Kävisikö tämä:
Tekijä Delerm, Philippe
Teoksen nimi Päivätorkut piloilla / Philippe Delerm ; suomentanut Annikki Suni ; rautalankavinjetit: Juha Markula
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 2002
Kirja löytyy myös HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=p%C3%A4iv%C3%A4torkut&searc…
Yleisradion toimittaja Aune Haarla on sanoittanut Metsäkukkia-valssin (silloin tosin Aune Ala-Tuuhonen -nimisenä). Valssi (ei siis tango) on alunperin kansansävelmä, ja sen ovat esittäneet ja levyttäneet useat laulajat, tunnetuimpana varmaankin Olavi Virta. Olavi Virran esityksen voi kuunnella vaikkapa Youtube-versiona:
http://www.youtube.com/watch?v=OwagHwI0jJo
Aune Haarlan sanoituksia ei ole painettu kirjaksi, mutta nuottikokoelmasta "Suomipopin helmiä 10: Rakkauslauluja romanssista kolmeen pieneen sanaan" löytyvät mm. Metsäkukkia-kappaleen sanat. Kokoelma löytyy Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2083698__Ssuomipopin%20hel…
Tietoa Aune Haarlasta löytyy esimerkiksi suomalaisen populaarimusiikin...
Suomen eduskunta on tekijänoikeuslain hyväksyessään ottanut tietoisesti mukaan 12§:n, joka sallii muutaman kopion tekemisen julkistetusta teoksesta yksityiseen käyttöön. Tätä oikeutta on rajoitettu tietokoneohjelmien osalta, mutta niidenkään kopioiminen yksityiseen käyttöön ei ole rangaistavaa. 2000-luvulla lakia on tiukennettu siten, että yksityiseen käyttöön tulevan kopioinnin lähteen tulee olla laillinen ja jos sisällön suojaksi on rakennettu tehokas tekninen este, sen kiertäminen on kiellettyä.
"Piratismi" on tekijänoikeudellisissa ympyröissä termi, jolla ei ole yksiselitteistä sisältöä. Lakiteksti ei sitä tunne. Oikeudenhaltijajärjestöjen puheissa sillä viitataan useimmiten mihin tahansa laittomaan toimintaan. Neutraalimmissa...
Kultakuoriainen on helppo tunnistaa isosta koostaan (14-21 mm) ja metallinvihreästä väristään. Hyvin samannäköinen laji on kuparikuoriainen. Lajit voi tunnistaa pään etureunan muodosta. Kultakuoriaisella pään etureuna on selvästi aaltoileva. Kultakuoriainen pitää lentäessään kovaa ääntä, eikä se avaa peitinsiipiään.
Aikuiset kuoriaiset vierailevat kukilla syömässä siitepölyä ja heteitä, toisinaan myös kukkien terälehtiä. Toukat syövät maatuvaa kasvijätettä ja niitä löytää usein puutarhakompostista. Toukkien kehitys kestää muutaman vuoden. Selitystä tuohon kuoren etureunan aaltoilevaan muotoon en kyllä valitettavasti löytänyt mistään kirjaston kovakuoriaskirjasta. Yle Areenasta muuten löytyy dokumentti: Pronssilisko ja kultakuoriainen...
Tulivuoren laava eli magma on sulaa kiviaineista, joka sisältää myös kaasuja. Magman koostumus vaihtelee, ja erityyppiset magmat käyttäytyvät purkautuessaan eri tavoin. Magman lämpötila vaihtelee tyypistä riippuen 700 ja 1300 asteen välillä. Jäähtyessään se jähmettyy.
Magmaa syntyy maan alla kohdissa, joissa mannerlaatat joko työntyvät toistensa alle tai erkanevat toisistaan, sekä maankuoren niin kutsutuissa kuumissa pisteissä. Syvemmällä maapallon sisällä vallitsee niin kova paine, että korkeasta lämpötilasta huolimatta kiviaines ei sula. Vasta kun se maapallon vaipassa tapahtuvien konvektiovirtausten vuoksi nousee lähemmäs pintaa, se muuttuu sulaksi. Magma kerääntyy magmasäiliöihin, ja kun kammion paine nousee, se purkautuu maan...
