Verkkokaupat voivat myydä vain sellaisia kirjoja, joita kustantajilla ja tukuilla on varastossa. Löysin ihan googlaamalla helposti kolme uusinta kirjaa eli ne kyllä pystyy ostamaan, jos ei yhdestä paikasta niin ainakin etsimällä sellaisen, joka niitä pitää tarjolla. Vanhempia kirjoja joutuu metsästämään omakseen antikvariaateista, kuten entisaikaankin. Nyt on kuitenkin käytettävissä divareitten verkkopalvelut, joista melko nopeasti näkee, onko jotain kirjaa tarjolla. Antikvariaatti.net on hyvä osoite aloittaa etsiminen, samoin Antikvaari ja Antikka.
Kirjastonhoitajana tietysti pohtii, eikö lainaaminen kirjastosta kuitenkin olisi nopeampi, helpompi ja halvempi tapa tutustua kasvatusajattelun muuttumiseen? KIrjastot ovat olemassa juuri sen...
Helmet-kirjastojen verkossa ei voi enää lukea Kansallisbiografiaa ja sen myötä Suomen talouselämän vaikuttajat -tietokantaa. Tietokannan käyttöoikeus päättyi tämän vuoden alusta. Alla olevasta linkistä löytyy ajantasainen tieto käytössä olevista tietokannoista:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat
Ilmeisesti etsimäsi laulu on nimeltään ”Koko Beetlehem nyt loistaa” (tai ”Koko Betlehem nyt loistaa”). Tästä laulusta en löytänyt sellaista julkaistua nuottia, jossa laulun sanat olisivat suomeksi. Opettaja-lehden vuosikertoja en pääse tutkimaan, joten voi olla, että laulu on julkaistu jossakin lehden numerossa. Laulu alkaa: ”Koko Beetlehem nyt loistaa sen portit kauas hohtaa”. Kertosäkeessä lauletaan juuri kuten muistat: ”Tanssivat hyppelevät pikkukalat joissa”. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Anna-Kaarina Kiviniemi.
Laulun ovat levyttäneet suomeksi Simonkylän lapsikuoro ja Iin Laulupelimannit -yhtye, jonka taiteellisen johtajan Unto Kukan avulla sain selville laulun alkuperäisen nimen ”Brincan y bailan”. Suomenkieliset sanat...
Kaksipohjaisen ns. haudekattilan käyttö on helppoa: alempaan osaa lisätään vettä, joka kiehuessaan kypsentää ylemmässä osassa olevat raaka-aineet. Haudekattila parhaimmillaan herkästi pohjaan palavien ruokien, esimerkiksi puurojen ja kastikkeiden valmistuksessa.
Elokuva on
Nimi: Viskningar och rop (virallinen nimi)
Kuiskauksia ja huutoja (suomenkielinen nimi)
Cris et chuchotements (muu nimi)
Cries and Whispers (englanninkielinen nimi)
Maa: Ruotsi SE
Laji1: pitkä
Laji2: fiktio
Valmistumisvuosi: 1972
Lähde: lähdekirjallisuus
Ensi-ilta päivämäärä: 04.10.1974
Ensi-ilta paikat: Maxim 2
Tekijä: Ingmar Bergman - ohjaus
Näyttelijä: Harriet Andersson (Agnes)
Kari Sylwan (Anna)
Ingrid Thulin (Karin)
Liv Ullmann (Maria/Marian äiti)
Anders Ek (Isak, pappi)
Erland Josephson (David, tohtori)
Inhållsreferat:.. Karin slår sönder ett glas. Fredrik är inte intresserad av kaffe. Han går till sängs. Det är bara en härva av lögner alltihop, säger Karin med en glasskärva i handen. Anna hjälper...
Vaikuttaa siltä, että annetuilla tiedoilla on mahdotonta löytää runolle suomennosta. Mikään käytettävissä oleva tietokanta ei tunne tämännimistä runoilijaa tai kirjailijaa. Tarkastettu on mm. Kongressin kirjaston tietokanta ( http://www.loc.gov/index.html ) ja WorldCat, joka on maailman suurin, yli 41 000 kirjaston yhteinen tietokanta, jossa on yli 76 miljoonaa tietuetta.
Cecil Lewis -niminen kirjailija kyllä löytyy, ja hän on kirjoittanut ensimmäisestä maailmansodasta oltuaan itse hävittäjälentäjänä. Häntä George Bernard Shaw on kuvaillut sanoilla "This prince of pilots had a charmed life in every sense of the word; he is a thinker, a master of words, and a bit of a poet." ( Katso http://www.firstworldwar.com/poetsandprose/lewis.htm )...
