Tarkkaa tietoa yhteiskunnan ja kirkon välisistä suhteista Suomessa avioliiton ja vihkimiskäytännön näkökulmasta löytyy Jyrki Knuutilan väitöskirjasta Avioliitto oikeudellisena ja kirkollisena instituutiona Suomessa vuoteen 1629, joka lienee seikkaperäisin oikeus- ja kirkkohistoriallinen selvitys aiheesta. Osana tutkimustaan Knuutila erittelee ja esittelee 25 Ruotsissa ja Suomessa keskiajalla ja reformaatioaikana käytössä ja voimassa ollutta avioestettä. Tärkein este lähisukulaisuus edellytti yhteisiä kantavanhempia, mutta toisaalta kanoninen oikeus omaksui roomalaisesta oikeudesta periaatteen kieltää avioliiton solmiminen adoption (laillisen sukulaisuuden) johdosta. Säännökset olivat kuitenkin roomalaisen oikeuden vastaavia...
On todettu, että esim kärpäsen ja ihmisen aivoissa on paljon yhtäläisyyksiä, ja että niilläkin voi olla nälkä tai unen tarve. Kärpänen myös voi tuupertua maahan esim. lyönnin seurauksena, ja toipua taas hetken päästä. Onko tällainen tuupertuminen pyörtymistä, siitä emme löytäneet tietoa. Ehkäpä asiaa voisi kysyä vielä Tiede-lehden Kysy-palstalta:
https://www.tiede.fi/alue/kysy
Lisää tietoa hyönteisten aivotoiminnasta Tiede-lehdestä (4.4.2018) ja Helsingin Sanomien artikkelista (11.4.2013):
https://www.tiede.fi/artikkeli/hyonteiset-ovat-luultua-alykkaampia
https://www.hs.fi/tiede/art-2000002631271.html
Alla olevista kirjoista voisit saada apua työhösi:
- Miksi en lukisi?" : lastenkirjallisuuden käyttö kotona ja päiväkodissa sekä aikuisten suhtautuminen lastenkirjallisuuteen ja lapsille lukemiseen / Teija Auno. (opinnäytetyö, Oulun yliopisto, 1998)
- Sadun avara maailma : sadut varhaiskasvatuksen tukena / Sinikka Ojanen, Irja Lappalainen, Marjatta Kurenniemi. (1980)
- Lue! : miksi ja miten sinun pitäisi lukea lapsellesi / Jenny Miglis Sandvik (2006)
- Reading at home : some useful suggestions for choosing and enjoying books (2005)
Hyviä lähteitä voisivat olla myös Lastenkirjainstituutti ja sen tietokannat:
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/tutkimus.htm
Kysymykseesi liittyvää aineistoa löytyi niukasti. Olisiko seuraavissa jotain:
- Lähdesmäki, Mari: Varusmiehen läheiset ihmissuhteet, niiden merkityksellisyys ja sopeutuminen armeijaelämään. Hki : Puolustuvoimien koulutuksen kehittämiskeskus, 1993.
- Sarkkola, Tuula: Varusmiehen sosiaalis-taloudelliset etuudet lomilla ja vapaa-aikana: Tampereen yliopiston Pro gradu -työ, 1995
- Heikkilä, Sanna: Miesten koulussa: tutkimus varusmiespalveluksesta miehisenä elämänmuutoskriisinä. Pro gradu -työ : Tampereen yliopisto, 1996.
Lehtiartikkeli:
- Lähdesmäki Mari: Ihmissuhteiden merkitys varusmiehen armeijaan sopeutumisessa. Sotilasaikakauslehti 2000:11, 61-62, 64
Mikko Pennasen Turun yliopistossa tekemässä tutkimuksessa: Komppania ja tulipatteri...
Kyllä voi. Helsingin kaupunginkirjastossa se onnistuu parhaiten kohtaamispaikalla Lasipalatsissa.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/ . Oulun kaupunginkirjastossa näyttää myös olevan skanneri, http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/tietotekniikkapalvelut1.html .