Pikaisella haulla löysin tällaisen sivuston:
https://auctionet.com/
Se on ruotsalainen ja näyttäisi kattavan myös Norjan, Saksan ja Puolan alueita.
enemmän rakennusalaan liittyviä osoitteita ovat
http://www.klaravik.se/
https://psonlineauktioner.se/
http://www.tradera.com/bygg-verktyg-32
http://www.maskinplatsen.se/ads/forsale/auksjon-dekk_JmM5OTE5JmEy.htm?L…
http://www.retrade.no/
https://www.netthandelen.no/
Suomen laki (2001) puhuu aviottomasta tai avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta. Esim. Kodin lakitieto -teoksessa (1999) käytetään myös sanaa au-lapsi.
Sorjasen teoksen Suomen kieli, käyttäjän käsikirja (1998)lyhenneluettelosta löytyy au -lyhenne sekä aliupseerin että avioliiton ulkopuolella syntyneen lyhenteenä.
Kansanomaisempia sanojakin löytyy. Nykysuomen sanakirjassa (1978)lehtolapsi = avioton lapsi, äpärä, huorilapsi. Suomen kielen perussanakirja (1990-1994) mainitsee sanat avioton = joka ei ole avioliitossa; lehtolapsi (vanh.) = avioton lapsi; äpärä (halv.) = avioton lapsi. Suomen kielen etymologinen sanakirja (1978) löytää äpärä -sanalle mm. merkityksen avioton tai liian varhain syntynyt lapsi.
Suomen kieltä koskevia...
Varpu Välimäki on vuonna 1934 Kurkijoella syntynyt lastenkirjailija. Hänen tuotantonsa ajoittuu enimmäkseen 1980- ja 1990-luvuille.
Hän on kirjoittanut satuja, lastenromaaneja ja -runoja ja kuvakirjoja. Kuvittajana monissa kirjoissa on Heljä Tamminen.
Ismo Loivamaan toimittamassa kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (BTJ Kirjastopalvelu 1999) on muutaman sivun esittely kirjailijasta.
Kyseessä saattaa olla joku näistä:
"Kirjastoapulainen", julkaistu Aku Ankka -lehdessä nro 3/1982.
"Raha keinot keksii" (numerossa 14/1994) Aku palauttaa Roope Sedälle lainaamansa kirjaston kirjat
"Hys, hys..." numerossa 39/1961 julkaistussa tarinassa Iines kirjastonhoitajana lähtee perimään takaisin Roope-sedän lainaamaa leijonankesytysopasta. Tarina on julkaistu uudelleen kokoelmissa Aku Ankan Jouluparaati (1983, u.p. 2005), Aku Ankan parhaat 48 (1994) ja Aku Ankan näköispainos vuodelta 1961 osa 2 (2003).
Lähde: COA-hakukone (Inducks) : Disney-julkaisujen maailmanlaajuinen tietokanta. http://coa.inducks.org/
Muitakin kirjastoaiheisia Aku Ankka -juttuja löytyy haulla hahmo: Aku Ankka ja hakusana: kirjasto.
Samaa asiaa on meiltä kysytty aikaisemminkin ja tässä vastaus:
Kirjassa Rinne, Allan: Käytännön merenkulkuoppi (1963) annetaan seuraava aakkosnimistö:
a=Aarne
b=Bertta
c=Celsius
d=Daavid
e=Eemeli
f=Faarao
g=Gideon
H=Heikki
i=Iivari
j=Jussi
k=Kalle
l=Lauri
m=Matti
n=Niilo
o=Otto
p=Paavo
q=Kuu
r=Risto
s=Sakari
t=Tyyne
u=Urho
v=Vihtori
w=kaksinkertainen v.
x=Äksä
y=Yrjö
z=Tseta
ä=Äiti
ö=Öljy
ü=saksalainen y.
