Antti Ihalaisen ja vaimon kommunikointia Ihalaisen Joensuun matkan jälkeen romaanissa Tulitikkuja lainaamassa.
"Niin elivät he ja kärsivät. Kumpikaan ei puhunut toisellensa sanaakaan. Antti joskus päivisin ärjäisi Tohmajärven vallesmannin äänellä ja kylpi iltaisin kovasti.
Mutta viimein rupesi moinen äänettömyys painostamaan Anttia ja hän mietti ja hautoi miten alottaa puhe Anna Liisan kanssa. Kaksi päivää hautoi hän sitä alkua, mutta ei vain tahtonut paha luonto ja sisu antaa niin paljon myöten, että olisi puheen alun löytänyt.
Mutta kolmantena päivänä hän jo pääsi puheen alkuun. Pari tuntia piippu suussa ääneti istuttuansa ja aina varkain Anna Liisaan katsahtaa muljautettuansa alkoi hänessä sisu pehmetä, kun Anna-Liisa näytti rukkinsa...
Kyseessä on varmaankin seuraava teos :
KOIVISTO, Erkki : Rov. E. Koiviston kokoelma A : 19 : Sukututkimuskokoelma Savukoski, Sodankylä, Pelkosenniemi n:ot 1-795. 1992. (Kopioitu Erkki Koiviston käsin kirjoittamista sukutauluista). Julkaisu on ainakin Sodankylän kirjastossa, josta se on saatavissa kaukolainana.
Makupalat.fi:n on koottu vapaasti luettavissa olevia lasten kuvakirjoja ja satukirjoja. Myös Sivupiirin täkyjen joukossa on e-kirjoina saatavilla olevia satukirjoja.
Makupalat.fi Sadut ja kuvakirjat
Kirjasammon Sivupiirin täkyjä
Markku Niskasen teoksesta Kallaveden sepittäjä: Aaro J. Jalkasen elämäkerta (2016) ilmenee, että Jalkanen vieraili Kuopiossa maanpakonsa jälkeen. Tarkemmin siinä ei kuitenkaan mainita pääsikö hän kiertämään vielä nimenomaan Puijonsarven nenän.
Pelkästään Louisa May Alcottista kertovaa elämäkertaa ei ole suomennettu, mutta hän on yhtenä kohdehenkilönä Sara Kokkosen kokoamassa kirjassa Kapina ja kaipuu : kultaiset tyttökirjaklassikot (Avain 2015). Tämä kirja löytynee useimmista kirjastoista ja sen saa tarvittaessa kaukolainaksi. HelMet-kokoelmassa on kaksi Louisa May Alcottista pelkästään kirjoitettua englanninkielistä teosta: John Matteson: Eden's outcast (http://luettelo.helmet.fi/record=b1966241~S9*fin) ja Martha Saxton: Louisa May Alcott: A Modern biography (http://luettelo.helmet.fi/record=b1498378~S9*fin). Molemmat voi kaukolainata.
Heikki Poroila
Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa vaan ohjaa tiedonlähteille.
Tekijanoikeus.fi –sivustolla on tietoa tekijänoikeudesta ja linkkejä tekijänoikeusjärjestöjen sivuille
https://tekijanoikeus.fi/
Tekijänoikeuslaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeu%2A
Jos nationsonline.org-sivustolta löytyvä lista 46 Euroopan pääkaupungista pannaan sen ilmoittaman asukasluvun mukaiseen järjestykseen, Helsingin sijoitus on 23., eli Euroopassa on enemmän Helsinkiä pienempiä (23) kuin sitä suurempia pääkaupunkeja (22). Sijoilta 24-46 löytyvät Riika, Kööpenhamina, Vilna, Skopje, Tirana, Dublin, Lissabon, Bratislava, Tallinna, Ljubljana, Sarajevo, Podgorica, Bern, Reykjavik, Luxemburg, Nikosia, Monaco, Andorra la Vella, Nuuk, Valletta, Vaduz, San Marino ja Città del Vaticano.
https://www.nationsonline.org/oneworld/capitals_europe.htm
Tässä sinulle joitakin vaihtoehtoja:Lassila, Sirkka : Uusi käytöksen kultainen kirja - hyvät tavat, luonteva käytös (WSOY, 1997-2004)Saukkola, Mirva : Etiketti (WSOY,2014)Valonen, Helena ; Hyvä käytös : kaikki mitä tulee tietää (Auditorium, 2014)
Hei,
tämä on juuri oikea paikka kysyä (miltei mitä tahansa...)
http://www.kirjastot.fi -sivuilta löydät oikealta alhaalta otsakkeen Rekisteröityneiden käyttäjien palvelut, jota kautta voit tutustua kirjastot.fi palveluihin ja myös rekisteröityä käyttäjäksi. Rekisteröitymislomakkeen viimeisenä kohtana voi rastia halukkuutensa vastaanottaa Ammattikalenterin uusia ilmoituksia.
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole mahdollista käyttää juridiikan ammattilaisille suunnattua Edilex-lakitietopalvelua. Turussa sitä voi käyttää sekä Turun yliopiston että Åbo Akademin kirjastoissa.