Suomenruotsalaisen lukion kirjalista on julkaistu vuoden 1977 opetussuunnitelmassa. Siinä lueteltiin suositeltavat maailmankirjallisuuden, pohjoismaisen ja suomenruotsalaisen kirjallisuuden teokset. Luettelossa mainittiin seuraavat teokset:
1.Maailmankirjallisuus
Platon: Faidon, Valtio
Vuorisaarna
Darwin: Lajien alkuperä
Montesquie: Lakien henki
Voltaire: Candide
Rousseau: Emile
Freud: Unien tulkinta
Beecher-Stowe: Setä Tuomon tupa
Marx: Kommunistinen manifesti
Gogol: Reviisori
Turgenev: Metsämiehen muistelmia
Orwell: Vuonna 1984
Swift: Gulliverin retket
de Beauvoir: Toinen sukupuoli
Solzenitsyn: Ivan Denisovitshin päivä
Anne Frankin päiväkirja
Angela Davisin omaelämäkerta
2. Pohjoismainen kirjallisuus
Strindberg: Uusi valtakunta
Ibsen:...
Voisiko olla kyseessä Viisi pientä koiranpentua –kirja tai Gunilla Bouvin-Hanssonin Turre ja Tirre, joka nimen perusteella olisi voinut olla oikea. Tuntisiko joku lukijoista tämän kirjan?
Tuntemattomasta sotilaasta on useita painoksia ruotsiksi, mutta vaikuttaa siltä, että käännöstä ei ole tehty uudelleen, ainakin kääntäjä on kaikissa sama, eikä mainintoja käännöksen tarkistuksista löydy. Kansallisbibiliografia Fennicassa vanhin käännös on vuodelta 1955 ja uusin vuodelta 2006, kaikissa on kääntäjäksi mainittu N.-B. Storbom. Fennican tietoja pääset tutkimaan täältä: goo.gl/7977yN
Uusimman painoksen nimiölehdellä on lisäksi maininta "Oavkortad faximilupplaga av första upplagan 1955", sama maininta löytyy myös vuoden 2000 ruotsinnoksesta, mikä myös antaa syytä epäillä, että käännöksiä saattaa olla vain tämä yksi.
Aivan kaikkia painoksia meillä Turun kaupunginkirjastossa ei ole, joten en päässyt niitä tarkistamaan. Turun...
Ei löydy ainakaan Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmista. Katsottu on Suomen kirjailijat ja runokokoelmat: Sata runoa rintamalta, Suomi synnyinmaani, Sotatalvi, Täältä jostakin, Isänmaan runo. Lisäksi tarkistettu Fennica, maakuntakirjastojen yhteisluettelo Manda, tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Linda sekä artikkelitietokanta Kati.
Kyseessä ovat viimeiset rivit Kyllikki Villan runosta, joka alkaa riveillä "Aamukävelyn onni: / pilvipouta, joutomaa...".
Etsimäsi säe kuuluu: "Oi lapsuus, joutomaa / vanhuus, pilvipouta"
Runo on Kyllikki Villan kokoelmasta Koipitoipilas (2009, s. 109)
Kyseessä on Väinö Mäkelän runo "Pikku miehen sadepäivä", joka ilmestyi alun perin Mäkelän toimittamassa valikoimassa Minäkin lausun: lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949).Se löytyy myös esimerkiksi seuraavista kokoelmista:Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta. (WSOY, 1993)Tämän runon haluaisin kuulla. 3. (Tammi, 2000)sekä oppikirjasta: Kolmas lukukirjani (WSOY, 1953).
Kivenlahden kirjasto suljetaan ensi maanantaina 22.10. sisäilmaongelmien takia. Siihen asti voi varatut kirjat normaalisti noutaa Kivenlahdesta. Matkalla-olevaan varaukseen noutokirjaston muutos ei ehdi vaikuttaa, mutta jatkossa kannattaa tosiaan vaihtaa varausten noutokirjastoksi itselleen sopivin Helmet-kirjasto. Todennäköisesti kirjasi ehtii kuitenkin Kivenlahteen ennen sen sulkeutumista. Jos asiakas ei ole itse vaihtanut noutokirjastoa tai varaus ei ehdi kirjastoon ennen sen sulkemista, on varauksen noutopaikkana Ison Omenan kirjasto.