å=ruotsalainen o
Lisäksi kirjassa annetaan ohje numeroiden lausumiseen:
1=ykkönen
2=kaksi
3=kolmonen
4=nelonen
5=viisi
6=kuutonen
7=seitsemän
8=kahdeksan
9=yhdeksikkö
0=nolla
Englanninkieliset vastaavat nimistöt löytyvät kirjasta: Kiiski, Timo: Meriradio-oppi (1990). Tätä kirjaa näyttää olevan useissa Helsingin kirjastoissa paikalla (www....
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on ottanut tänä vuonna uusintapainokset kahdesta mielenkiintoisesta Lappi-aiheisesta teoksesta:
Laestadius, Lars Levi: Lappalaisten mytologian katkelmia
Paulaharju, Samuli: Taka-Lappia
T.I.Itkosen kirjasta "Suomen lappalaiset vuoteen 1945" (toinen osa) löytyy pitkä kuvaus saamelaisten taudeista ja parannustavoista ja muistakin tavoista ja uskomuksista.
Tässä vielä muita kirjoja:
Paulaharju, Samuli: Lapin muisteluksia
Schefferus, Johannes: Lapponia eli Lapin maan ja kansan uusi ja todenmukainen kuvaus, jossa esitetään paljon tähän asti tuntemattomia tietoja lappalaisten alkuperästä, taikauskosta ja - menoista, ravinnosta, elintavoista ja askareista, samoin eläimistä ja eri metalleista, joita on heidän...
Ukrainan 43,5-miljoonaisesta väestöstä 0,2%, eli noin 100 000 henkeä on juutalaista syntyperää. (2022, CIA World Factbook). Ukrainan parlamentin eli Verkhovna Radan omilla verkkosivuilla on päivittyvä luettelo parlamentin jäsenistä. (päivitetty 11.7.2022).
https://www.cia.gov/the-world-factbook/countries/ukraine/
https://itd.rada.gov.ua/radatransl/Home/deps/en
Kehottaisin suhtautumaan varauksella Twitterissä tai muussa sosiaalisessa mediassa esitettyihin väitteisiin, joissa ei ole esitetty mitään luotettavia lähteitä asian tueksi.
Melodia ja kosketinsoitinsäestys lauluun On laiva valmiina lähtöön (joka tunnetaan myös Peppi Pitkätossun jäähyväislauluna) sisältyy mm. nuottijulkaisuihin Laps' Suomen : sotalapsien vaiheita (toim. Esko Takkula, 2011). Melodia ja sointumerkit lauluun löytyvät nuottijulkaisuista Tammen Kultainen laulukirja (useita painoksia), Jos sull' lysti on (Lastenkeskus, 2008), Satusaari : Musiikkimatka (WSOY, 2004) ja Lasten kultainen laulukirja. 1 (Fazer Musiikki, 1992).
https://finna.fi
Kyseessä on Arnold Tilgmannin Pieni sammakko (En liten groda). Suomennoksen on tehnyt Palle eli R. W. Palmroth ja se on julkaistu vuonna 1943.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo kirjasta näin: "Värikäs, suurikokoinen suorakaiteen muotoinen kuvakirja Sasu-sammakosta, joka ei muista äidin ohjeita ja joutuukin Heikin saaliiksi lasipurkkiin. Kertomus on runomuotoinen ja alkaa: "Lammikossaan onnellisna asu' / Pappa-, Mamma-sammakko ja Sasu. / Sasu pieni, velmuileva piltti / korvilleen sai kun ei ollut kiltti." Lopussa Heikki vapauttaa Sasun ja kertomus päättyy: "Joskus pikku-Sasun mieleen palaa, / kuinka käy, kun jotain tekee salaa. / Siksi antoikin hän lupauksen, / aina muistaa Mamman varoituksen." (https://prettylib....
