Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta ei löydy tietoa siitä, että Leena Lehtolaisen teosta Jonakin onnellisena päivänä (2004) olisi käännetty muile kielille. Myöskään Suomalaisen kirjallisuuden seuran ylläpitämä suomalaisen kirjallisuuden käännösten tietokanta ei kerro, että ko. teosta olisi luettavissa muilla kielillä kuin suomeksi.
https://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Seuraavassa otos Lahden kaupunginkirjastosta ja muista Lastu-kirjastoista löytyvistä kirjoista liittyen aihepiireihin,
Valta vallankäyttö, yksilö
Matala valta
Kantola, Anu
Vastapaino 2014
Valta Suomessa
Pietikäinen, Petteri
Gaudeamus Helsinki University Press 2010.
Lauman valta
Ollila, Maija-Riitta
Edita 2008
Persoonan valta
Ollila, Maija-Riitta
WSOY 2005
Valta muutoksessa
Ruostetsaari, Ilkka
WSOY 2003
Hyvä paha valta
Jabe, Marjatta ; Kuusela, Sari
Talentum 2013
Minä ja markkinavoimat : yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin valtakaudella
Ojajärvi, Jussi ; Steinby, Liisa
Avain 2008
Avoin yhteiskunta ja sen viholliset
The open society and its...
Kyse ei ole voikukista vaan leskenlehdistä, keltaisia karheakukkaisia kuitenkin molemmat. Runo löytyy Maaria Leinosen kokoelmasta Sydämessäni tämä maa, 2003.
Löytyy myös kootuista runoista Matka on laulu : kootut runot II 1994-2005, 2006
"Leskenlehdet sen ensiksi kertovat"
Kuva on sen verran tumma ja epätarkka, etten voi sen perusteella ottaa kantaa lajiin.Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/etusivu. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.Ötököistä löytyy tietoa myös seuraavista kirjoista: Luoto, Leena: Ötökät lähiluonnossa (Readme.fi, 2021) ja Oman pihan ötökät (Tietoverkosto Eksaksti, 2009), Setford, Steve: Ötökät (Kirjalito, 2001), Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (Gummerus, 2009), Rohmut ja riesat : Tuhohyönteisten tunnistusopas (Suomen museoliitto, 2005)Facebookissa on ryhmä: Suomen ötökät, johon voi liittyä. Siellä voi keskustella ja jakaa tietoa ötököistä. https://fi-fi.facebook.com/groups/suomenotokat/about...
Hei!
Kannattaa tarkistaa aineiston saatavuustiedot suoraan Siuntion kunnankirjastosta. Kirjaston aineistotietokanta ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.siuntio.fi/default.asp?id_sivu=184&alasivu=184&kieli=246.
Monissa kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voitte viedä tarpeettomat kirjat. Yleensä kirjaston henkilökunta tarkistaa, onko kierrätyspisteessä sellaista aineistoa, joka voidaan ottaa kirjaston kokoelmiin, kaikkien lukijoiden iloksi.
Helmet-palvelusivustolta, kohdasta palvelut, löydätte pudotusvalikosta listan kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kaivattu kirja lienee kanadalaisen Gaétan Soucyn Tulitikkutyttö (Gummerus, 2001).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakansitekstissä: "Tulitikkutyttö on unenomainen kertomus sisaruksista jotka kasvavat muusta maailmasta erillään, seuranaan vain toisensa ja isän mahtava kirjasto vanhoine kirjoituksineen, sanakirjoineen ja satuineen. Kun isä äkkiä päättää jättää maailman, on sisarusten kohdattava kartanon rajojen ulkopuolella oleva ällistyttävä todellisuus joka on kovin toisenlainen kuin isän ja kirjojen maailma."
Kirja alkaa tilanteesta, jossa sisarukset toteavat isänsä kuolleen. Tämä päätetään haudata, ja valmisteluja tehtäessä toinen heistä poikkeaa puuvajaan katsomaan, kuinka paljon heillä on lautoja. Synnin Palkka mainitaan ensimmäisen...
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta (http://fennicaw.lib.helsinki.fi/) löytyy hakutermillä kanta-asiak* 14 viitettä, kun hakutyyppinä on sana. Näistä suurin osa on kanta-asiakaslehtiä ja case-tapauksia. Korkeakoulujen yhteistietokanta Lindasta (maksullinen tietokanta) sanahaulla kanta-asiak* löytyy 42 viitettä, joista kymmenkunta on kausijulkaisuja ja n. 30 pro gradu -töitä, jotka keskittyvät yhteen yritykseen. Näitä viitteitä voit selata kirjastossa virkailijan kanssa.
Molemmista tietokannoista löytyy mm. teokset Pöllänen, Jouni: Kanta-asiakasmarkkinointi, 1997 ja Rönnqvist, Katariina: Matkanjärjestäjien kanta-asiakasjärjestelmät ja asiakkaan sitouttaminen, 1996.
Aineistotietokanta Andersin (http://webkirjasto.kpnet.fi/) mukaan...
Anja Snellmanin lapsuutta käsitellään tässä haastattelussa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/02/24/miten-minusta-tuli-mina-anja-s… . Sitä sivutaan myös Lasse Lehtisen kirjoittamassa kirjassa Luonnekuvia (WSOY 2001), johon Snellmania on haastateltu.
Helmet-kortin saaminen ei edellytä, että asut pääkaupunkiseudulla. Voit saada Helmet-kirjastokortin ja tunnusluvun, mutta asiakkaaksi rekisteröityminen edellyttää, että käyt henkilökohtaisesti jossain Helmet-kirjaston toimipisteistä.
