Laskuvarjohyppäämisestä löytyy englanniksi:
Poynter, Dan
Parachuting : Skydiver's handbook
6. rev. ed.
Santa Barbara : Para Publishing, 1992
Donaldson, Chris
Skydive : Sport prachuting explained Marlborough : Crowood Press, 2000
Näistä Poynterin kirjassa on enemmän tietoa, Donaldsonin kirja on yleisemmällä tasolla.
Internetistä löytyy Ilmailuliiton sivuilta laskuvarjohyppäämisen oppilaan oppaita 1 ja 2 sekä Kuvunkäsittelyopas, joissa on tarkemmin hyppäämisen aerodynamiikasta ja vapaasta pudotuksesta ja ilmakehän fysikaalisista ominaisuuksista:
http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilmailuliitto/files/lask…
http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilmailuliitto/files/lask…
http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/...
Antamassasi muodossa en tekstinpätkää löytänyt Mirkka Rekolan runokokoelmista.
Levosta ja liikkeestä hän kuitenkin puhuu kahdessa ’Ilo ja epäsymmetria’ -kokoelman (1965)
runossa (saat runot kokonaisina sähköpostiisi):
Hänen liikkeensä on minussa, muuan sanoi ja juoksi.
Hänen leponsa minussa, toinen nukkui. .....
...
Joku nukkuu ja kaiken liike on lepo....
Voisiko jompikumpi näistä erilaisesta muotoilustaan huolimatta olla tarkoittamasi.
Tietenkin Rekola on voinut käyttää muistamaasi muotoa jossain esseessä, esitelmässä tai haastattelussa.
Helsingin yliopistossa on voinut opiskella farmasiaa Farmasisian laitoksella vuodesta 1897:
http://www.helsinki.fi/farmasia/tietoa/historia.htm
Varsinainen Farmasiamatrikkeli on julkaistu vain vuonna 1992. Helsingin yliopiston keskusarkistosta löytyy kuitenkin Farmasian laitoksen opiskelijamatrikkeli 1908-1976.
Voit ottaa yhteyttä tai mennä käymään Keskusarkistossa. Yhteystiedot löytyvät linkin kautta:
http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/
Alla olevasssa listassa on joitakin Pariisiin sijoittuvia, naisten kirjoittamia romaaneja, joita näyttää olevan saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista. Uudempia on tosiaankin vaikea saada kirjastoista, mutta samoin saattaa olla tilanne vanhempien teosten suhteen.
Anita Brookner: Päivät Pariisissa (Otava, 1998)
Michèle Lesbre: Punainen sohva (Lurra Editions, 2014)
Céline Curiol: Viimeinen kuulutus (Otava, 2007)
Muriel Barbery: Siilin eleganssi (Gummerus, 2010)
Paula McLain: Nuoruutemme Pariisi (Gummerus, 2014)
Tatiana de Rosnay: Viimeinen kesä (WSOY, 2011)
Tatiana de Rosnay: Mokka (Bazar, 2012)
Hélène Grémillon: Uskottuni (Otava, 2012)
Virginie Despentes: Kauniita asioita (Like, 2000)
Satu Waltari: Kahvila Mabillon (WSOY, 1952,...
Kyseessä lienee Amanda Learin ja Rainer Pietschin kappale Tomorrow, joka alkaa sanoin Voulez-vous un rendez-vous tomorrow? Kappaleen esittää Amanda Lear.
https://www.flashlyrics.com/lyrics/amanda-lear/voulez-vous-10
Hei! Ylivieskan kirjastossa näyttäisi olevan "Musiikkimatka" niminen nuottikokoelma jossa on kyseisen laulun nuotit!Musiikkimatka | Joki-kirjastot | Joki-kirjastot
Pukumalleja vanhojen päiville kannattaa etsiä kirjastosta luokasta 90.21, josta löytyy muotia ja muodin historiaa eri aikakausilta käsitteleviä kirjoja. Joissakin kirjoissa saattaa olla mukana myös kaavoja. Myös luokan 65.42 (ompelukirjat) kannattaa vilkaista.
Jos haet itse kirjoja kirjastosi aineistotietokannasta, sinun kannattaa kokeilla seuraavia asiasanoja ja niiden yhdistelmiä: vaatteet, kaavat, pukeutuminen, tyyli, muoti, historia.
