Ahvenanmaan taiteen historiasta ja kulttuurista löytyy niukahkosti tietoa, mutta kenties näistä kirjoista on apua:
- Mattsson-Eklund, Benita: Alla tiders Åland
- The book of Åland
- Remmer, Christina: Krönika kring ett badhus
- Jaatinen, Stig: Ålands kulturlandskap - 1700-talet
- Ekström, Kjell: Blått avlägset nära
- Skogsjö, Håkan: Sevärt på Åland
- Lönnqvist, Bo: Suomenruotsalaiset--kansatieteellinen tutkielma kieliryhmästä
Kirjojen saatavuustiedot voit etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi .
Näistä linkeistä löydät myös hiukkasen lisätietoa:
http://home.aland.net/historia/
http://www.aland.fi/virtual/
http://www.kultur.aland.fi/
http://www.goaland.net/index.asp?lang=fi
http://www.mhbibl.aland....
Mainitsemasi references-luettelo tarkoittaa lähdeluetteloa, joka tulee sisältyä mm. opinnäytetyöhön. Lähdeluettelossa luetellaan ne teokset, joita on käytetty oman kirjallisen työn pohjana, ja joihin omassa tekstissään viittaa. Esimerkkejä lähdeluettelon laatimisesta voit katsoa mm. teoksesta Eskola: Pilkusta asiaa - ohjeita tieteellisen esseen kirjoittajalle. Lähdeluettelon laatimisesta kerrotaan myös teoksessa Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin. Teosten saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjastosta, osoitteesta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816
Lukioissa käytettäviä kirjoja ja kirjasarjoja löytyy kyllä kirjastoista. Lukion kirjat on sijoitettu aiheensa mukaisesti muiden samaa aihetta käsittelevien kirjojen kanssa. Yyt-lyhenne ei ole meille tuttu, mutta ota kirjastoon tullessasi tehtäväsi mukaan, niin varmasti löydämme yhdessä sinulle sopivia kirjoja.
Kirjastotietokannoista kannattaa hakea aiheesta esimerkiksi sanoilla pietari ja asuntotuotanto; pietari ja asuntomarkkinat. Aihe on sellainen, että siitä ei yleisistä kirjastoista paljon löydy. Aineisto on pääsiassa tieteellisissä kirjastoissa. Niistä sitä voi kyllä kaukolainata.
Tässä joitain kenties hyödyllisiä kirjoja ja artikkeleita.
Kymenlaakson kirjastoissa (Kyyti):
Larjavaara: Asuntojen yksityistäminen Pietarissa. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. 1997
Larjavaara: Asuntojen hallinnon muutos Venäjällä. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. 1998
Yliopiston kirjastoissa:
Majamäki: Asumisen ja asuntomarkkinoiden kehitys transitokauden Pietarissa. Pro-gradu -työ, Helsingin yliopisto, 2007
Development of St....
Kekri-lehtiä on Kansalliskirjaston lisäksi Oulun yliopiston kirjastossa, samoin Suomen mehiläishoitajain liiton julkaisemaa Mehiläistä. Siipikarja-lehteä on Kansalliskirjaston ja Hgin yliopiston kirjaston lisäksi Åbo Akademin ja Turun yliopiston kirjastossa sekä Jyväskylän yliopiston ja Oulun yliopiston kirjastossa.
Kaikkien kolmen lehden numeroita on myös digitoitu. Digitoidut lehdet ovat luettavissa vapaakappalekirjastojen vapaakappaletyöasemilta.
Lisätietoa : http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
Luettelo Kansalliskirjaston digitoimista aikakauslehdistä: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
Federica on italian ja espanjan kielessä käytössä oleva Federicon feminiininen sisarnimi. Molemmat kuuluvat vanhaan nimiperheeseen, jonka muunkielisiä muotoja ovat esim. Frederic ja Frederica, Friedrich, Friederike, suomessa Fredrik ja Fredrika. Nimen alkuperä voidaan jäljittää muinaissaksan nimeen Frithuric, ”rauhanruhtinas” (frithu eli rauha, turvallisuus ja ric tai rikja eli valtias, mahtava, rikas). Federica siis merkitsee mahtavaa ja voimakasta rauhan tuojaa, rauhan valtiasta.
Lähteet : Uusi suomalainen nimikirja. Otava, 1988.
http://italian.about.com/library/name/blname_federica.htm
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-palvelusta löytyy joitakin kuvia Kotkan Suulisniemestä:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FPhysicalObject%2F%22&lookfor=suulisniemi&type=AllFields
Kotkan kaupunginkirjastossa on Kotkan kaupunginosista koottu leikekansio: Kaupunginosat : 12, Itäranta, Popinniemi, Sunila, Suulisniemi. Kotka. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Kyseinen teksti on ruotsalaisen Erik Blombergin (1894 - 1965) runosta Var inte rädd för mörkret (1920). Teksti ei siis ole ruotsinnos V. A. Koskenniemen runosta.