Spes patriae -kirjasarjassa julkaistiin vuosittain uusien ylioppilaiden nimet. Vuoden 1993 kirjaa voi tutkia paikan päällä seuraavissa helmet-kirjastoissa: Kallio, Rikhardinkatu ja Pasila. Teosta ei lainata. Kirjasta löytyvät tiedot ylioppilaista, jotka antoivat suostumuksensa julkaisuun.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1099937__Sspes%20patriae_…
Toinen vaihtoehto olisi ehkä tiedustella asiaa suoraan koulun arkistoista. Vartiokylän lukio sulautui myöhemmin 1990-luvulla Itäkeskuksen lukioon (nyk. Helsingin kielilukio) https://www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/helsingin-kielilukio/helsing…
Kysymykseen voisi löytyä vastaus Median museo ja arkisto Merkistä. Linkki Merkkiin.Merkin etusivulla kerrataan:"Tervetuloa Median museo ja arkisto Merkin sähköiseen arkistoon! Tietokantaamme on koottu arkiston luettelointi- ja hakutiedot sekä digitoidut aineistot. Pääset tutustumaan aineistoihin haku- ja selaus-toimintojen kautta. Haluatko tilata aineistoa tutkittavaksi tai tarvitsetko apua tietokannan käyttöön? Ota yhteyttä meihin puhelimitse 040 1416305 tai sähköpostitse arkisto@hssaatio.fi." Tein kokeeksi haun vapaasanalla Ilta Sanomat. Linkki hakutulokseen.Myös Kansalliskirjastossa pääsee tutkimaan Ilta Sanomien sisältöä vuodelta 1998. Linkki Finna hakutulokseen.
Toivottavasti seuraavat teokset ovat aiheeseesi sopivia. Näitä saa pääkaupunkiseudun kirjastoista ja voitt tilata niitä lähikirjastosi kautta:
1) Apartments / [idea and concept: Peter Feierabend, Paco Asensio] ; [original texts: Loft Publications] ; [Italian translation: Grazia Suffriti]
Julktiedot Barcelona : Loft Publications, cop. 2004
Huomautus italia, englanti, espanja
2) Wilhide, Elizabeth
Teos Högt i tak : inredningsidéer för takvåningar, loft och öppna ytor / Elizabeth Wilhide ; översättning: Anders Rolf
Julktiedot Stockholm : Valentin, 2003
ISBN 3-89985-171-4 (sid.)
3) Vance, Peggy
Teos Loft living / Peggy Vance
Julktiedot London : Ward Lock, 1999
Huomautus englanti
ISBN 0-7063-7763-X (sid.)
Entisajan lapsuudesta Helsingissä eri vuosikymmeninä kerrotaan Maija Larmolan kirjoittamassa ja Leena Lumpeen kuvittamassa lasten tietokirjasarjassa Kukkalan kortteli :
Kukkulan kortteli, kaupungin kaksi vuosisataa
Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Monosukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Jenkkikassi ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Tiikerihevonen ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Irmeli Sandman-Liliuksen lastenkirja Muukalaiskadun satuja sijoittuu 1940-luvun Helsinkiin.Elisabeth Ahon tyttökirjassa Aadan aikaikkuna Aada pääsee 1960-luvulle.
Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki seikkailee Helsingissä ainakin tarinassa Kiljuset Helsingissä. HelMet-kirjastoista löytyy myös dvd:nä 1981 valmistunutta...
HelMet-haussa ei ole toimintoa, jolla voisi hakea aineistoa alkukielen mukaan.
Espanjaksi käännettyä suomalaista kaunokirjallisuutta löytyy helposti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta (ks. linkki alla). Tietokannasta voi tehdä listan siis esimerkiksi etsimällä alkukielen ja käännöskielen mukaan.
Myös Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy espanjaksi käännetty suomalainen kaunokirjallisuus, mutta haku on hiukan monimutkaisempi. Listan saa tarkennetulla haulla. Tällöin pitää kuitenkin tietää suomalaisen kaunokirjallisuuden luokka (894.541) UDK-luokituksessa. Haussa valitaan hakurajoittimeksi UDK-luokka ja kielivalinnaksi valitaan espanja. Jos hakurajoittimeksi valitaan...
Periaatteessa elokuvatallenteen kansikuvan käyttämiseen tarvittaisiin lupa, mutta vallitseva käytäntö on pitkälle sellainen, että jos kyseessä on ns. laillinen PR-käyttö, kukaan ei erikseen vaivaudu eikä oikeudenhaltija pahastu.
