Erkka Pehkonen on tutkinut väitöskirjassaan rintamamiesten kirjeitä ja niiden sisältämiä unikuvauksia.
Yhdessä Pehkosen lainaamassa kirjeessä viitataan rauhan ennustamiseen unessa:
"Eräs kaverikin näki unta että hän sai kirjeen, jossa sanottiin rauhan tulo toukokuuksi, mutta ei sanonut pahus sitten muuta kun että kesän aikana se loppuu. Sanoi että samoin ilmoitti tulleen unessa talvisodan alun ja lopun sekä tämän sodan alun." (Pehkonen 213)
Pehkosen mukaan ennenunien kuvaukset olivat kirjeissä sotaikana yleisiä, mutta enimmäkseen niissä ei esiintynyt sodan suurten linjojen kuvauksia, vaan pikemminkin yksilöön ja hänen tunteisiinsa liittyvää kuvausta (Pehkonen 226).
Lähteet:
Pehkonen, E. 2013. "Poikasi täältä jostakin":...
Kotimaisista viljalajeista (kaura, ohra, ruis, vehnä) ruis on ainoa ristipölytteinen laji.
Lähde:
Luonnonvarakeskus, https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar…
Tiana-nimeä ei mainita suomalaisissa etunimikirjoissa. Verkkolähteiden mukaan nimi on voitu pidentää nimestä Tia tai on lyhennetty nimistä Cristiana, Bastiana tai Tatiana. Kielestä riippuen nimi voi tarkoittaa mm. prinsessaa, päivänvaloa, iloa, kristittyä naista, tätiä.
https://www.momjunction.com/baby-names/tiana/#origin-meaning-and-histor…
https://en.wikipedia.org/wiki/Tiana_(given_name)
En onnistunut löytämään antamillasi tiedoilla mitään sopivan kuuloista teosta, vaikka haeskelin erilaisilla asiasanoilla. Välitin siis kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi teoksen. Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista?
Kävin läpi sivustoja ja kirjoja, joissa on sitaatteja Minna Canthilta. Tuota kysymääsi sitaattia en niistä valitettavasti löytänyt. Lähimpänä tuota ajatusta oli hänen sanomistaan Mutta parempi kärsiä ja vaivaa nähdä kuin paikoilleen pysähtyä. Alla on lähteitä, joista voit halutessasi etsiä sitaattia.Minna Canth: Sanoi Minna Canth : otteita Minna Canthin teoksista ja kirjeistäSuvi Ahola: Mitä Minna Canth todella sanoi?Minna Canth: Suolavakka
Pienten lasten juna-aiheisia kirjoja on varsin paljon. Alla on linkki hakutulokseen Helmet-kirjastojen kuvakirjoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28junat%20kuvakirjat%29%2…
Halutessasi voit rajata hakua vielä esim. kielen mukaan sivun vasemmasta reunasta kohdasta "kieli".
Kirjaan Värssyveturi (Marjo Nygård kuv.) on koottu juna-aiheisia runoja, laulunsanoja ja leikkejä vuosikymmenten varrelta. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789513166458&…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2026382__Sv%C3%A4rssyvetu…
Pähkäillä on johdannainen sanasta pähkä, joka on murteellinen muoto sanasta pahka, kuppi, nuppi. Pähkä on todennäköisesti deskriptiivinen eli kuvaileva sana, jonka etymologiaa ei täysin tunneta. Se saattaa myös kuulua samaan yhteyteen kun pähkinä-sana.
Sanakirja ei mainitse sanan yhteyttä saamelasikieliin.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja L - P. (1995)
1950-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Suomen kirjallisuushistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (1999)
(sisältää pitkän katsauksen 1950-luvun kirjallisuuteen s. 68-)
Eskola, Antti: Kirjallisuus Suomessa (1974)
(s. 147-153 käsittelee 1950-lukua)
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia (1997)
(kirjan lopussa on myös vuosittainen kaunokirjallisuuskatsaus sisältäen vuodet 1950-1959)
Saarinen, Marketta: Kirjan mittaa (1979)
(1950-lukua käsittelevät sivut 35-51)
Armeniankielisiä satuja ja lastenlaululevyjä ei valitettavasti pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Helmet-kirjastoissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) on pääasiassa armeniankielistä musiikkia CD-levyllä. Kaiken armeniankielisen aineiston saat nähtäväksesi osoitteeseessa www.helmet.fi , valitse sanahaku, kirjoita hakulaatikkoon kaksi tähteä ** ja valitse kielivalikosta armenia.
Armeniankielistä kirjallisuutta kysytään Suomessa vähän, mutta Suomeen voi saada kaukolainoja ulkomailta. Lisätietoja antaa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelu http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ Esimerkiksi Ruotsista löytyy jo enemmän armeniankielistä kirjallisuutta ja muuta aineistoa esim. Tukholman kaupunginkirjastosta http://www.ssb....
