Kaivattu kirja saattaisi olla Tuija Lehtisen Ihan pihalla (Otava, 2003). Se on kertomus neljästä nuoresta Perhekoti Tuulikanteleessa. Yksi heistä on tulevaisuudenuskonsa menettänyt ja puhumattomaksi lukkiutunut "kaukalon ex-kuningas" Jiri, jonka lupaavasti alkanut jääkiekkoilijan ura ja ammattilaishaaveet ovat kariutuneet nilkan murtumiseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=a0c9493a-7da…
Haku Vaarakirjastojen tietokannasta (oiva.vaarakirjastot.fi) tuottaa useita tärppejä tämän kappaleen sisältävistä nuottijulkaisuista. Parhaiten se löytyy alkukielisellä nimellään Aguas de marco.
Se löytyy mm. näistä:
The best of Brazil (sanat, melodia, soinnut): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Bossa & samba Brazil 1 (kitaratabulatuuri): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
The most requested bossa nova & samba songs (piano, sanat, melodia, soinnut):
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Etsimäsi teos voisi olla Reidar Palmgrenin romaani Jalat edellä (Otava, 2001).
Voit lukea teoksen kuvauksen esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_22008
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa HelMet-haulla:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Energian ja ruuan hinnat määräytyvät useissa maissa maailmanmarkkinahintojen mukaan. Valtiot ovat voineet yrittää hillitä hintojen nousua esim. veroja laskemalla tai muilla tukitoimilla. Joissain valtioissa voi olla perushyödykkeille hintakatto. Tietoja energian ja ruuan hintojen muutoksista vuoden 2022 aikana eri maissa löytyy esim. seuraavista avoimesti saatavana olevista tilastoista. Tarkempia tietoja yksittäisten maiden tilanteesta voi löytää kyseisen maan tilastoviranomaisen verkkosivuilta.
Elintarvikkeiden hinnat, kuukausikatsaus, kansainvälinen (Euroopan komissio)
Maatalousmarkkinat ja maataloustuotteiden hinnat (europa.eu)
Energian hinnat, Suomi (Tilastokeskus)
Energian hinnat - Tilastokeskus (stat.fi)
...
Tiana-nimeä ei mainita suomalaisissa etunimikirjoissa. Verkkolähteiden mukaan nimi on voitu pidentää nimestä Tia tai on lyhennetty nimistä Cristiana, Bastiana tai Tatiana. Kielestä riippuen nimi voi tarkoittaa mm. prinsessaa, päivänvaloa, iloa, kristittyä naista, tätiä.
https://www.momjunction.com/baby-names/tiana/#origin-meaning-and-histor…
https://en.wikipedia.org/wiki/Tiana_(given_name)
En onnistunut löytämään antamillasi tiedoilla mitään sopivan kuuloista teosta, vaikka haeskelin erilaisilla asiasanoilla. Välitin siis kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi teoksen. Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista?
Kävin läpi sivustoja ja kirjoja, joissa on sitaatteja Minna Canthilta. Tuota kysymääsi sitaattia en niistä valitettavasti löytänyt. Lähimpänä tuota ajatusta oli hänen sanomistaan Mutta parempi kärsiä ja vaivaa nähdä kuin paikoilleen pysähtyä. Alla on lähteitä, joista voit halutessasi etsiä sitaattia.Minna Canth: Sanoi Minna Canth : otteita Minna Canthin teoksista ja kirjeistäSuvi Ahola: Mitä Minna Canth todella sanoi?Minna Canth: Suolavakka
Eduskunnan kirjastossa on teos
Suomen kauppa, merenkulku ja teollisuus sanoin ja kuvin = Finlands handel, sjöfart och industri i ord och bild / päätoimittaja Julius Hirn. Osa 2 : Teollisuuslaitokset. Helsinki : Osakeyhtiö Suomen kauppa, merenkulku ja teollisuus sanoin ja kuvin
Julkaistu (osa): , 1906
ehkä tarkoitatte tätä?
sijaintitieto:
Kokoelma: Varasto
Sijainti: XVII.4
Niteiden lukumäärä: 1
Tila: Saatavana
Kirjasammon listaus aiheesta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/koulukiusaaminen
Tämän lisäksi Helmet-hausta poimittuja:
Kummajainen astuu kehiin / Jonas Gardell
Pikkuenkeli / Anna-Liisa Soininen
Kukaan ei huomaa mua / Helena Hovila
Katastrofin ainekset / Maureen Fergus
Lähimmät Espoon kirjastot ovat Sello ja Tapiola. Joillakin kulkuvälineillä myös Entresse ja Viherlaakso.Sello on näistä suurin ja sijaitsee Sellon kauppakeskuksessa.Myös Kauniaisten kirjasto on lähellä Sinua. Linkki Helmet.finna.fi kirjastokartta
Hei!
