Niin kuin kielitoimiston sanakirja sanoo, aihio on "vasta pääpiirteiseen muotoonsa työstetty esine". Avaimen aihiosta tehdään avainjyrsinkoneella avain. Koneeseen asetetaan aihio, mutta siitä poistetaan avain: aihio on jyrsimätön, jyrsinnän jälkeen se on jo avain.
https://www.abloy.fi/Abloy/Abloy.fi%20(OW2)/Tuotteet/Tuotekatalogi/Avainjyrsinkoneet/131010v_6232_EXEC%20manuaali%20FIN.pdf
Yleisiin kirjastoihin ei tällaisia ohjekirjoja yleensä oteta, mutta ns. vapaakappalekirjastot (Turun yliopiston kirjasto, Kansalliskirjasto) ottavat ohjekirjojen kaltaisia pienpainatteita kokoelmiinsa. Suurinta osaa pienpainatteista ei ole Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannassa. Sinun kannattaakin ottaa yhteyttä kirjastoon, henkilökunta vastaa mielellään aineistokyselyihin. Sähköposti: kirjasto@utu.fi
Aineistoa saa tutkia Raision asiakastilassa. Lisää ohjeita pienpainatteiden käytöstä löytyy täältä:
https://utuguides.fi/c.php?g=668204&p=4740341
Internetistä löytyy oheinen verkkokauppa, josta voi myös kysyä maksullisia ohjekirjoja:
https://www.ohjekirja.org/traktorien-ohjekirjat
Aikaisemmassa parin vuoden takaisessa vastauksessa on pohdittu samankaltaista kysymystä ja oltu jopa Otavaan yhteydessä asian suhteen: https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-ovatko-reseptit-pysyneet?language_content_entity=fiKuten kyseisessä vastauksessa tulee ilmi, kirjan uusissa laitoksissa on tapahtunut suuria muutoksia 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa sekä 1980-luvun lopussa. Jo aikaisemmasta vastauksesta ilmenevien tietojen lisäksi Finna-hausta selviää, että vuoden 1987 48. painos, vuoden 2000 61. painos sekä vuoden 2008 74. painos kuvailee itseään "täysin uudistetuiksi".
"Tusluikku" tarkoittaa ampuma-asetta. Mitä todennäköisimmin se on yhdistelmä sanoista tussari ('lyhyt metsästysluodikko; poikien omatekoinen tuliase') ja tuliluikku ('ampuma-ase'). Joskus sanaan voi törmätä myös muodossa "tupsluikku": "Järkevästi ottaen Ille, mun päähäni ei millään mahdu että mun on lähdettävä treenaamaan tappamista vuonna tuhat yhdeksän sataa kuus kuus jälkeen jonkun kylävanhimman syntymän. Mulle annetaan tupsluikku ja sanotaan että paina nappi ottaan, -- " (Alpo Ruuth, Naimisiin)
Vasa adresskalender 1915 kertoo, että suomalainen ylempi ja alempi kansakoulu sijaitsivat osoitteessa Raastuvankatu 31, ks. Digi.kansalliskirjasto.fi Adresskalender.
Kokkolan kaupunginkirjaston aineistoa voi etsiä Anders-verkkokirjastosta http://webkirjasto.kpnet.fi Vasemmasta laidasta valitaan laajennettu haku ja asiasana-kohtaan kirjoitetaan kansallispuvut. Haulla löytyvät esim. kirjat Kurula: Kansallispukuja Suomesta, Sirelius: Suomen kansallispukujen historia, Kansallispukuja kuvina ja Kaukonen: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut.
Linkkejä kansallispukuihin löytyy Linkkikirjastosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivustossa http://www.makupalat.fi on myös linkkejä kansallispukuihin, esim. http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on aikaisemminkin kysytty...