Ohessa muutama kirja, jotka löytyvät Lapin maakuntakirjastosta:
LAPPALAINEN, Mare Vaatteet ennen ja nyt / Mare Lappalainen. - [Porvoo] : WSOY, 1985. - 85 s. : kuv. + 1 irtol. Kansialanimeke: Ideakirja vaatteentekijöille ISBN 951-0-13351-5 : 109,00 mk
1790-LUVUN puku =...
Hei,
Aiheesta on tehty Turun AMK:n opinnäytetyö, jossa asiaa selvitetään seuraavasti:
"Kuulalaakerit käyttävät pistekontaktia laakerin vierintäpintoihin, jolloin kitka on hyvin pientä ja laakeri liikkuu vaivattomammin. Kaikki kuorma kohdistuu vain yhteen pisteeseen. Nämä laakerit sopivat hyvin suuriin kierrosnopeuksiin, mutta eivät kestä suurta kuormaa. Tällaisia ovat esimerkiksi urakuulalaakerit, viistokuulalaakerit, pallomaiset kuulalaakerit, painekuulalaakerit sekä Y-laakerit.
Rullalaakerit hyödyntävät linjakontaktia laakerin vierintäpintoja vasten. Kun kontaktipinta on näin suuri, syntyy enemmän kitkaa kuin kuulalaakereilla, mutta samalla kuorman kesto paranee. Suuremman kitkan syntymisen johdosta nämä laakerit eivät kestä suuria...
Jotta kirjastossa voitaisiin järjestää ko. kielten kielikahvilatoimintaa, pitäisi löytää kyseistä kieltä osaavat vapaaehtoiset vetäjiä toimintaan.
Oletko ollut yhteydessä esim. SPR:n vapaaehtoistoimintaan? Monissa suomenkielen kielikahviloissa varmasti käy harjoittelemiesi kielten puhujia. Voisit auttaa heitä suomenkielen oppimisessa ja samalla saat harjoitella omaa kielitaitoasi.
Muita mahdollisuuksia opiskelemiesi kielten puhujien löytämiseen voisivat esimerkiksi tarjota
Suomi-Kiina-seura
Suomi-Venäjä-seura
Suomi-Intia-seura
Suomi-Syyria-seura
Kyseessä on teema elokuvasta Emmanuelle. Kappaleen alkuperäinen esittäjä sekä englanniksi että ranskaksi on Pierre Bachelet, joka on myös säveltänyt kappaleen yhdessä Herve Royn kanssa. Suomeksi kappaleen on levyttänyt mm. Anneli Pasanen nimellä Rakkaus jää.
Haku maakuntakirjastojen tietokannasta tuotti vain tulokseksi Myllykosken kirjaston Myllykosken kotiseutukokoelman, jonka aineistoa ei voi lainata.
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
www.helmet.fi
Elokuva-arkiston Tenho-tietokannan mukaan elokuvalla on ollut useita videolevittäjiä (Magnum Video videolevitys; Videofirma Makuuni videolevitys ; Makuuni Kuopio videolevitys ; Musiikki- ja Videokellari) 1990-luvulla. Niistä sitä saattaisi hyvällä onnnellä löytää.
Lisäksi Videodivareja:
- Videodivari www.videodivari.com
- Hohdon videodivarilista luettelee videodivareita ympäri Suomea. Esim. Elokuva-Aitta, Näsilinnank. 16, 33210 Tampere 03-212 2510 ; Cult Fiction Oy, Maariankatu 10 20100 TURKU p. (02) 251 6400
http://www.hohto.to...
Vastaukseksi lainaan suoraan Ritva Sievänen-Allenin kirjaa “Johdatus kirjastotieteeseen ja informatiikkaan” (Otava, 1978): Kirjasto on kulttuurin kypsymisen tuote. Se syntyi silloin, kun yhteiskunta muuttui nomadisesta urbanisoiduksi ja kun graafiset merkinnöt tulivat välttämättömiksi järjestyneiden inhimillisten suhteiden tehokkaan toiminnan kannalta. Ensimmäiset kirjastot olivat ilmeisesti valtion hallinnon, kaupankäynnin ja uskonnollisten yhteisöjen kannalta tärkeiden muistiinpanojen säilytyspaikkoja (s.68).
Nykyään kirjastot toimivat meidän kaikkien huviksi ja hyödyksi, ja kirjastokortti taas on helppo, kätevä ja toimiva väline kirjastonkäytön kontrolloimiseen.