Hei
Sukunimiä ääkkösillä voi englanniksi kirjoittaa kolmella eri tavalla:
Häkkönen ja Ylönen (eli säilyttää ääkköset)
Haekkonen ja Yloenen
Hakkonen ja Ylonen
Nämä ovat listattu suositustavan mukaisesti, eli ensisijaisesti nimi kirjoitetaan niin kuin se on suomeksikin. Jos se ei ole vaihtoehto, suositus on kirjoittaa ae ja oe.
Hei,
Juonikuvaus osuu lähes täysin yksiin australialaisen minisarjan Bangkok Hilton kanssa (1989, pääosissa mm. Nicole Kidman & Denholm Elliot. Kolmiosainen sarja esitettiin Suomessa muistaakseni aika tuoreeltaan 1990-luvun alussa.
Hei
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan aara on kyntölaite, aura.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=ETYM_f565758819502656ded44d4e7bf3b8e8&word=aara&list_id=121
Wikisanakirjassa puolestaan sanan kerrotaan tulevan vironkielen sanasta ara, joka tarkoittaa papukaijaa.
https://fi.wiktionary.org/wiki/aara
Hei,
Finna-tietokannan mukaan Zdenko Runjicin säveltämän, Chrisse Johanssonin suomeksi sanoittaman ja Nacke Johanssonin sovittaman Daniela-laulun nuotti (3-4 sivua) olisi saatavana esimerkiksi Mikkelin kaupunginkirjastossa sekä muutamassa muussa kirjastossa. Nuotin on vuonna 1979 (1980) julkaissut Musiikki Fazer ja se sisältää sanat, melodian, kosketinsoitinsäestyksen ja sointumerkit. Kappaleen alkuperäisnimi on Danijela.
Sinulla on mahdollista saada nuotti kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Kaukopalvelu on maksullista toimintaa. Tarkempia tietoja kaukopalvelusta ja nuottien tilaamisesta saat, kun otat yhteyttä lähikirjastoosi.
Hei,Yleisesti Ylen sivustolla mainitaan, että kuvaukset on tehty Iisalmessa ja sen ympäristössä. Tarkempia paikkoja ei yleisten lähteiden kautta löydy - paitsi maininta siitä, että Iisalmen raatihuoneen raastuvanoikeuden istuntosalissa kuvattiin valtuuston kokousta. Ohjaaja Jukka Sipilän mukaan autenttisuuteen pyrittiin kuvauspaikkojen ja paikallisten amatöörinäyttelijöiden puheen avulla. Tästä voisi päätellä, että sarjaa kuvattiin myös Säisän synnyinseudulla Kurenpolven kylän seutuvilla, joka on Iisalmesta Kiuruvedelle päin. Kuvauspaikkoja voi löytyä Jukka Sipilän tekemästä Säisän Henkilökuvasta, jossa kirjailija esittelee kotiseutuaan ja väliin on leikattu katkelmia tv-elokuvasarjasta. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/09/kukkivat-...
Victor Hugo runoteos L'Art d'être grand-père ilmestyi vuonna 1877. Hugosta tuli poikansa kuoleman jälkeen tämän lasten huoltaja, ja näistä kokemuksista syntyi mainittu kokoelma runoja. Sitä ei ole suomennettu, enkä löytänyt ruotsinnoksiakaan. Osia kysymästäsi runokokoelmasta on sisällytetty Vaski-kirjastoissa saatavana olevaan valikoimaan Selected Poems of Victor Hugo: A Bilingual Edition (sivut 270 - 289). Selected poems of Victor Hugo : a bilingual edition | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot Voit varata kirjan verkkokirjastosta tai tulla tiedustelemaan sitä lähimpään Vaski-kirjastoosi. Kokonaan englanniksi käännettynä kysymäsi runoteos näyttää löytyvän Amazon-kirjakaupan valikoimista ChatGPT:n laatimana, toimitettuna versiona....
Juha Vakkurista löytyy tietoja teoksesta Suomalaisia nykykertojia 3 (toim. Kari-Otso Nevaluoma, 2000). Lisäksi WSOY:n kotisivulta kirjailijagalleriasta osoitteesta http://www.wsoy.fi/www/yleinenk.nsf/Kotisivut/galleria+etusivu löytyy tietoja hänestä, samoin Helsingin Sanomien verkkoliitteen arkistosta osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19961202/vapa/961202va02.ht…
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa olevasta kirjailija-artikkelikokoelmasta löytyy myös artikkeleita eri kirjailijoista.
Eläintietokirjasarjojen nisäkkäitä käsittelevistä osista
(Esim. Maailman luonto tai Uusi ZOO,tarkista saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta http://www.Libplussa.fi ) löytyy jonkin verran suomenkielistä tietoa pussihukasta,mutta Jaguarundista löydät parhaiten tietoa internetistä.
Jaguarundista löytyvä tieto on valitettavasti pelkästään englanninkielistä.
Laittamalla esim.Googlen tai Altavistan hakuun hakusanaksi Jaguarundi saat monipuolista tietoa sekä kirjallisesti että kuvina.
Kyllä voi. Jos valitsette alkuvalikosta linkin Sanahaku, voitte valita suoraan kohdasta Aineisto esim cd-levyt. Käyttäessänne Tekijä-hakua voitte luonnollisesti merkitä esim säveltäjän tai esittäjän nimen hakukenttään.