Tapahtumajulisteessa tehdään alkuperäisestä kannesta kopio, joka ei kuulu sinänsä kirjastojen oikeuksiin. Mutta vaikka kyseessä on muodollisesti tekijänoikeusrikkomus, siihen tuskin kukaan puuttuu. Tilanne voisi olla toinen, jos kansikuvaa käytettäisiin esimerkiksi piraattikopioiden mainostamiseen.
Tekijänoikeuslainsäädäntö on ajalta, jolloin nettiä ei ollut edes mielikuvituksessa olemassa. Monet modernin maailman tiedotuskäytännöt edellyttävät lupia, joiden saaminen käytännössä on työlästä kaikille osapuolille....
Iiris Kalliola kertoo kirjassaan "Kun kirppu puree sinua", että vaikka syöpäläisistä on Suomen kodeissa likimain päästy eroon, kirput vain lisääntyvät talojen pihoilla. Huonosti puhdistetuista linnunpöntöistä peräisin olevat kirput imevät aikuisina verta ja kelpuuttavat isännäkseen myös ihmisen. Pureman jälki on hyttysenpiston kaltainen ja löytyy ihosta vaatteiden alta.
(Kalliola, Iiris; Kun kirppu puree sinua : Suomen luonnon kiusankappaleet. ss. 19-20.)
Lisää tietoa lintukirpuista löytyy mm. WSOY:n julkaiseman Suomen luonto-sarjan osasta Selkärangattomat, luvusta Kirput, sivuilta 150-151.
Tietoa kirpuista yleensä ja mainintoja myöskin lintukirpuista on mm. teoksissa
Terveysfakta / Jorma Palo, WSOY 1997 ja Hansson, Åke; Objudna gäster :...
Aku Ankka alpeilla ilmestyi alun perin Tammen kultaiset kirjat -sarjassa vuonna 1957. Sanoma Oy otti siitä uuden painoksen Disneyn Minni-kirjat -sarjassaan vuonna 1967. Aku Ankka alpeilla on sarjan 20. kirja. Sinun "mini Aku Ankkasi" on vuosien saatossa kantensa menettänyt Minni-kirja.
Margit Sandemon henkilötietoja on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelusta. Vastaus löytyy palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=3818&arkisto=true#H… Sieltä löytyy myös linkki Pohjoismaisen Margit Sandemo -seuran sivuille, jossa voi mm. liittyä seuran postituslistalle.
Noitamestari-sarjasta on ilmestynyt 15 osaa
1. Taikuus. 1998
2. Silmiesi valo. 1998
3. Pimeyden mahti. 1998
4. Pahuuden kasvot. 1999
5. Tulikoe. 1999
6. Virvatulet. 1999
7. Suojattomat. 1999
8. Ratsastus länteen. 1999
9. Tulimiekka. 1999
10. Maahisten kutsu. 1999
11. Häpeän talo. 1999
12. Taru unohtuneesta maasta. 1999
13. Luostari kyynelten laaksossa. 1999
14. Hallan tytär. 1999
15. Tuntematon tie. 1999
Sarjan...
Tuulet puhaltaa –kappaleen nuotteja ei valitettavasti vielä löytynyt. Internetistä löytyy kylläkin sanat, jos ne kiinnostaisivat sinua: http://www.lyricsbox.com/idols-teen-lyrics-idols-finalistit-tuulet-puha…
Voisit saada kysymäsi kirjan kaukolainana Porvoon kaupunginkirjaston tai Askolan kunnankirjaston kautta. Alla on Porvoon kaupunginkirjaston kaukolainatilauslomakkeen linkki.
http://www.porvoo.fi/index.php?mid=1523
Alla vanhusten hoitoon ja/tai geriatriaan erikoistuneita suomalaisia aikakausjulkaisuja. Suluissa on mainittu lehden julkaisija. Luettelo on koottu Suomen kansallisbibliografia Fennican ja kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta:
https://finna.fi
http://finna.fi
Lehdistä Gerontologia lienee ainoa varsinaisesti tieteellinen lehti. Raja puolitieteellisen tai vain aiheesta muuten kirjoittavan lehden välillä ei liene aivan selkeä, joten lista tuskin on täydellinen. Lisäksi julkaistaan paljon mm. hoiva- ja hoitokotien ja säätiöiden vanhustyöhön liittyviä lehtiä.
- Gerontologia (Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry)
- Vanhustyö (Vanhustyön keskusliitto) e
- Senioriterveys (Karprint Oy)
- Vanhustenhuollon uudet tuulet (Vanhus- ja...