Voitte lukea runon kokonaisuudessaan esimerkiksi täältä:
https://musikkforlagene.no/butikk/var-inte-radd/
https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=17802
https://libris.kb.se/
Suosittelen, että menet Reisjärven kirjastoon ja tutkit siellä Reisjärven sotaveteraanien matrikkeleita. Itsenäisyytemme lunastajat : reisjärvisten kohtalonvuodet 1918, 1939-1940, 1941-1945. Kirja on ilmestynyt 1990. Jatko-osa vuonna 2004. Kirjoihin on koottu tiedot sekä sotaveteraaneista että kaatuneista.
Linkit kirjojen tietoihin:
https://joki.finna.fi/Record/tiekko.148761?sid=3817315958
https://joki.finna.fi/Record/tiekko.983285?sid=3817315958
Hämeenlinnasta kertovia ja sitä kuvaavia ja valokuvia sisältäviä kirjoja on useita eri
vuosikymmniltä. Esim. Böök: Hämeenlinna -matkailuopas, (alkuperäinen
julkaisuvuosi 1927), nyt uusintapainoksena. Samoin löytyy neliosainen
Hämeenlinnan kaupungin historia, (ilmestynyt vuosina 1916-1966), kuin myös
Sandberg - Viherjuuri: Hämeenlinna (1935). Helsingin kaupunginkirjastossa
Hämeenlinnasta kertovat kirjat löytyvät luokista 412.4 (maantiede, Suomi) ja
929 (paikallishistoria, Suomi). Kaikkein kattavin Hämeenlinna-aineisto löytyy
kuitenkin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston (http://www.htk.fi/kirjasto/index.htm) Hämeenlinna-kokoelmasta (käsikirjasto, ei
siis lainata). Helsingin aineiston saatavuus kannattaa tarkistaa Plussa-
tietokannasta http://...
En onnistunut löytämään varsinaista bibliografiaa Eeva Joenpellon tuotannosta, mutta esimerkiksi Tiina Mahlamäen teoksessa Kuinka elää ihmisiksi? : Eeva Joenpellon kirjailijamuotokuva (2009) on luettelo Joenpellon julkaistuista teksteistä. Mahlamäki toteaa itse, että luettelo ei ole täydellinen, sillä osa Joenpellon kirjoituksista on julkaistu ilman kirjoittajan nimeä eikä hän ole onnistunut löytämään kaikkia julkaistuja tekstejä. Kirjassa on myös luettelo Joenpellosta tehdyistä artikkeleista.
Helena Ruuskan kirjassa Eeva Joenpelto : elämän kirjailija (2015) on luettelo niistä Joenpellon kirjoituksista, joita Ruuska käytti kirjassaan lähteenä, samoin luettelo lehtiartikkeleista, kritiikeistä ja uutisista koskien Joenpeltoa.
Suomalaisen...
Helsinki-aiheinen musiikki, lähinnä kevyt, on koottu luetteloon Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulle: http://www.lib.hel.fi , Musiikkisivut, Kaupunginkirjaston musiikkitoimintaa, Aiheenmukaisia luetteloita.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Heldan on tai on ollut Suomessa alle 51 ihmisellä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Valitettavasti kirjaston nimioppaista tai muistakaan lähteistä ei löytynyt tietoa nimestä.
Kysymyksesi vaatisi laajaa historian tuntemusta. En löytänyt kirjaston lähteistä mitään yksiselitteistä tietoa. Matkustusasiakirjoja on ollut, esimerkiksi 1800-luvun Suomessa papisto on antanut kirkonkirjojen perusteella matkadokumentin lähtijälle, mutta tietenkään niistä ei ole voinut tunnistaa henkilöä samoin kuin valokuvista, vaikka kirjoitetut kuvaukset olisivat tietysti olleet mahdollisia.
Liikkumista Suomessa 1800-luvulla valotetaan artikkelissa Leipä taivalten takana : liikkuminen 1800-luvun alun Suomessa Einonen, Piia; Frigren, Pirita; Hemminki, Tiina; Uotila, Merja Einonen, P., Frigren, P., Hemminki, T., & Uotila, M. (2016). Leipä taivalten takana : liikkuminen 1800-luvun alun Suomessa. Ennen ja nyt : historian tietosanomat,...
Vaski-kirjastojen varausten noutoaika tosiaan lyheni 1.1.2025 seitsemästä kirjaston aukiolopäivästä viiteen. Lyhyemmällä noutoajalla aineiston kiertonopeus tehostuu. Vaski-kirjaston suosituimpien teosten varausjonot ovat pitkiä, ja muutoksella saadaan jonot liikkumaan nopeammin.