Helsingin Sanomien Aikakone -palvelusta hakusanalla kouluvuosi löytyy tieto, että vuonna 1985 kouluvuosi alkoi torstaina 15.8.Lähde:Helsingin Sanomat. Aikakone. https://www.hs.fi/aikakone/
Ahvenanmaan merikarttaa 2002 CD-rom muodossa on tilattu sekä Pasilan pääkirjastoon että Kallion kirjastoon.
Turunmaan saaristo CD-rom on puolestaan tulossa Pasilan ja Kallion kirjastojen lisäksi myös Oulunkylän ja Kontulan kirjastoihin. Tarkkaa saatavuusajankohtaa en valitettavasti osaa kertoa; kustantajan tiedoista löytyy maininta "kevään 2002 aikana julkistettavat".
Voitte seurata tilannetta pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi tai kysellä kirjastostanne.
Hyvin saat ajantasaisia lähteitä hakemalla Vivisimolla, kirjoitat www.vivisimo.com ja hakukohtaan Oscar Wilde. Näin saat aineistoa jaoteltuna eri aiheisiin, jotka liittyvät tähän kirjailijaan. Suomalaisten yleisten kirjastojen aineistot Wildesta saat osoitteella www.kirjastot.fi > Frank-monihaku > maakuntakirjastot, valitsemalla pudotusvalikosta kaikki kirjastot ja kirjoittamalla asiasanaksi Wilde, Oscar. Vastaavasti, jos olet kiinnostunut yliopistokirjastojen Wilde-annista, voit valita Frank-monihausta yliopistokirjastot. Seuraavanlaisia teoksia
Wildeen liittyen löytyy juuri nyt Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta: Drufva, Juha: Unohdettuja ajatuksia etsimässä (Tampere : Eurooppalaisen filosofian seura, 2005),
Ulkomaisia...
HelMet-tietokannasta löytyy asiasanahaulla, hakusanana pelkästään 1968, jonkin verran kirjoja, tosin suurin osa epärelevantteja. Koko hakutulos tässä: http://www.helmet.fi/search*fin?/d1968/d++++1968/1%2C26%2C125%2CB/exact… (tuloslistassa on Pariisia runsaammin suomalaisia Tsekkoslovakian tapahtumia käsitteleviä kirjoja).
Poimin listasta seuraavat, joista vain kaksi suomalaista:
Tarvainen, Veikko: 60-luvun kapina (Like 1993, ISBN 951-578-155-8 (nid.)
Ali, Tariq: Marching in the streets (Bloomsbury 1998, ISBN 0-7475-3763-1 (sid.)
Kurlansky, Mark: 1968: the year that rocked the world (Jonathan Cape 2004, ISBN 0-224-06251-4 (sid.))
Seale, Patrick: French revolution 1968 (Heinemann 1968, ISBN 0-434-68500-3 (sid.))
Hullu vuosi 1968 / toim. Yrjö...
Hei!
Aivan tuonnimistä teosta ei löydy, mutta teos Symbolit: Piilotajunnan kieli, jonka tekijät ovat C.G. Jung ja M.-L. Von Franz ym., löytyy. Teos on tällä hetkellä paikalla Rengon kirjastossa ja varattavissa.
Helmet-kirjastoista löytyy tietoa rakennustekniikan historiasta alla olevista kirjoista:
- Muistomerkki: rakennetun historian ulottuvuuksia (toimittaja Marja Terttu Knapas, 1999)
- Keksintöjen kirja. [8], Rakennustaide ja rakennustekniikka : esihistorialliset rakennukset, rakennustaiteen historia, kaupunkien suunnittelu, uudenaikaiset rakennukset, huonerakennustekniikka / kirjoittajat: Carolus Lindberg, Otto-I. Meurman, Hilding Ekelund, U. Varjo ; toimittaja: Carolus Lindberg (1932)
Melinda-tietokannan kautta löytyivät nämä kirjat:
- Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa: erityistarkastelussa Åbo Akademin päärakennuksen tontin arkeologinen aineisto / Liisa Seppänen (Väitöskirja, 2012. Luettavissa myös verkossa:
http://...
