasta (tai Taloselasta) ei löytynyt tietoa taiteilijamatrikkeleista eikä muistakaan taiteen alan lähteistä.
Tietotekniikka-aiheisia videoita voit hakea Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1069422196 seuraavasti: kirjoita asiasanaksi pelkkä tieto (tietotekniikka, tietoliikenneverkot jne) ja valitse alasvetovalikosta aineistolajiksi videokasetti. Näiden videoiden sisältöön pääset tutustumaan hieman tarkemmin luettelokortilta, jonka saat esiin näpäyttämällä teoksen nimeä. Suoranaisesti kirjaston aineistotietokannasta hakemista näillä videoilla ei varmaankaan valitettavasti käsitellä.
Voisiko teille olla apua Veturista, tiedonhankinnan verkkotutuoriaalista http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/veturi/etusivu.htm ja etenkin osiosta, jossa harjoitellaan käyttämään kirjaston...
Ikävä kyllä en ole löytänyt etsimääsi kuvaa. Olen tarkistanut kirjastossamme käytössä olevat kuvatietokannat ja kirjastostamme löytyvät Cindy Shermanin valokuvia sisältävät teokset. Cindy Shermanin valokuvia löytyy kyllä paljon, mutta ei juuri etsimääsi.
Sisällöllisesti lähellä etsimääsi kuvaa on valokuva Untitled # 70 (vuodelta 1980), jossa on nainen lasi kädessään (punaiset ja ruskeat sävyt). Kuva löytyy esim. kirjasta Cindy Sherman (Schirmer / Mosel 1984) ja Camio-kuvatietokannasta.
Etsimäsi kirja The essential Cindy Sherman löytyy British Librarysta sekä Libris-tietokannan ( http://www.libris.kb.se/index.jsp ) mukaan muutamasta kirjastosta Ruotsista. Suomessa sitä ei ole tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannan, yleisten kirjastojen...
Suddenly I see - kappaleen tekijä on laulaja-lauluntekijänainen nimeltä KT Tunstall. Hänen kotisivunsa löydät osoitteesta www.kttunstall.com. Suomenkielinen lyhyt selostus artistista löytyy EMI:n sivuilta www.emi.fi/artistit/151/kttunstall. Suddenly I see -kappaleen sanat löydät täältä: http://www.absolutelyrics.com/lyrics/view/kt_tunstall/suddenly_i_see/. Ja muuta mahdollista tietoa kappaleesta löytyy englanninkielisestä Wikipediasta http://en.wikipedia.org/wiki/suddenly_i_see.
Etsimääsi kirjaa ei löydy mistään suomalaisesta kirjastosta, eikä edes viitettä siitä että tällainen kirja olisi olemassa. Onko kyse jostain uutuudesta joka ei ole vielä ilmestynyt? Vai mahdollisesti opinnäytetyöstä jota ei ole luetteloitu käytössämme oleviin tietokantoihin?
Sibelius-Akatemian kirjasto voinee opastaa eteenpäin tiedonhaussa.
Ikävä kyllä nimestä ei löytynyt tietoa lainkaan. Kirjaston nimikirjoissa ei ole tätä nimeä, eikä sitä myöskään löytynyt englanninkielisiltä etunimisivustoilta, ainakaan näiltä:
http://www.thinkbabynames.com/
http://www.babynames.com/
http://www.behindthename.com/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Jamiro-nimen on saanut alle kymmenen suomalaista (alle 5 tyttöä ja alle viisi poikaa). Kaikki tämän nimen saaneet ovat syntyneet vuosina 1980-1999. Muina aikoina nimeä ei ole annettu yhdellekään lapselle.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tieteen kuvalehden historia.net-sivuston mukaan tarina syntyi 1800-luvulla Länsi-Euroopassa. Haikaraa pidettiin siellä tuolloin onnen ja hyvinvoinnin symbolina, ja se oli lisäksi tarpeeksi suurikokoinen vauvan kantamiseen. Tieto löytyy myös paperisesta Historia-lehdestä vuodelta 2010 (nro 1, s. 13). Nettitieto löytyy täältä:
http://historianet.fi/arkielama/kulttuuri/miksi-juuri-haikara-tuo-vauvo…
Jos kysyjä tarkoittaa kysymyksellään sitä, missä kaikissa kirjastoissa jokin tietty kirja on kokoelmassa, asiaa kannattaa lähestyä ensin oman kirjaston tai kirjastojärjestelmän kautta. Jos sieltä ei löydy etsittyä kirjaa, voi käyttää Kirjastot.fi-sivun tarjoamaa hakupalvelua, jonka voi kohdistaa kaikkiin Suomen yleisiin kirjastoihin yhdessä haulla. Ongelmana tällöin on usein se, että osumia tulee turhankin paljon.