Keille on oikea muoto. Kuka-pronominin monikon nominatiivi korvataan ken-pronominin vastaavilla muodoilla esim. keiden, keille ym. Lähteet: Kielitoimiston sanakirja 2006 ja Wikipedia http://fi.wiktionary.org/wiki/kuka
Suomen yleiset kirjastot ovat vuosikymmeniä käyttäneet Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), joka on Deweyn 10-luokitusjärjestelmän kansallinen sovellus. Ainoa poikkeus on Helsingin kaupunginkirjasto, joka käyttää hiukan poikkeavaa järjestelmää, joka kyllä sekin pohjautuu Deweyn järjestelmään. En usko, että Suomessa on mitään aikomusta tai tarvettakaan vaihtaa tätä kansallista mallia mihinkään "puhtaaseen" Dewey-luokitukseen. Muutoksen vaatima työmäärä olisi valtava.
Tieteelliset kirjastot käyttävät pääosin UDK-luokitusta, mutta erikoiskirjastoilla on myös omia ratkaisuja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Leena Harjun teoksen Työelämän tapahtumat ja tilaisuudet (Otava, 2003) luvussa 4 (s.87-92) annetaan ohjeita mm. peruskiven muuraustilaisuuteen, harjannostajaisiin ja toimitalon vihkiäisiin ja avajaisiin. Teos on lainattavissa ja varattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Ensimmäisenä tarjokkaana etsityksi kirjaksi tulee mieleen Christopher Fowlerin Varjomaailma (Karisto, 1990), olkoonkin, että se sijoittuu Lontooseen eikä New Yorkiin.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4055
Tällaisia tilastoja ei oikeastaan ole vielä juurikaan kerätty. Kirjastoissa on alunperin kerätty vain sellaisia tietoja, joissa ei ole asiakkaiden tietoja lainkaan, esim. aineiston lainausmääriä, https://tilastot.kirjastot.fi/. Nyttemmin dataa pystytään analysoimaan niin, että henkilökohtaiset tiedot on häivytetty, mutta tämän tyyppinen analysointi on vielä melko alkuvaiheissa eikä sitä ole oikein julkaistu paljoakaan. Jaani Lahtisen palvelun vaikuttavuuden raportointityökalu on ensimmäisiä ja sitä esittellään julkaisussa Kirjastojen vaikuttavuus, https://vaikuttavuus.kirjastot.fi/lainausdata.html . Helsingin kaupunginkirjaston Jouni Juntumaalta voisi tiedustella, millaisia tietoja voisi saada käyttöönsä ja onko tuon tyyppistä...
Dean R. Koontzista on kirjoitettu englanninkielinen elämäkerta: The Dean Koontz companion. Headline 1994, lisäksi Simo Sjöblom on tehnyt bibliografian hänen tuotannostaan: Dean R. Koontz - bibliografia 1977-1999.
Monet kirjastot keräävät myös lehtileikkeitä eri kirjailijoista ja useisiin kirjastoihin tulee lehti nimeltä Kirjallisuusarvosteluja, tuon lehden B-osasta löytyy myös Koontzin kirjojen arvosteluja. Lehdessä on vuosihakemisto.
Internetistä löytyy tietoja Dean R. Koontzista osoitteesta http://www.randomhouse.com/features/koontz/fche/index.html (sivut ovat englanninkielisiä).
Teoksessa Japanin kulttuuri Olavi K. Fältin kirjoittamassa artikkelissa Japani kulttuurivirtojen suvantona löytyy kappale: Kristinuskon tulo – länsimaisen kulttuurin ensimmäinen aalto
Teos löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta löytyvät mm. seuraavat teokset:
Teos: Japan´s Hidden Christians, 1549-1999/ed. by Stephen Turnbull
Teos on saatavana Helsingin yliopiston kirjastolaitoksesta, Yliopiston pääkirjaston kokoelmasta.
Yhteystiedot:
Unioninkatu 36
Puh. (09) 191 23196
fax (09) 191 22719
HYK-palvelu@helsinki.fi
Avoinna:
ma-pe 9-20
la 9-16, su suljettu
Tekijä: Higashibaba, Ikuo
Teos: Christianity in early modern Japan : Kirishitan...
Ikävä kyllä kysymääsi Dragonsinger-kirjaa ei enää kokoelmistamme löydy. Siitä on kyllä ollut kappaleita kirjastoissa, mutta kaikki on jouduttu poistamaan, varmastikin huonokuntoisina. Voit ehdottaa kirjaa uudelleen hankittavaksi kirjastojen hankintalomakkeilla.