Alla linkki Helmet-sivujen uutiseen sulkemisesta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kivenlahden_kirjasto
Kelasta vastattiin, että selkokielistä puhelinpalvelua heillä ei ole, mutta, kannattaa soittaessaan sanoa, että tarvitsee selkokielisen vastauksen. Tällöin vastaaja voi muotoilla vastauksensa selkeään ja mahdollisimman helposti ymmärrettävään muotoon.
Kadonnut romaani lienee J. M. G. Le Clézion Alkusoitto (Otava, 2009). Kirjailija tosin on ranskalainen mies.
1930-luvun Pariisiin sijoittuvan tarinan alussa Ethel-tyttö vierailee isosetänsä herra Solimanin kanssa Siirtomaanäyttelyssä. Ethelin perillisekseen määrännyt herra Soliman ostaa Ranskan Intian paviljongin ja sen osat päätyvät pressun alle hänen puutarhaansa. Herra Soliman sairastuu ja kuolee ennen kuin Malvanväriseksi taloksi nimetyn paviljongin rakennustyöt saadaan alkuun. Pian tämän jälkeen Ethelin isä vie tyttärensä notaarin puheille laatimaan paperin, joka sallii hänen hallita alaikäisen lapsensa omaisuutta. Malvanvärisen talon asemesta herra Solimanin tontille aletaan rakentaa kerrostaloa.
Tv-sarjaa Gränsfall ei löydy Suomen kirjastoista dvd:nä eikä vhs:nä. IMDb:ssä http://www.imdb.com/title/tt1146195/ ei mainita, että dvd tai vhs olisi olemassa. Yle Areenassa sarja on ollut katsottavana, mutta sillä ei enää ole katseluoikeuksia. Yle Fem kanavalle voi laittaa toiveen, että näyttäisivät sarjan uusintana http://yle.fi/aihe/yleisradio/palautetta-ja-toiveita-ylelle .
Valkeakosken kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole Valkeakosken Sanomia mikrofilmeinä, sen sijaan Tampereen pääkirjasto Metsossa Valkeakosken Sanomat on saatavilla mikrofilmille tallennettuina.
https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjaston-kokoelmat/kirjaston-lehtikokoelmat
Valkeakosken kotiseutuarkistossa on tuon ajan Valkeakosken Sanomat sidottuina vuosikertoina.
https://www.valkeakoskenkotiseutuarkisto.fi/valkeakosken-sanomat/
Lisätiedoissa olevaa kysymystä kypäräsukelluslaitteiden käytöstä Valkeakoskella voisi tiedustella Valkeakosken urheilusukeltajilta: https://www.vursuk.fi/
Suistamon muistokirjasta löytyy viittaus ns. "Sissalan kouluun", joka oli katekeetta- eli kiertokoulu:" -- [Roikonkosken] kansakoululla oli edeltäjänä katekeettakoulu, eli ns. Sissalan koulu, joksi paikkakuntalaiset sitä vielä jälkeenpäinkin nimittivät. Katekeettakoulu oli luterilaisen seurakunnan ylläpitämä pienten lasten koulu. Sissalan koulun nimen se sai opettajastaan katekeetta Einari Sissalasta. Kutsumukselleen uskollisena tämä koulumestari antoi lapsille ensiaakkoset lukemisen, kirjoituksen ja laskennon oppimisessa.” (s. 225)Esimerkiksi Karjala-lehden 5.11.1937 ilmestynyt numero mainitsee "Soanlahden seurakunnan Näätäojalla toimivan katekeetan Einari Sissalan".
En valitettavasti löytänyt tällaista runoa. Useissa runoissa ja sananlaskuissa on tämäntyyppisiä teemoja, mutta mikään yksittäinen teos ei tuntunut sopivan kuvailuusi.Ehkä joku tämän palstan lukijoista tunnistaa runon?