Seuraavat julkaisut löytyvät Helmet sanahaulla: julkaisun laadinnan oppaat historiankirjoitus
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=julkaisun+laadinnan+oppaat+his…
Historiikinkirjoittajan opas / Kimmo Katajala
Opas historiakirjan tekijälle / Wahlroos, Lasse
Haluatko historiankirjoittajaksi? / Lappalainen, Jussi T.
Yrityshistorian kirjoittaminen / Jorma Ahvenainen
Kylä kirjaksi : ohjeita kylä- ja yhteisökirjojen kirjoittajille
Kannattaa tutustua myös Suomen Historiallisen Seuran
julkaisuihin, arkistoon ja linkkeihin. http://www.histseura.fi
Todennäköisesti kirja on Ahlberg, Janet: Onnea matkaan! Surullinen tarina, jossa on onnellinen loppu.
Kirja löytyy HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/record=b1129322~S9*fin
Hei,
valitettavasti paikannimihakemistoista ei löytynyt Hamppiniemi-nimistä kylää tai paikkakuntaa. Kyseisessä kirjassa se on kylän nimi. Hamppiniemi on todennäköisesti fiktiivinen paikannimi, tai vaihtoehtoisesti murteellinen ilmaisu (vrt. esim. hamppu, hammas).
Jos haluatte tutustua kirjaan tarkemmin, se on mahdollista saada tänne Porvoon kaupunginkirjastoon kaukolainaksi. Kaukolainaus on maksullista.
Ystävällisin terveisin,
Tetta Korhonen
kirjastonhoitaja
Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmista löytyisi keltakantinen Kantola, Ilkka, Sortokauden postikortteja I-II, jonka ensimmäisessä osassa on kannessa kuva Albert Edelfeltin Porin marssi (jossa on korkeahattuinen sotilas). Kirjoista löytyy suomalaisia postikortteja 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta.
Viitattaessa lähteisiin esiintyy monia käytäntöjä. Eri laitoksilla ja oppiaineilla on usein omat perinteensä, joista sinunkin kannattaa kysyä työsi ohjaajalta. Tärkeintä kuitenkin on, että lähteisiin viitataan loogisesti ja yhdenmukaista tapaa käyttäen. Jotkut suosivat tekstin keskelle suluissa sijoitettavia viitteitä, (tekstiviitteitä), toiset alaviitteitä. Loppuviitteitäkin käytetään. Periaate on, että referoidessasi (joko suoraan tai epäsuorasti) lähdettä viittaat kyseiseen lähdeteoksen kohtaan (tavallisesti sivunumeroon). Viite (tai viitenumero) sijoitetaan heti referoidun väitelauseen tai -lauseiden jälkeen, eikä siis ehdottamallasi tavalla kappaleen loppuun kohdentamatta sitä tiettyyn lauseeseen / lauseisiin. Tämän johdosta teksti...
Kanadalainen Ann-Marie MacDonald (s. 1958) on kirjoittanut useita näytelmiä, libreton Nic Gothamin oopperaan Nigredo Hotel sekä kaksi romaania, Fall on your knees (1996) ja The way the crow flies (2003).
Suomeksi MacDonaldilta on julkaistu hänen molemmat romaaninsa: Fall on your knees ilmestyi vuonna 1999 nimellä Armon yö ja The way the crow flies vuonna 2004 nimellä Linnuntietä.
Dalin/Dahlin on alkuperältään ruotsalainen sukunimi. Karjalassa 1700-luvulla vaikuttaneiden Dalin -nimisten henkilöiden alkuperän selvittäminen vaatisi sukuhistoriallista tutkimusta, johon tässä palvelussa ei ole mahdollisuuksia. Käytettävissä olevat suomalaiset sukunimikirjat eivät mainitse Dalin –nimeä ollenkaan. Kotimaisten kielten keskuksen nimistöneuvonnasta saattaisi saada valaistusta asiaan, samoin Suomen sukututkimusseurasta ja Suku Forum keskustelupalstalta.
Kotimaisten kielten keskus http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Suomen Sukututkimusseura http://www.genealogia.fi/
Suku Forum http://suku.genealogia.fi/
http://sv.wikipedia.org/wiki/Dahlin
Etsitty laulu sisältyy Paciuksen vuonna 1873 julkaisemaan kokoelmaan "20 Kinderlieder nach Zeichnungen von Oscar Pletsch aus seinem Springsfeld". Kuten voi arvata, näin vanhaa nuottijulkaisua ei ole erityisen helppo löytää edes kirjastoista.
Tämä painettu nuotti sisältyy kuitenkin Kansalliskirjaston Pacius-arkiston kokoelmaan (arkisto-osoite Ms. Mus. Pacius 19). Tätä nuottia ei kuitenkaan lainata, vaan sitä täytyy tulla paikan päälle katsomaan, ellei esimerkiksi kopiosta voida sopia. Suosittelen ottamaan yhteyttä Petri Tuoviseen (petri.tuovinen@helsinki.fi) ja kysymään, pystyisivätkö he tekemään sinulle valokopion tästä laulusta.
Toinen mahdollisuus on kääntyä Turussa toimivan Åbo Akademin Sibelius-museon arkiston puoleen. Heillä nimittäin...