Kysyjän oma asuinkunta kuuluu KAINET-kimppaan (Kajaani, Kuhmo, Suomussalmi, Paltamo, Puolanka, Hyrynsalmi ja Ristijärvi). Tämän kimpan kirjoja voi hakea osoitteella https://kainet.verkkokirjasto.fi/web/arena.
Muihin yleisiin kirjastoihin kohdistuva haku löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/fi/.
Jos kirja on hyvin...
Näyttää siltä, että muistamaanne kirjaa ei kukaan tunnista, joten neuvomme kääntymään Lastenkirjainstituutin puoleen https://lastenkirjainstituutti.fi/.
Pertti Niemen säveltämä ja Vuokko Lindholmin sanoittama kappale Tämä päivä on meidän sisältyy äänitteisiin Unohtumattomat : 40 ikivihreää laulua (2000) ja Ruusu joka vuodesta (1999).
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on vain viimeksi mainittu levyistä. Voit tarkistaa teoksen saatavuustiedot Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Hei!
Kysymykseesi sopisi hyvin esimerkiksi Kristiina Wallinin runokokoelma "Kaikki metrit ja puut" (2012)! Se on helposti saatavilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmässä.
Kirjallisuuskritiikin verkkolehti Kiiltomato hehkuttaa Wallinin teosta seuraavasti: "Tanssijalla on oma sanaton kielensä, hänen ruumiinsa on soittorasia, joka soi ja rakentaa maailman liikkeiden avulla. Runokokoelma antaa paljon etenkin tanssijalle tai tanssista kiinnostuneelle."
Tanssin aihepiiriä voisi luodata lisäksi Pentti Saarikosken Tiarnia-sarjan kautta. Vuoden 2012 painosta on hyvin saatavilla Helmet-kirjastoissa.
Kristiina Wallin Kaikki metrit ja puut - Kiiltomato.net
Kyseessä on todennäköisesti koisaperhosiin kuuluva jauhokoisa.Alla olevien linkkien takaa löydät tietoa kyseisestä hyönteisestä. wikipedia.org: https://fi.wikipedia.org/wiki/JauhokoisaHyonteismaailma.fi: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/keittiotuholaiset/koisaperhonen/antitec.fi: https://www.antitec.fi/fi/tuholaiset/lentavat-hyonteiset/koisat/vieraslajit.fi: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.61149 Vaihtoehtoisesti kyseessä saattaa olla tallikoisa.laji.fi: https://laji.fi/taxon/MX.61151inaturalist.laji.fi: https://inaturalist.laji.fi/taxa/219284-Ephestia-elutella/browse_photos
Puumalan vaakunan löydät esimerkiksi teoksesta
Suomen kunnallisvaakunat, Suomen kunnallisliitto, [Hki], 1982, 2. täyd. ja tark. painos.
Vaakunaan voi tutustua myös seuraavilla nettisivuilla
http://www.puumala.fi/
http://www.ngw.nl/indexgb.htm
Kirjastojen aineistotietokannoista on mahdollista tehdä hakuja myös kirjasarjojen nimillä. Seitti-kirjastojen aineistohausta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2 voit hakea kirjasarjoja kirjoittamalla nimeke-kohtaan kirjasarjan nimen esim. Nummelan ponitalli, Sweet Valley High tai vihreä varis. Klikkaamalla kirjan nimeä, näet kirjan luettelokortin. Jos kirjoilla on jokin tietty järjestys, niin sarjan nimen perässä oleva luku ilmoittaa sen.
Lisäksi kirjastoissa on lainattavana Anna-Riitta Hyvärisen kirjaa Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat, josta myös löytää eri kirjailijoiden kirjoittamat kirjasarjat oikeassa järjestyksessä.
Esim. Gina Steerin kirjasta "Suklaaherkkuja", joka on ilmestynyt "Hyvää helposti"-sarjassa v.1995, löytyy resepti, jossa tosin ei mainittu pullan ranskankielistä nimeä, mutta uskoisin kyseessä olevan juuri "pain au chocolat".