On harmillista, kun löytää kiinnostavan kirjailijan, mutta tämän kirjoja ei sitten myöhemmin enää suomennetakaan. Kustannustoiminnassa on varmasti lukuisia eri syitä, minkä perusteella päätetään mitä kirjoja julkaistaan. Kustannustoimintahan on ennen kaikkea liiketoimintaa, joten kustantamoissa mietitään tarkkaan, mikä kirja kannattaa kääntää. Jo kääntäjän korvaukset työstään nostavat kirjan hintaa verrattuna suoraan suomeksi kirjoitettuun teokseen. Painoksen koollakin on merkitystä. Saadaanko koko painos kannattavasti myytyä. Lisäksi viihdekirjallisuudessa on nykypäivänä valtavasti tarjontaa. Tästä massasta kustantamot valitsevat vuosittain vähän jotain vanhaa ja vähän jotain uudempaa.
Kustantamoihin voi...
Sinun on mahdollista tulostaa omalta laitteeltasi, eli vaikkapa läppäriltä tai älypuhelimesta. Sitä varten sinun tarvitsee luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi.
Tästä eteenpäin voit aina lähettää tulostettavat tiedostosi pdf-muodossa osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Kun haluat hakea tulosteesi, kirjaudu luomallasi käyttäjätunnuksella ja salasanalla itsepalvelutulostus-tietokoneelle ja vapauta tulosteesi.
Lisäohjeita löydät täältä:
https://print.lib.hel.fi/custom/ohje.html
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/...
Kyseinen kohta näyttää löytyvän Kalevalan viidennestä runosta, säkeestä 208 eteenpäin:
"Enkä nyt tuota tieäkänä,
Miten olla, kuin eleä,
Tällä ilmalla asua,
Näillä mailla matkaella;
Oisiko emo elossa,
Vanhempani valvehella,
Sepä saattaisi sanoa,
Miten pystössä pysyä,
Murehisin murtumatta,
Huolihin katoamatta,
Näissä päivissä pahoissa,
Apeissa mielaloissa!"
Lähde: Hämäläinen, Niina, Luhtala, Marika, Saarelainen, Juhana ja Sykäri, Venla 2020: Avoin Kalevala. Kansalliseepoksen digitaalinen, kriittinen editio. Osa II. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://kalevala.finlit.fi
Jos tarkoititte kuinka hakea PIKI-verkkokirjastosta, niin valitettavasti siellä ei ole pelkän luokkahaun valintaa. Siellä voi kyllä hakea luokittain, mutta joukkoon tulee mukaan myös paljon muutakin kyseisiin luokkiin kuulumatonta aineistoa. Vapaasanahakukenttään voi kirjoittaa esimerkiksi 61* (eli perään tähti katkaisumerkiksi), sitten kirjoittaa julkaisuvuosikenttään 2011 ja valita vielä valikosta aineistolajiksi kirja. Mutta tällä tavalla tuloksia tulee todella paljon, joten kannattaa hakea alaluokka kerrallaan. 61-luokan ja sen alaluokat löydätte täältä: http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/luokat/?MinClassNumber=61&MaxClassNumber=….
Ilmatieteen laitoksen sivuilla sanotaan, että Tuntuu kuin -lukemassa otetaan huomioon tuulen viilentävä vaikutus ja ilmankosteus. Niin ollen olet varmasti oikeilla jäljillä: jos maitopurkki on suojaisessa paikassa, se todennäköisesti tuntee lähemmäs -4 asteen lämpötilan ja avoimella, tuulisella paikalla se on kylmemmässä lämpötilassa. Jos ihan lähellä on ikkuna tai ovi, sekin voi vaikuttaa maitopurkin lämpötilaan, koska yleensä ne eivät ole täysin tiiviitä.