Suunnilleen vastaavaan kysymykseen löytyy palvelumme arkistosta vastaus jo ennestään: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyvät tiedot suomen kielen
sanakirjoista. Osoite on http://www.kotus.fi/julkaisut/sanakirjat/ Sen mukaan
verkkosanakirjaa ei ole, mutta suomen kielen perussanakirja on myös cd-
versiona. Lisäksi sivuilla mainitaan mm. Suomen kielen tekstipankki, joka sisältää 180 miljoonan sanan verran 1990-luvun tekstejä. Ulkopuoliset tutkijat voivat käyttää
pankkia tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n koneilta.Tekstipankin osoite on http://www.csc.fi/kielipankki/opas/x633.phtml Oletko katsonut Makupaloista? Sinne on koottu sanastoista ja sanakirjoista linkkejä osoitteeseen http://www.makupalat.fi/kieli2.htm
Kävin läpi kaikki Helsingin kaupunginkirjastoon hankitut suomalaisen lyriikan käännösantologiat, mutta niistä ei valitettavasti löytynyt englanninkielistä käännöstä kyseisestä runosta. Keith Bosley on kääntänyt yhdeksän Mannisen runoa, jotka ovat ilmestyneet antologiassa Skating on the Sea - Poetry from Finland (1997). Martin Allwoodin toimittamasta antologiasta Modern Scandinavian Poetry (1986) löytyy lisäksi käännös runosta Pellavan kitkijä. George C. Schoolfieldin toimittamassa teoksessa A History of Finland's Literature (1998) on laaja lähdeluettelo suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä, tätäkään kautta ei kuitenkaan löytynyt muita käännöksiä.
Internetistä löysin uudehkon englanninkielisen esittelyn Otto Mannisesta. Artikkelissa...
Kyseisestä aiheesta ei ihan helposti löydy runsaasti materiaalia. Parasta olisi mennä Tampereen kaupunginkirjastoon tai Tampereen yliopiston kirjastoon tutkimaan eri tietokantoja ja lähteitä. Kirjastonhoitajilta saa siihen apua.
Muista kirjastoista voi sitten tarpeen tullen tehdä kaukopalvelutilauksia.
Yliopistokirjastoista esim. Jyväskylästä löytyy kyseisestä aiheesta enemmän aineistoa. Kaukopalvelutilaukset maksavat korkeintaan muutamia kymmeniä markkoja.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy kuitenkin teos Teknologiakompetenssi: teknologiakasvatuksen uudistamishankkeita peruskoulussa ja lukiossa. Tekijä on Matti Parikka. Toinen teos, josta voisi olla hyötyä on Teknologiakasvatuksen tulevaisuuden näköaloja, julkaisija Jyväskylän...
Olisiko tehdas voinut olla OTK:n teknokemiallinen tehdas, joka tosin sijaitsi Sörnäisissä eikä Talissa? Siellä valmistettiin tuolloin mm. paperiliimaa. Alla Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen hakupalvelu Finnan kautta löytyviä kuvia. Yhdessä kuvassa pakataan paperiliimaa ja muissa kuvissa on tehtaan valmistamia liimoja ja muita tuotteita. Löytyiskö näiden joukosta muistamanne?
https://www.finna.fi/Record/werstas.M011-1278475
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=teknokemiallinen+tehdas+liimat&type=AllFields&limit=20
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=otk+paperiliima&type=AllFields&limit=20
Kirjassa Vaasan historia osa II löytyy tietoa henkilösta Klas Berg sivuilla 165-168. Klas Berg oli tukholmalainen kauppias, joka etsi malmia Pohjamaalta tuohon aikaan ja hän toimi myös Vaasassa. Oletettavasti kyseessä on tämä henkilö.
Vaasan historia II -kirja on lainattavissa ja siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kirjaston kautta.
Ydinvoima on yksinkertaistetusti sanottuna energiantuotantotapa, jossa atomien ytimiä hajottamalla tai yhdistämällä saadaan energiaa. Fissio eli ytimien hajottaminen on tapa, jolla ydinvoimaloissa uraanista tai plutoniumista saadaan energiaa. Ydinvoimalan toiminnasta syntyy radioaktiivista ydinjätettä. Suomessa mielipiteet ydinvoimasta vaihtelevat: toiset kannattavat sitä energiamuodon halpuuden ja vähäisten hiilidioksidipäästöjen vuoksi, kun taas toiset vastustavat sitä ydinvoimaan liittyvien turvallisuusriskien ja hyvin pitkään radioaktiivisena pysyvän jätteen vuoksi
Ydinvoima on sen verran laaja aihe, ettei tässä ole oikein mahdollisuutta kertoa siitä kattavasti. Siksi annankin tässä alla sinulle linkkejä sivustoilla, joista voit lukea...
Tilastokeskuksesta vastattiin näin:
"Jos luovutetun Karjalan alueella syntyneet ovat tulleet Suomeen sodan aikana tai heti sodan jälkeen ns. evakkoina, heidät on tilastoitu suomalaisina, koska he ovat olleet aina Suomen kansalaisia eli heidän jälkeläisensä eivät ole toisen polven maahanmuuttajia.
Sen sijaan 1990-luvulla tulleet ns. inkeriläiset ja muut Karjalassa syntyneet, jotka ovat olleet välillä Neuvostoliiton kansalaisia, niin heidän Suomessa syntyneet jälkeläisensä tilastoidaan toisen polven maahanmuuttajiksi. Mutta heitä on hyvin vähän, koska lähes kaikki luovutetuilla alueilla asuneet evakuoitiin Suomeen."
Hei,
Mikko J. Tolan omakustannekokoelma Minua ei muista tuulikaan : insurrealistisia runoja on ilmestynyt vuonna 1988. Kirjaa on saatavissa ainakin kaukolainaksi Joensuun pääkirjastosta.
Wikipedian sivu List of Nobel laureates by country - Wikipedia kertoo, että eestiläisiä Nobel-voittajia ei ole.
Latvialaisia on yksi. V. 1909 Nobelin kemianpalkinnon sai Riikassa syntynyt Wilhelm Ostwald.
Liettualaisia on myös yksi. Aaron Klug, joka sai Nobelin kemianpalkinnon v. 1982, oli syntyjään liettualainen, mutta perhe muutti pois Liettuasta hänen ollessaan 3-vuotias.