Jos sinulla on mahdollisuus joskus käydä Helmet-kirjastossa, varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi tai suomalainen ajokortti. Saat kortin odottaessa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,Muutama lähde mainitsee sen olevan harhautus. Kärpän nähdessään lentävät petolinnut kiinnittävät huomiota häntään ja koettavat tarttua siihen eikä muuhun ruumiiseen. Näin ollen kärpälle jää paremmat mahdolliset selvityä petolinnun kynsistä. Lähteitä mm.https://www.woodlandtrust.org.uk/trees-woods-and-wildlife/animals/mammals/stoat/https://www.explorit.org/post/the-color-changing-stoat
Kävitkin jo täällä musiikkiosastolla. Kappaleisiin Niskuroivat hevoset ja Lyyrinen laulu löytyi jo nuotit meiltä. Kappaleeseen Vainaja ei löydy nuotteja Tampereen kirjastosta. Nuotti Vladimir Vysotskij Vargjakten: 48 sånger i tolkning av Castren och Ola Palmaer löytyy Helmet tietokannasta ja kuten puhuimme voit kaukolainata sen esim. kotikirjastosi kautta.
Hei!
Kaipaamasi 1980-luvulla valmistunutta elokuvaa "Irti maasta / Kasta loss" näyttäisi löytyvän vhs-tallenteena vuodelta 1990 ainakin Kajaanin ja Mikkelin kirjastoista, eli voit kääntyä oman kotipaikkakuntasi kirjaston puoleen ja pyytää tallennetta kaukolainaksi.
Alunperin italialaisen Alfabeta-lehden numerossa 49/1983 ilmestynyt Postille a Il nome della rosa löytyy Aira Buffan suomentamana nimellä Jälkisanat ruusun nimeen Econ esseevalikoimasta Matka arkipäivän epätodellisuuteen (WSOY, 1985).
Kiitos kysymyksestä. Helsingin kaupunginkirjasto alkoi käyttää Contant-perintätoimistoa palauttamatta jääneen
aineiston perinnässä 1.3.2002 lähtien. Perittäväksi siirretään aluksi 1.3.02 ja sen jälkeen lainattu 60 vrk myöhässä oleva aineisto. Tätä ennen lainattu aineisto siirtyy perintään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Perittäväksi siirrettävän aineiston alaraja on 8,40 euroa. Perintään siirtyvät aineiston arvo, myöhästymismaksut aikuisten aineistosta ja kirjaston käsittelykulut on 5 euroa/tapaus. http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/perinta.htm
Kirjaston käyttösääntöjen mukaan kirjastokortti on henkilökohtainen, jolloin kortin haltija on vastuussa kortilla lainatusta aineistosta. Tässä tapauksessa Teidän kannattaa sopia asia...
Levystä on olemassa useampi painos. 1996 julkaistussa painoksessa [Tuotetunnus: Columbia (Sony) 4865802] ei ole mukana kyseistä kappaletta, mutta 1997 painoksesta [Tuotetunnus: Columbia (Sony) 4865809] kappale ja sen akustinen versio löytyvät. Koska HelMet-kirjastoissa on olemassa ainoastaan 1996 versio, kappaletta ei ole luetteloitu HelMetiin. Linkki teoksen tietoihin: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=tomua+tuulessa&searchscope=…
Lähteet: Viola - Suomen kansallisdiskografia, Fono.fi - äänitetietokanta (www.fono.fi)
Die besten 100 schlager des jahrtausends -cd-kokoelmaa ei löytynyt Suomesta (Frank - kirjastojen monihakupalvelu osoitteessa: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/).
Seuraavat saksalaisen iskelmämusiikin kokoelmat löytyvät:
Das gibt's nur einmal : [Äänite]. 60 Jahre deutscher Schlager. Vollersode : Bear Family Records, p1991 (Äänitykset 1930-1989)
Deutsche Schlager : 20 originale 1969. Hamburg : Polydor, p1997. (Äänitykset 1968-69)
Voit kysyä levyjä kaukolainattavaksi oman kirjastosi kautta. Das gibt's nur einmal -cd löytyy mm. Tampereen alueen kirjastosta, Deutsche Schlager -cd Lahden alueelta.
Espoon Puustellinmäessä sijainnut Villa Milavidasta ei valitettavasti tiedetä rakennuttajaa tai rakennusvuotta. Ennen ensimmäistä maailmansotaa huvilan omisti Hoffmeyer-niminen tupakkatehtailija ja viimeistään 1918 alkaen koristemaalari Åke Haggren.
Nämä tiedot ja kaksi kuvaa huvilasta löytyvät Erkki Härön kirjasta Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema (Espoon kaupunginmuseo, 1991), sivu 127.
Lisätietoja voisi ehkä vielä löytyä Leppävaara-seuran kautta (www.lepuski.fi) tai Espoon kaupunginmuseosta (www.espoonkaupunginmuseo.fi).
Suomen lainsäädännössä ei haukkametsästystä ole erikseen kielletty, eikä metsästyshaukkaa mainita metsästyslain kiellettyjen pyyntimenetelmien ja -välineiden joukossa, mutta eläinsuojelulakiin sisältyvä pykälä luonnonvaraisten eläinten elätettäväksi ottamisesta tekee sen käytännössä mahdottomaksi: "Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi on kielletty, ellei kysymyksessä ole eläimen pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaaminen lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten tuottamiseksi taikka riistanhoidollisessa tarkoituksessa, eläimelle tilapäisesti annettava sairaanhoito tai muu hyväksyttävä tilapäinen tarve taikka tieteellinen tutkimustyö."
http://www.finlex.fi/fi/laki/...