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii - stadin slangin suursanakirjan (5. p. 2005) mukaan luumuilu tarkoittaa (tai tarkoitti ainakin 1970-luvulla) pinnaamista. Sen merkitys on suurin piirtein sama kuin sanalla lusmuilla, joka tarkoittaa saman kirjan mukaan laiskottelemista, vetelehtimistä tai pinnaamista, tai sanalla lusmuta, jonka merkitys on laiskotella, vetelehtiä, oleilla.
Sanat tunnetaan samoissa merkityksissä myös armeijaslangissa:
- Lusmuta, Pakoilla nakkihommia
- Luumu, Lusmuilija
http://www.aamukampa.net/inttiwiki/index.php/Inttisanasto#L
- Lusmuilu, palveluksen välttäminen, jättää omat työt muiden tehtäväksi
http://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Armeijaslangi
Eli sanan merkitys olisi suunnilleen se, mitä...
Alunperin kokoelmassa För trädets skull (1935) ilmestynyt Ja visst gör det ont löytyy Viljo Kajavan suomennoksena kokoelmasta Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946) nimellä Se on totta: kivulla puhkeevat nuput -.
Suomen lakimiehet 2007 -matrikkelista ei löydy Taimi Määttää. Määttä -nimisiä naispuolisia juristeja tässä matrikkelissa on Määttä, (os. Manninen) Aila Kaisa ja Määttä (os. Oksa) Johanna Miriam.
Virren sanat on kirjoittanut englantilainen runoilija Cecil Frances Alexander. Sanat on suomentanut Kirsi Kunnas ja sen säkeistöt on julkaistu suomeksi lukuunottamatta kolmatta säkeistöä (The rich man ...). Runo on julkaistu ainakin kahdessa antologiassa:
Kuka on nähnyt tuulen : runoja ja satuja maailmalta / kääntänyt ja riimitellyt Kirsi Kunnas
Porvoo, 2010
Aarteiden kirja. III : Olipa kerran
Porvoo, 1966
Runon alku kuuluu suomeksi:
Kaiken kauniin, ihanan,
pienet sekä suuret loi
Taivaan Luoja maailmaan.
Ihmeellisen muodon soi
jokaiselle kukalle,
joka valoon puhkeaa,
jokaiselle linnulle
kauniit siivet vahvistaa.
Eero Salola (vuoteen 1906 Boman) synt. 1.6.1902 Perniössä, oli lausuntataiteilija, esitystaidon opettaja, kirjailija ja opetusneuvos. Hän toimi Helsingissä mm. kansakoulun opettajana, pitkään Helsingin yliopiston suullisen esitystaidon opettajana ja opettajana Helsingin opettajakorkeakoulussa ja Helsingin työväenopistossa. Lausuntataiteilijana hän esitti mm. Tulenkantajat-ryhmän lyriikkaa. Hän on ansioitunut myös nuorisokirjallisuuden alalla mm. laatimalla lapsille suunnatun Kalevala-lyhennelmän sekä toimittamalla useita runokokoelmia lapsille ja nuorille. Ehkä tunnetuin hänen teoksistaan on kansansatuvalikoima Hölmölän kylä (1960, uusin painos 2000). Salola sai opetusneuvoksen arvonimen 1962. Eero Salola kuoli 1989.
Lähteet:
Kuka kukin on...
Kyseessä on länsisaksalainen 5-osainen tv-sarja Mustan lohikäärmeen salaisuus (Jenseits der Morgenröte 1984/85). Ohjaaja oli Sigi Rothemund ja sarjassa näytteli Suomesta Åke Lindman. MTV toimi osatuottajana. Sarja on esitetty Suomessa MTV1-kanavalla syksyllä 1985.Sarjan täydet tiedot löytyvät täältä:Jenseits der Morgenröte | filmportal.de
